Selvitys opettajankoulutuksen antamista työelämävalmiuksista

Noin kolme neljäsosaa SOOLin ja Otuksen kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä tutkintoonsa työelämän kannalta. Parhaiten opettajankoulutus onnistuu perustehtävässään eli opetusosaamisen kehittämisessä. Kaikkein heikoimmat eväät opettajankoulutus antaa kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen, ensiaputaitoihin ja oppilaitoksen turvallisuutta koskeviin asioihin.

SOOLin tilaamalla kyselyllä haluttiin kerätä tietoa opettajankoulutuksen kyvystä vastata työelämän tarpeisiin. Kyselyn toteutti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus keväällä 2018.

Varhaiskasvatuksen opiskelijat tyytyväisimpiä

Suurin osa (74 %) vastaajista oli tyytyväisiä tutkintoonsa työelämän kannalta. Tyytyväisten osuus oli korkein lastentarhanopettajaksi opiskelevilla (84 %) ja matalin luokan- ja aineenopettajilla (70 %).

Koulutuksiin sisältyi keskimäärin riittävästi pienryhmäopetusta, mahdollisuuksia opiskelijavaihtoon, verkkokursseja ja opetusharjoitteluja. Toisaalta esimerkiksi avoimissa vastauksissa yksi säännönmukaisin syy tyytymättömyyteen tutkinnon työelämäkytköksiin oli juuri harjoittelujen vähäisyys.

Erikseen kysyttäessä suurin osa vastaajista kertoi kuitenkin saaneensa riittävästi ohjausta opetusharjoitteluissa, ja selvä enemmistö koki opetusharjoittelujen vahvistaneen varmuuttaan alavalinnastaan. Kokemukset olivat samansuuntaisia kaikissa koulutuksissa.

Selvästi riittämättömämmin koulutuksissa ratkottiin ja problematisoitiin työelämän tilanteita eli caseja, tehtiin tutustumiskäyntejä ja saatiin henkilökohtaista ohjausta. Casejen riittämättömyyttä raportoivat erityisesti luokanopettajaopiskelijat. Tutustumiskäyntien ja henkilökohtaisen ohjauksen määrä oli riittämättömintä erityisopettajaksi opiskelevilla

Osa uskoo myöhemmin vaihtavansa alaa

82 prosenttia vastaajista aikoi työskennellä opettajana ainakin aluksi valmistumisensa jälkeen. Ainoastaan kaksi prosenttia ei aikonut ryhtyä opettajaksi, mutta koulutusten väliset erot olivat paikoin suuria.

Vajaa kolmannes lastentarhanopettajista ja reilu viidennes erityisopettajista uskoi myöhemmin päätyvänsä muihin tehtäviin, mikä on selvästi enemmän kuin muilla opettajaryhmillä. Syitä tähän saattavat olla esimerkiksi palkkauksen heikkous suhteessa työn vastuullisuuteen, nousujohteisemman uran tavoittelu jollakin muulla alalla, työn oletettu kuormittavuus tai silkka vaihtelunhalu.

Yleisesti ottaen epävarmuutta opettajaksi ryhtymiselle aiheuttavat sekä ympäristöstä johtuvat että yksilölliset tekijät. Halukkuutta ryhtyä opettajaksi heikentävät etenkin haastavat työskentelyolosuhteet sekä kokemukset siitä, ettei työtä arvosteta yhteiskunnan taholta tarpeeksi (mm. matala palkkaus suhteessa vastuuseen ja vaatimuksiin sekä rajalliset mahdollisuudet urakehitykseen).

Niin sanottuja mielensisäisiä esteitä ovat epävarmuus omasta pärjäämisestä ja jaksamisesta opettajana sekä kokemus soveltumattomuudesta alalle. Joitakin houkuttaa muille urille silkka vaihtelunhalu ja ajatus, että kokonainen työura yhdessä tehtävässä tai virassa käy liian yksitoikkoiseksi.

Kaikkia osaamisvaatimuksia ei saavuteta opintojen aikana

Lomakkeessa kysyttiin opiskelijoiden arvioita yhteensä 30:sta erilaisesta opettajan työssä tarvittavasta osaamisesta. Lähes kaikki osaamiset osoittautuivat tärkeiksi työssä, mutta vain harva niistä kehittyi koulutuksessa työelämän edellyttämälle tasolle.

