I LUKU
Yleisiä määräyksiä
1 §
Yhdistyksen nimi on Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry, josta voidaan käyttää epävirallisia lyhenteitä SOOL tai Opettajaksi Opiskelevien Liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko maa. Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Liiton kokous- ja pöytäkirjakielenä on suomi, mutta keskusteluun voidaan ottaa osaa myös ruotsin kielellä ja pöytäkirjaan sanella ruotsinkielisiä lausuntoja.
Näissä säännöissä Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:stä käytetään nimitystä Liitto.
2 §
Liiton tarkoituksena on toimia opetus- ja kasvatusalla opiskelevien yhteistyö-, etu- ja palvelujärjestönä
- edistämällä ja valvomalla jäsentensä etuja erityisesti koulutus-, sosiaali- ja nuorisopoliittisissa kysymyksissä
- kehittämällä opettajankoulutusta ja parantamalla opettajaksi opiskelevien opiskeluedellytyksiä
- edistämällä opettajaksi opiskelevien yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä
- tarjoamalla jäsenilleen palveluita
- tekemällä yhteistyötä erityisesti muiden Suomessa toimivien opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto pitää yhteyttä jäsenyhdistyksiinsä sekä opettajaksi opiskeleviin, järjestää kokouksia, kursseja ja seminaareja, harjoittaa tiedotus- ja koulutustoimintaa, laatii selvityksiä ja tutkimuksia, vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, ylläpitää yhteyksiä hallintoviranomaisiin, opettajajärjestöihin ja muihin opiskelijajärjestöihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Toimintansa rahoittamiseksi Liitto kantaa jäseniltään jäsenmaksua ja ottaa vastaan testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia.
II LUKU
Jäsenet
3 §
Liiton jäseniä voivat olla opetus- ja kasvatusalan opiskelijoiden muodostamat rekisteröityneet yhdistykset tai lainsäädäntötoimenpitein järjestetyt tai julkisen viranomaisen muulla tavoin vahvistamien sääntöjen nojalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt. Edellä mainittuja kutsutaan myöhemmin näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi. Liiton jäseniä voivat olla myös yksittäiset opetus- ja kasvatusalalla opiskelevat tai opiskelemaan aikovat henkilöt silloin, kun he eivät voi liittyä Liiton minkään jäsenyhdistyksen jäseneksi. Edellä mainittuja kutsutaan myöhemmin näissä säännöissä Liiton henkilöjäseniksi. Uusien jäsenten hyväksymisestä hakemusten perusteella sekä jäsenten erottamisesta päättää Liiton hallitus.
Liiton kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on erityisellä tavalla työskennellyt Liiton hyväksi. Kunniajäseneksi kutsumisesta päättää Liiton kokous hallituksen esityksestä. Kunniajäsenellä ei ole äänioikeutta.
Liiton kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen henkilö. Kannatusjäsenten hyväksymisestä päättää Liiton hallitus. Kannatusjäsen suorittaa Liitolle Liiton hallituksen määrittelemän jäsenmaksun. Jos kannatusjäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan marraskuun loppuun mennessä, voi Liiton hallitus katsoa kannatusjäsenen eronneen Liitosta. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta eikä jäsenetuja.
Jo saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
4 §
Liitto kerää vuosittain jäsenmaksun suoraan jäsenyhdistysten henkilöjäseniltä sekä Liiton henkilöjäseniltä. Varsinainen liittokokous päättää jäsenmaksun suuruuden ja kantotavan. Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua.
III LUKU
Liittokokous
5 §
Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää Liiton kokous, jota näissä säännöissä kutsutaan liittokokoukseksi.
Jäsenyhdistyksen äänimäärä määräytyy Liiton jäsenmaksun maksaneiden jäsenten lukumäärän mukaan liittokokousta edeltävän kuukauden ensimmäisenä (1.) päivänä siten, että jäsenyhdistyksellä on yksi (1) ääni jokaista alkavaa viittäkymmentä (50) Liiton jäsentä kohden. Liiton henkilöjäsenillä ei ole äänioikeutta.
Jäsenyhdistyksen äänioikeuden käyttäjien edustus määräytyy samoin kuin jäsenyhdistyksen äänimäärä kuitenkin siten, että kukin jäsenyhdistys saa lähettää enintään kolme (3) äänivaltaista edustajaa. Jokaisella edustajalla on yksi ääni.
