29.8.2014

Opettajan vaihtelevat työllistymisnäkymät

Opettajan ammattia pidetään usein varmana valintana työllistymisen kannalta: opettajille on aina töitä. Alkuun voi olla kesät työttömänä ja saattaa joutua muuttamaan peräkyliin, mutta työttömyyttä ei tarvitse pelätä. Pitääkö tämä ajattelu paikkaansa? Kyllä ja ei.

RAIGO MEGERILD
Soolibooli 4/14

Uutisista saamme jatkuvasti kuulla, että ikäryhmät pienenevät ja kouluja lakkautetaan. Uutiset eivät ole perättömiä. Vuosina 2002–2010 perusopetuksen oppilasmäärä laski 9 prosenttia ja oli 533 219 oppilasta vuonna 2010. Koko maan tasolla perusopetuksen oppilasmäärän lasku näyttäisi olevan nyt päättymässä ja kääntyvän lähivuosikymmeniksi pieneen nousuun.

Tilanne ei kuitenkaan ole samanlainen koko maassa. Arvioiden mukaan väestömäärä kasvaa lähivuosina erityisesti Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Koulunsa aloittavien lukumäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Muualla peruskouluikäisten määrä joko pysyy samana tai laskee hieman.

Opettajien työpaikat arvatenkin seuraavat väestöliikkeitä.

Työpaikat muuttavat kaupunkiin

Ikäluokkien pienentymisen ja säästöpaineiden myötä koulujen lukumäärä on laskenut vauhdilla: vuosina 2007–2010 lakkautettiin tai yhdistettiin 454 perusopetusta antavaa koulua eli noin joka kymmenes koulu. Lukioiden määrä väheni 23:lla. Uusia peruskouluja perustettiin samana aikana 37 ja lukioita 2, lähes kaikki kasvukeskuksiin. Suunnan arvellaan jatkuvan lähitulevaisuudessa.

Väestön muuttoliike kasvukeskuksiin ja eteläisen Suomen maakuntiin sekä koulujen väheneminen erityisesti muualla Suomessa tarkoittavat, että myös opettajien työpaikat ovat liikkeessä. Ajatus siitä, että nuori opettaja muuttaisi työn perässä syrjäseudulle, ei siis välttämättä ole tätä päivää, vaan todennäköisemmin töitä löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudulta tai suurten kaupunkien kehyskunnista.

Pätevälle opettajalle kysyntää on prosentuaalisesti eniten nimenomaan Uudenmaan maakunnassa, jossa pätevien opettajien osuus luokanopettajista on Suomen alhaisin. Vain 86,2 prosentilla oli luokanopettajan pätevyys keväällä 2013, kun koko maan keskiarvo oli 94 prosenttia. Myös pätevien aineenopettajien osuus Uudellamaalla on yksi maan alhaisimpia.

Uusimaa pistää silmään myös opettajakunnan nuoruuden puolesta. Yli 50-vuotiaiden osuus luokanopettajista ja esiopetuksen opettajista on Suomen pienimpiä. Tämä voi toisaalta kertoa, että pätevistä luokanopettajista on eniten pulaa Uudellamaalla ja toisaalta siitä, että Uudellamaalla työelämä on dynaamisempaa eli työntekijät vaihtuvat nopeammin kuin muualla Suomessa. Töissä on paljon vasta uransa alkuvaiheessa olevaa opettajakuntaa, joka siirtyy muihin töihin tai vaihtaa maakuntaa tehden siten tilaa uusille nuoremmille opettajille.

Pätevistä jopa pulaa

Eri opettajaryhmien asema ei ole työmarkkinoilla samanlainen. Tilannetta voidaan arvioida esimerkiksi pätevien opettajien osuudella, opettajaryhmän ikärakenteella ja työttömyystiedoilla.

Lastentarhanopettajista näyttäisi olevan suoranainen pula, mikä näkyy myös lastentarhanopettajien muita vähäisempänä työttömyytenä. Vuoden 2012 aikana työttömyyspäivärahaa sai 8,3 prosenttia Opettajien Työttömyyskassan jäsenistä, lastentarhanopettajista kuitenkin vain 4,6 prosenttia. Siten heidän työttömyytensä on yksi kaikkien opettajaryhmien alhaisimpia. Vertailun vuoksi voidaan sanoa, että yleissivistävistä opettajista sai tuolloin lähes joka kymmenes kassan jäsen työttömyyspäivärahaa.

Erityisopettajien työllisyystilanne näyttää erittäin hyvältä, ja pätevistä opettajista on jopa pulaa. Esimerkiksi perusopetuksessa muodollisesti kelpoisten erityisopettajien ja erityisluokanopettajien osuus keväällä 2013 oli vain 78,3 prosenttia, kun kaikkien opettajaryhmien keskiarvo oli 89,9 prosenttia. Taustalla vaikuttaa, että erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrä kasvoi koko viime vuosikymmenen. Vuonna 2011 voimaan tulleen kolmiportaisen tuen mallin ajalta vastaavat tilastot vielä puuttuvat.

