SOOLin säännöt

Sääntöjen muuttamisesta päättää liittokokous vähintään kahden kolmasosan äänten enemmistöllä.


Hyväksytty liittokokouksessa Helsingissä 14.4.2018
Merkitty yhdistysrekisteriin xx.xx.2018

I LUKU

Yleisiä määräyksiä

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry, josta voidaan käyttää epävirallisia lyhenteitä SOOL tai Opettajaksi Opiskelevien Liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko maa. Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Liiton kokous- ja pöytäkirjakielenä on suomi, mutta keskusteluun voidaan ottaa osaa myös ruotsin kielellä ja pöytäkirjaan sanella ruotsinkielisiä lausuntoja.

Näissä säännöissä Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:stä käytetään nimitystä Liitto.

2 §

Liiton tarkoituksena on toimia opetus- ja kasvatusalla opiskelevien yhteistyö-, etu- ja palvelujärjestönä

  • edistämällä ja valvomalla jäsentensä etuja erityisesti koulutus-, sosiaali- ja nuorisopoliittisissa kysymyksissä
  • kehittämällä opettajankoulutusta ja parantamalla opettajaksi opiskelevien opiskeluedellytyksiä
  • edistämällä opettajaksi opiskelevien yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä
  • tarjoamalla jäsenilleen palveluita
  • tekemällä yhteistyötä erityisesti muiden Suomessa toimivien opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto pitää yhteyttä jäsenyhdistyksiinsä sekä opettajaksi opiskeleviin, järjestää kokouksia, kursseja ja seminaareja, harjoittaa tiedotus- ja koulutustoimintaa, laatii selvityksiä ja tutkimuksia, vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, ylläpitää yhteyksiä hallintoviranomaisiin, opettajajärjestöihin ja muihin opiskelijajärjestöihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Toimintansa rahoittamiseksi Liitto kantaa jäseniltään jäsenmaksua ja ottaa vastaan testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia.

II LUKU

Jäsenet

3 §

Liiton jäseniä voivat olla opetus- ja kasvatusalan opiskelijoiden muodostamat rekisteröityneet yhdistykset tai lainsäädäntötoimenpitein järjestetyt tai julkisen viranomaisen muulla tavoin vahvistamien sääntöjen nojalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt. Edellä mainittuja kutsutaan myöhemmin näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi. Liiton jäseniä voivat olla myös yksittäiset opetus- ja kasvatusalalla opiskelevat tai opiskelemaan aikovat henkilöt silloin, kun he eivät voi liittyä Liiton minkään jäsenyhdistyksen jäseneksi. Edellä mainittuja kutsutaan myöhemmin näissä säännöissä Liiton henkilöjäseniksi. Uusien jäsenten hyväksymisestä hakemusten perusteella sekä jäsenten erottamisesta päättää Liiton hallitus.

Liiton kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on erityisellä tavalla työskennellyt Liiton hyväksi. Kunniajäseneksi kutsumisesta päättää Liiton kokous hallituksen esityksestä. Kunniajäsenellä ei ole äänioikeutta.

Liiton kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen henkilö. Kannatusjäsenten hyväksymisestä päättää Liiton hallitus. Kannatusjäsen suorittaa Liitolle Liiton hallituksen määrittelemän jäsenmaksun. Jos kannatusjäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan marraskuun loppuun mennessä, voi Liiton hallitus katsoa kannatusjäsenen eronneen Liitosta. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta eikä jäsenetuja.

Jo saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4 §

Liitto kerää vuosittain jäsenmaksun suoraan jäsenyhdistysten henkilöjäseniltä sekä Liiton henkilöjäseniltä. Varsinainen liittokokous päättää jäsenmaksun suuruuden ja kantotavan. Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua. 

III LUKU

Liittokokous

5 §

Liiton päätösvaltaa käyttää Liiton kokous, jota näissä säännöissä kutsutaan liittokokoukseksi.

Jäsenyhdistyksen äänimäärä määräytyy Liiton jäsenmaksun maksaneiden jäsenten lukumäärän mukaan liittokokousta edeltävän kuukauden ensimmäisenä (1.) päivänä siten, että jäsenyhdistyksellä on yksi (1) ääni jokaista alkavaa viittäkymmentä (50) Liiton jäsentä kohden. Liiton henkilöjäsenillä ei ole äänioikeutta.

Jäsenyhdistyksen äänioikeuden käyttäjien edustus määräytyy samoin kuin jäsenyhdistyksen äänimäärä kuitenkin siten, että kukin jäsenyhdistys saa lähettää enintään kolme (3) äänivaltaista edustajaa. Jokaisella edustajalla on yksi ääni.

Jäsenyhdistys voi valtuuttaa äänivaltaiset edustajansa käyttämään jäsenyhdistyksen koko äänimäärään. Yhden edustajan äänimäärän tulee olla kokonaisluku. Edustaja voi edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhdistystä. Äänivaltaisen liittokokousedustajan tulee olla Liiton kuluvan jäsenmaksukauden jäsenmaksun maksaneita sekä Liiton jäsenyhdistyksen jäseniä.