Jäsenyhdistys voi valtuuttaa äänivaltaiset edustajansa käyttämään jäsenyhdistyksen koko äänimäärään. Yhden edustajan äänimäärän tulee olla kokonaisluku. Edustaja voi edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhdistystä. Äänivaltaisen liittokokousedustajan tulee olla Liiton kuluvan jäsenmaksukauden jäsenmaksun maksaneita sekä Liiton jäsenyhdistyksen jäseniä.
Jäsenyhdistysten äänivaltaisten liittokokousedustajien lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa on Liiton hallituksella ja Liiton henkilöjäsenillä sekä sihteereillä ja liiton toimihenkilöillä. Liittokokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden harkintansa mukaan muillekin paikalla oleville henkilöille.
Jäsenyhdistyksen äänivaltaisella liittokokousedustajalla tai hänen varaedustajallaan tulee olla asianmukainen valtakirja. Liiton jäsenyhdistysten valtuuttamien liittokokousedustajien sekä puhe- ja läsnäolo-oikeuttaan käyttävien henkilöjäsenten tulee ilmoittautua liittokokoukseen viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.
6 §
Liitto kokoontuu sääntömääräisesti vuosittain yhteen (1) varsinaiseen kokoukseen. Varsinainen liittokokous pidetään maalis-huhtikuun aikana. Liiton hallitus voi lisäksi kutsua koolle ylimääräisen liittokokouksen, mikäli se kokouksessaan niin tiettyä asiaa varten päättää.
Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava koolle, milloin yksi kymmenesosa (1/10) jäsenyhdistyksistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti pyytää. Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille neljän (4) viikon kuluessa siitä, kun pyyntö on asianmukaisella tavalla saatettu hallituksen tietoon ja ylimääräinen liittokokous on pidettävä neljän (4) viikon kuluessa kutsun lähettämisestä.
Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään vain ne asiat, joita varten se on koolle kutsuttu.
7 §
Liittokokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
8 §
Liittokokouksen kutsuu koolle Liiton hallitus.
Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä Liiton jäsenyhdistyksille viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kokousta. Esityslista ja kokouksessa esille tulevien asioiden käsittelyä varten tarvittavat asiakirjat on lähetettävä jäsenyhdistyksille viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on otettava huomioon yhdistyslain määräykset. Liittokokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti kokoon kutsuttu.
9 §
Liiton puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja avaa liittokokouksen sekä johtaa puhetta kunnes liittokokoukselle on valittu puheenjohtaja tai puheenjohtajat. Liittokokouksella on kaksi sihteeriä, joista toinen on Liiton toiminnanjohtaja ja toinen liittokokouksen nimeämä henkilö. Liiton toiminnanjohtajan ollessa estyneenä liittokokous nimeää hänen tilalleen toisen henkilön.
10 §
Liittokokouksessa asiat päätetään ehdottomalla äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä tai yhdistyslaissa jonkin asian osalta nimenomaan toisin määrätä.
Vaali voidaan toimittaa ilman äänestystä, ellei ehdokkaita ole useampia kuin on täytettäviä paikkoja.
Jos vaalissa ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja, toimitetaan henkilökohtainen suhteellinen vaali.
Henkilökohtainen suhteellinen vaali toimitetaan siten, että valitsija kirjoittaa puheenjohtajan määräämään vaalilippuun enintään niin monta nimeä, kuin ehdokkaita valitaan. Ensimmäiseksi nimeksi tulee sen ehdokkaan nimi, joka saa äänestäjältä eniten kannatusta, toiseksi sen ehdokkaan nimi, joka saa toiseksi eniten kannatusta jne. Kussakin vaalilipussa ensimmäisenä olevalle ehdokkaalle lasketaan yksi (1) ääni, toiselle puoli (1/2) ääntä, kolmannelle yksi kolmasosaääni (1/3), neljännelle yksi neljäsosaääni (1/4) ääni jne. Ehdokkaan vertausluvuksi tulee se, kuinka monta ääntä ehdokas on saanut. Ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen suuruusjärjestykseen. Luettelosta erotetaan suurimmasta alkaen niin monta nimeä, kuin on valittavia ja nämä todetaan valituiksi. Suhteellisesta vaalitavasta määrätään tarkemmin liittokokouksen hyväksymässä vaaliohjesäännössä.