Aineenopettajilla on merkittävästi
vähäisemmät mahdollisuudet
kaksoiskelpoisuuden suorittamiseen.

Tällä hetkellä opiskelevien luokanopettajienkin työllistymistilanne näyttää hyvältä, sillä pätevien luokanopettajien osuus päätoimisista luokanopettajista on viime vuosina hieman laskenut. Arvioiden mukaan Suomessa on noin 900 epäpätevää päätoimista luokanopettajaa. Luokanopettajien työllistymistilannetta parantaa entisestään mahdollisuus suorittaa monialaiset opinnot, eli saada kaksoiskelpoisuus myös yläluokkien opettamiseen. Kaksoiskelpoisten opettajien määrä onkin ollut nousussa, ja tällä hetkellä kaksoiskelpoisuus on lähes joka kymmenennellä perusopetuksen opettajalla tai rehtorilla.

Sama kaksoiskelpoisuus kuitenkin vaikuttaa myös toiseen suuntaan. Aineenopettajilla on merkittävästi vähäisemmät mahdollisuudet kaksoiskelpoisuuden suorittamiseen. Se johtuu pitkälti yliopistojen omista päätöksistä. Voisi siis sanoa, että se, mikä on hyväksi luokanopettajien työllistymiselle, on pois aineenopettajilta.

Tietyissä aineissa on tietoista ylikoulutusta

Aineenopettajien työllistymisestä on vaikeaa sanoa mitään yleistä, sillä tilastotietoja ei löydy erityisen kattavasti eikä moni pätevä aineenopettaja työllisty opetusalalle. Kuitenkin on selvää, että erot eri aineiden opettajien välillä ovat suuret. Historian, uskonnon ja joidenkin kielten opettajista on selvää ylikoulutusta. Näiden aineiden opettajien määrällinen ylikouluttaminen on yliopistojen oma valinta, jota nämä perustelevat sillä, että pedagogisia taitoja tarvitaan myös muualla työelämässä. Jostain syystä pedagogisia opintoja tarjotaan kuitenkin nimenomaan opettajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä erillisinä kokonaisuuksina vastaamaan työelämän tarpeisiin.

Kieltenopettajien työtilanteeseen vaikuttavat erityisesti oppilaiden valinnat: kolmen tai useamman vieraan kielen opiskelu perusopetuksessa ja varsinkin lukiokoulutuksessa on laskenut 2000-luvulla. Samalla kielivalinnat ovat yksinkertaistuneet, kun ranskan ja saksan opiskelu on vähentynyt. Niiden sijaan tosin venäjän ja lukioissa myös espanjan opiskelijoiden määrä on ollut kasvussa. Päteville englanninopettajille riittää lähitulevaisuudessa töitä, sillä nyt töissä olevista englanninopettajista iso osa on yli 50-vuotiaita.

Maahanmuuton ansiosta suomen (tai ruotsin) opiskeleminen toisena kielenä on kasvanut voimakkaasti erityisesti peruskouluissa, mutta myös lukioissa, vaikka oppilasmäärät ovat yhä melko pieniä. Lisäksi maahanmuuttajia opettavien, muodollisesti pätevien opettajien osuus oli keväällä 2013 vain 80,9 prosenttia, eli päteville opettajille on tarvetta.

Perusopetuksessa valinnaisten matematiikan, luonnontieteiden ja tietotekniikan opintojen opiskelu on laskenut useamman prosentin vuosivauhtia, mikä tarkoittaa hieman vähemmän työtä näiden aineiden opettajille. Lukiokoulutuksen aloittaneiden määrä on laskenut koko 2000-luvun. Tämä vaikuttaa kaikkiin aineenopettajiin ja ilmenee esimerkiksi luonnontieteiden syventävien kurssien suorittaneiden määrän laskuna. Tästä poiketen pitkän matematiikan suorittaneiden määrä on kuitenkin hitaasti kasvanut. Matematiikan opettajista voi tulla jopa lievä pula tulevaisuudessa, sillä yli 50-vuotiaiden osuus tässäkin opettajaryhmässä on melko korkea.

Pako alalta lisää avointen työpaikkojen määrää

Nykyisten opettajien työhyvinvoinnilla ja alanvaihdoilla on myös merkitystä opettajaksi opiskelevien työllistymisen kannalta. Selvitysten mukaan opettajien liikkuvuus muihin ammatteihin ei ole yleisempää kuin muilla aloilla. Neljä viidestä opettajasta vuonna 2013 haluaisi mieluiten tehdä opettajan töitä, ammatin vaihtamista oli kuitenkin harkinnut noin joka viides opettaja.