Jäsenyhdistysten äänivaltaisten liittokokousedustajien lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa on Liiton hallituksella ja Liiton henkilöjäsenillä sekä sihteereillä. Liittokokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden harkintansa mukaan muillekin paikalla oleville henkilöille. 

Jäsenyhdistyksen äänivaltaisella liittokokousedustajalla tai hänen varaedustajallaan tulee olla asianmukainen valtakirja. Liiton jäsenyhdistysten valtuuttamien liittokokousedustajien sekä puhe- ja läsnäolo-oikeuttaan käyttävien henkilöjäsenten tulee ilmoittautua liittokokoukseen viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.

6 §

Liitto kokoontuu sääntömääräisesti vuosittain yhteen (1) varsinaiseen kokoukseen. Varsinainen liittokokous pidetään maalis-huhtikuun aikana. Liiton hallitus voi lisäksi kutsua koolle ylimääräisen liittokokouksen, mikäli se kokouksessaan niin tiettyä asiaa varten päättää.

Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava koolle, milloin yksi kymmenesosa (1/10) jäsenyhdistyksistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti pyytää. Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille kahden (2) viikon kuluessa siitä, kun pyyntö on asianmukaisella tavalla saatettu hallituksen tietoon ja ylimääräinen liittokokous on pidettävä kolmen (3) viikon kuluessa kutsun lähettämisestä.

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään vain ne asiat, joita varten se on koolle kutsuttu.

7 §

Liittokokouksen kutsuu koolle Liiton hallitus.

Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä Liiton jäsenyhdistyksille viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kokousta. Esityslista ja kokouksessa esille tulevien asioiden käsittelyä varten tarvittavat asiakirjat on lähetettävä jäsenyhdistyksille viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on otettava huomioon yhdistyslain määräykset. Liittokokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti kokoon kutsuttu.

8 §

Liiton puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja avaa liittokokouksen sekä johtaa puhetta kunnes liittokokoukselle on valittu puheenjohtaja tai puheenjohtajat. Liittokokouksella on kaksi sihteeriä, joista toinen on Liiton pääsihteeri ja toinen liittokokouksen nimeämä henkilö. Liiton pääsihteerin ollessa estyneenä liittokokous nimeää hänen tilalleen toisen henkilön.

9 § 

Liittokokouksessa asiat päätetään ehdottomalla äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä tai yhdistyslaissa jonkin asian osalta nimenomaan toisin määrätä.

Vaali voidaan toimittaa ilman äänestystä, ellei ehdokkaita ole useampia kuin on täytettäviä paikkoja.

Jos vaalissa ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja, toimitetaan henkilökohtainen suhteellinen vaali.

Henkilökohtainen suhteellinen vaali toimitetaan siten, että valitsija kirjoittaa puheenjohtajan määräämään vaalilippuun enintään niin monta nimeä, kuin ehdokkaita valitaan. Ensimmäiseksi nimeksi tulee sen ehdokkaan nimi, joka saa äänestäjältä eniten kannatusta, toiseksi sen ehdokkaan nimi, joka saa toiseksi eniten kannatusta jne. Kussakin vaalilipussa ensimmäisenä olevalle ehdokkaalle lasketaan yksi (1) ääni, toiselle puoli (1/2) ääntä, kolmannelle yksi kolmasosaääni (1/3), neljännelle yksi neljäsosaääni (1/4) ääni jne. Ehdokkaan vertausluvuksi tulee se, kuinka monta ääntä ehdokas on saanut. Ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen suuruusjärjestykseen. Luettelosta erotetaan suurimmasta alkaen niin monta nimeä, kuin on valittavia ja nämä todetaan valituiksi. Suhteellisesta vaalitavasta määrätään tarkemmin liittokokouksen hyväksymässä vaaliohjesäännössä.

Jos täytettäviä paikkoja on kuitenkin vain yksi, toimitetaan ehdoton enemmistövaali. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta toimitetaan kuitenkin siten, että ellei kukaan ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli viisikymmentä (50) prosenttia äänistä, toimitetaan toinen kierros. Toisella kierroksella mukana ovat kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta. Tässä äänestyksessä eniten ääniä saanut on voittaja, tasatuloksessa ratkaisee arpa.

Vaalit toimitetaan aina suljettuna lippuäänestyksenä. Äänestys tapahtuu muiden kuin vaalien osalta suljettuna lippuäänestyksenä, mikäli liittokokous määrätyn asian osalta näin päättää. Äänten mennessä tasan ratkaisee päätöksen puheenjohtajan kanta paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.