Tämä ei ole erityisen yllättävää ottaen huomioon opettajien laajat osaamisvaatimukset ja sen tosiasian, että moni ammattitaito kehittyy huippuunsa vasta työelämässä. Koulutuksen ja työelämän välisten kuilujen kartoittaminen on kuitenkin tärkeää, jotta koulutus pysyy uudistuvana ja ajantasaisena, ja jotta siitä valmistuvat opiskelijat kykenevät siirtymään työelämään luottavaisella mielellä.

Parhaiten opettajankoulutus onnistuu perustehtävässään eli opetusosaamisen kehittämisessä. Opetusosaamisella tarkoitetaan tässä opetuksen suunnittelua, didaktista osaamista, opetettavan aineen hallintaa ja teknologian hyödyntämistä opetuksessa. Näissä aukko koulutuksen ja työelämän välillä jäi hyvin pieneksi ja helposti kirittäväksi. Perustehtävään sisältyy kuitenkin yksi heikko osa-alue ja se on oppimisen arviointi. Siihen saadut valmiudet jäävät opiskelijoiden mielestä selvästi opettajan työn vaatimuksista

Kaikkein heikoimmat eväät opettajankoulutus antaa kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen, ensiaputaitoihin ja oppilaitoksen turvallisuutta koskeviin asioihin. Näistä ensin mainittu eli kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen oli kaikista tärkein työelämässä tällä hetkellä tarvittava taito, joten sen käsittelyyn lienee syytä panostaa koulutuksessa lisää.

Lisäkouluttautuminen on mielessä jo ennen valmistumista

Liki 60 prosenttia vastaajista ilmoitti aikovansa hankkia lisää koulutusta jo pian valmistumisensa jälkeen. Vain neljä prosenttia vastaajista ei ollut ollenkaan kiinnostunut lisäkouluttautumisesta. Lisäkouluttautumisaikeet eivät eronneet koulutuksittain.

Yleisimmin tavoitellaan uusia opettajan pätevyyksiä eli lisää opetettavia aineita, muita opettajan pätevyyksiä (ns. kaksoispätevyydet) tai rehtorin pätevyyttä. Niitä suunnittelee hankkivansa peräti 62 prosenttia lisäkouluttautumisaikeita omaavista. Myös erityispedagogiikkaan kytkeytyviä kouluttautumisaikeita oli runsaasti.

Kouluttautumisaikeiden taustalla vaikuttanevat yhtäältä halu laajentaa työllistymismahdollisuuksia ja toisaalta nykypäivälle ominainen ja tuiki tärkeä kyky elinikäiseen oppimiseen. Maailma muuttuu nopeasti, ja opettajien osaamisen on päivityttävä siinä mukana. Mutta koska lisäkouluttautumisaikeet ovat niin selvät jo ennen valmistumista, on pohdittava, voivatko ne heijastella puutteita opettajankoulutuksessa.

» Kyselyn toteutus ja tulokset (pdf)


SOOLin johtopäätökset

Kyselyn tulosten perusteella kaikkiin opettajankoulutuksiin tulisi lisätä seuraavia sisältöjä:

  • Hyvinvointi oppilaitoksissa
    • kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen
    • turvallisuus oppilaitoksissa
    • ensiaputaidot
    • monialainen oppilashuolto
    • työrauhan ylläpito
  • Yhteistyö ja oman työn ohjaaminen
    • oman työajan hallinta
    • kodin ja koulun välinen yhteistyö
    • opettajien välinen yhteistyö
  • Erityispedagogiikka
    • oppimisvaikeuksien tunnistaminen
    • tukea tarvitsevien oppilaiden tukeminen
    • monikulttuurisuuden kohtaaminen
    • pedagogiset asiakirjat
  • Oppimisen arviointi

Lisäksi SOOL ehdottaa, että opettajaksi opiskelevien motivaatiota hakeutua ja pysyä opetusalalla parannetaan kehittämällä merkittävästi opettajien työolosuhteita ja lisäämällä työn arvostusta.

 

Jaa sivu somessa

Tweet