OAJ:n syksyllä 2013 tekemän työolobarometrin mukaan opetusalalla on stressiä ja väsymystä enemmän kuin muilla aloilla. Kiusaamisen kokeminen opettajantyössä on yleisempää kuin muilla kuntien työntekijöillä ja OAJ:n arvion mukaan tuhansia opettajia jää lukuvuoden aikana pois töistä epäasiallisen kohtelun tai kiusaamisen takia. Saman tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaista opettajista 47 prosenttia koki itsensä erittäin tai melko usein poikkeuksellisen väsyneeksi.

Suurimman osan työttömyys
kestää vain verraten lyhyitä jaksoja.

Viime aikoina lisääntyneet lomautukset ovat heikentäneet opettajien toimeentuloa ja lisänneet työmäärää. Kaikki nämä seikat yhdessä voivat johtaa alanvaihtojen lisääntymiseen tulevaisuudessa, mikä – nurinkurista kyllä – tarkoittaa lisää avoimia työpaikkoja valmistuville opettajille. Ainakaan isoja muutoksia opettajien työssä pysymisen edistämiseksi ei näyttäisi olevan suunnitteilla esimerkiksi palkkauksen tai työmäärän tarkistamisen muodossa, joten alanvaihdon voisi ajatella lisääntyvän.

Työttömyysjaksoihin kannattaa varautua

Työttömyyden varalta on hyvä liittyä mahdollisimman ajoissa Opettajien Työttömyyskassaan. Näin ansiotason laskun työttömyysajalla pystyy minimoimaan. Työttömyyskassaan liittyminen onnistuu SOOLin kautta jo opiskeluaikana, kun liittymisen perusteena on voimassaoleva opetusalan työsuhde. Lyhytkin sijaisuus kelpaa.

Jos työttömyys jonkun lukijan kohdalla ennemmin tai myöhemmin tulee ajankohtaiseksi, voi kannustusta yrittää hakea myös tilastoista. Nimittäin Opettajien Työttömyyskassan jäsenistä suurimman osan työttömyys kestää vain verraten lyhyitä jaksoja. Noin 48 prosenttia ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saaneista sai sitä alle 60 päivän ajalta vuonna 2012, ja vuoden loppuun mennessä noin 69 prosentille työttömyyspäivärahaa saaneista oli kertynyt alle 130 päivää työttömänä.

Opetusalan työttömyysjaksot eivät siis ainakaan keskimääräisesti näytä olevan erityisen pitkiä, ja arvatenkin työttömyys usein ajoittuu kesäkuukausiin.


Lisää aiheesta

13.5.2024

”Tää on nyt ihan vaan tällanen tavallinen tarina”

Opintojen päättymisen kohdalla moni vastavalmistunut opettaja pohtii, mihin suuntaan elämä vie. Omaa jaksamistaan ja arvojaan kannattaa pohtia, mutta töitä voi lähteä rohkeasti hakemaan myös oman mukavuusalueensa ulkopuolelta.

13.5.2024

Terveisiä kesälomalta!

Opiskelu on tekemistä, josta ei lomia kerry. Töiden, opiskelun ja rahan riittämisen kolminaisuus määrittääkin opiskelijan arkea mutta kun elämänvaihe on ohi, voi kaikki kokemukset nähdä arvokkaina ja itsensä monta uutta oppia rikkaampana.

13.5.2024

Vuoden opeopiskelija Lotta Nuutinen: Köksässä yhdistyi omat mielenkiinnonkohteet

Valitsemalla Vuoden opeopiskelijan SOOL haluaa olla mukana luomassa opettajan opinnoista ja ammatista kiinnostavaa ja positiivista kuvaa. Kotitalousopettajaksi Helsingin yliopistossa opiskeleva Lotta Nuutinen on jo fuksivuodestaan asti ollut aktiivisesti mukana ainejärjestö Kopedan toiminnassa.

13.5.2024

Roolin vaihto opiskelijasta opeksi

Korkeakoulutus takaa teoriapohjan, jolle opettajan ammattitaito rakentuu työkokemuksen myötä. Työelämään siirtyessään pääsee mukaan prosesseihin ja tilanteisiin, joita varten ei ole voinut opettajankoulutuksessa harjoitella, mutta joista kuitenkin selviytyy.

29.4.2024

Toinen lakkovaroitus yksityiselle opetusalalle – SOOL mukana

Uudet lakot koskevat jo aiemmin ilmoitettujen oppilaitosten lisäksi myös uusia toimijoita ja lakot laajenevat musiikin alan oppilaitoksiin. Mikäli yksityisen opetusalan työehtoneuvotteluissa ei päästä sopuun, lakko järjestetään 13.–16.5. Työnantaja pidättää palkan lakon ajalta, mutta OAJ:ltä voi hakea lakkoavustusta.

Jaa sivu somessa

Tweet