10 § 

Liittokokouksessa ensimmäistä kertaa esillä oleva muu kuin sääntömääräinen asia voidaan siirtää päätettäväksi seuraavaan liittokokoukseen, mikäli liittokokous yksinkertaisella ääntenenemmistöllä niin päättää.

11 §

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
  • Vahvistetaan Liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio.
  • Päätetään Liiton jäsenmaksun suuruudesta, kantotavasta ja ajankohdasta.
  • Valitaan seuraavaksi hallituksen toimikaudeksi Liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan (8) hallituksen varsinaista jäsentä.
  • Valitaan tilintarkastajaksi seuraavalle kalenterivuodelle Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.
  • Käsitellään muut esityslistassa mainitut asiat.

12 §

Aloitteet tai muut asiat, jotka jäsenyhdistys haluaa liittokokouksen käsiteltäväksi tulee ilmoittaa Liiton hallitukselle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen asianomaista liittokokousta.

13 §

Liittokokouksessa pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja tai puheenjohtajat, sihteerit ja kaksi (2) liittokokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi äänivaltaisten edustajien keskuudesta valittua osanottajaa allekirjoittavat. 

IV LUKU

Liiton hallitus

14 §

Liiton hallitukseen kuuluvat varsinaisen liittokokouksen valitsemat puheenjohtaja, jota kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi, ja varapuheenjohtaja sekä kahdeksan (8) varsinaista jäsentä.

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen varsinaisten jäsenten tulee olla Liiton kuluvan jäsenmaksukauden jäsenmaksun maksaneita sekä Liiton jäsenyhdistyksen jäseniä tai Liiton henkilöjäseniä.

Hallitus päättää järjestäytymiskokouksessa kuka hallituksen jäsenistä tai Liiton toimihenkilöistä toimii hallituksen sihteerinä. 

Hallituksen toimikausi on 1.5.–30.4. Hallituksen toimikaudella 2018-2019 hallituksen toimikausi on 1.6.2018–30.4.2019.

Hallitus voi asettaa keskuudestaan asioita valmistelevia valiokuntia.

Hallitus voi asettaa valmistelevia määräaikaisia työryhmiä, joihin voivat kuulua myös hallituksen valitsemat hallituksen ulkopuoliset henkilöt.

15 §

Hallituksen on valituksi tultuaan pidettävä järjestäytymiskokous 30.5. mennessä. Toimikaudella 2018–2019 järjestäytymiskokous on pidettävä 15.6. mennessä.

16 §

Hallituksen kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallituksen kokouskutsu on lähetettävä jäsenille kirjallisesti viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.

Mikäli vähintään kolmasosa (1/3) hallituksen jäsenistä sitä pyytämäänsä asiaa varten kirjallisesti puheenjohtajalta tai varapuheenjohtajalta vaatii, on puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsuttava hallitus koolle seitsemän (7) päivän kuluessa pyynnön saatuaan.

Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja lisäksi vähintään puolet (½) hallituksen jäsenistä on läsnä.

V LUKU

Sihteeristö

17 §

Liiton hallitus valitsee alaisekseen asioita valmistelemaan pääsihteerin ja muita sihteereitä tai toimihenkilöitä. Sihteerit voivat olla työsuhteessa tai heille voidaan maksaa palkkioita eri päätösten mukaan talousarvion puitteissa.

Sihteerien ja toimihenkilöiden tehtävistä ja asemasta määrätään hallituksen hyväksymillä toimenkuvilla. Työsuhteessa oleva sihteeri ei voi olla hallituksen jäsen. 

VI LUKU

Talous

18 §

Liiton toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla sekä lahjoituksilla ja avustuksilla. Liitolla on oikeus vastaanottaa jälkisäädöksiä ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta ja kerätä asianmukaisella luvalla varoja. Liitolla on oikeus perustaa rahastoja ja myöntää avustuksia sekä tehdä nimiinsä sitoumuksia.

19 §

Liiton toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.

20 §

Tilinpäätöksen tulee olla valmiina tilintarkastusyhteisölle jätettäväksi neljä (4) viikkoa ennen varsinaista liittokokousta ja tilintarkastajien on palautettava tilit lausunnollaan varustettuna hallitukselle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen varsinaista liittokokousta.

21 §

Liiton taloudenhoidosta määrätään tarkemmin Liiton talousohjesäännössä. 

VII LUKU

Erinäisiä määräyksiä

22 §

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kaksi yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä pääsihteerin tai hallituksen määräämien muiden henkilöiden kanssa.

23 §

Liiton ohjesäännöt ja niiden muutokset hyväksyy liittokokous.

24 §

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää liittokokous vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä annetuista äänistä.

Liiton purkamisesta päättää liittokokous vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joiden väli on vähintään neljä (4) viikkoa. Liiton purkautuessa käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen liittokokouksen sen tarkemmin määräämällä tavalla Liiton tarkoitusperiä tukevaan toimintaan.


 

Jaa sivu somessa

Tweet