Jos täytettäviä paikkoja on kuitenkin vain yksi, toimitetaan ehdoton enemmistövaali. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta toimitetaan kuitenkin siten, että ellei kukaan ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli viisikymmentä (50) prosenttia äänistä, toimitetaan toinen kierros. Toisella kierroksella mukana ovat kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta. Tässä äänestyksessä eniten ääniä saanut on voittaja, tasatuloksessa ratkaisee arpa.
Vaalit toimitetaan aina suljettuna lippuäänestyksenä. Äänestys tapahtuu muiden kuin vaalien osalta suljettuna lippuäänestyksenä, mikäli liittokokous määrätyn asian osalta näin päättää. Äänten mennessä tasan ratkaisee päätöksen puheenjohtajan kanta paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.
11 §
Liittokokouksessa ensimmäistä kertaa esillä oleva muu kuin sääntömääräinen asia voidaan siirtää päätettäväksi seuraavaan liittokokoukseen, mikäli liittokokous yksinkertaisella ääntenenemmistöllä niin päättää.
12 §
Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
- Vahvistetaan Liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio.
- Päätetään Liiton jäsenmaksun suuruudesta, kantotavasta ja ajankohdasta.
- Valitaan seuraavaksi hallituksen toimikaudeksi Liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan (8) hallituksen varsinaista jäsentä.
- Valitaan tilintarkastajaksi seuraavalle kalenterivuodelle Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.
- Käsitellään muut esityslistassa mainitut asiat.
13 §
Aloitteet tai muut asiat, jotka jäsenyhdistys haluaa liittokokouksen käsiteltäväksi tulee ilmoittaa Liiton hallitukselle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen asianomaista liittokokousta.
14 §
Liittokokouksessa pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja tai puheenjohtajat, sihteerit ja kaksi (2) liittokokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi äänivaltaisten edustajien keskuudesta valittua osanottajaa allekirjoittavat.
IV LUKU
Liiton hallitus
15 §
Liiton hallitukseen kuuluvat varsinaisen liittokokouksen valitsemat puheenjohtaja, jota kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi, ja varapuheenjohtaja sekä kahdeksan (8) varsinaista jäsentä.
Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen varsinaisten jäsenten tulee olla Liiton kuluvan jäsenmaksukauden jäsenmaksun maksaneita sekä Liiton jäsenyhdistyksen jäseniä tai Liiton henkilöjäseniä.
SOOLin toiminnanjohtaja toimii hallituksen sihteerinä. Toiminnanjohtajan ollessa estyneenä hallitus
valitsee sihteerin Liiton toimihenkilöiden tai hallituksen jäsenistä.
Hallituksen toimikausi on 1.5.–30.4.
Hallitus voi asettaa keskuudestaan asioita valmistelevia valiokuntia.
Hallitus voi asettaa valmistelevia määräaikaisia työryhmiä, joihin voivat kuulua myös hallituksen valitsemat hallituksen ulkopuoliset henkilöt.
16 §
Hallituksen on valituksi tultuaan pidettävä järjestäytymiskokous 30.5. mennessä.
17 §
Hallituksen kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallituksen kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä jäsenille kirjallisesti viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.
Mikäli vähintään kolmasosa (1/3) hallituksen jäsenistä sitä pyytämäänsä asiaa varten kirjallisesti puheenjohtajalta tai varapuheenjohtajalta vaatii, on puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsuttava hallitus koolle seitsemän (7) päivän kuluessa pyynnön saatuaan.
Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja lisäksi vähintään puolet (½) hallituksen jäsenistä on läsnä.
V LUKU
Toimihenkilöt
18 §
Liiton hallitus valitsee asioita valmistelemaan toiminnanjohtajan ja muita toimihenkilöitä. Toimihenkilöt voivat olla työsuhteessa tai heille voidaan maksaa palkkioita eri päätösten mukaan talousarvion puitteissa.
Työsuhteiteisten toimihenkilöiden tehtävistä määrätään työsopimuksilla. Toiminnanjohtaja toimii toimihenkilöiden esihenkilönä. Työsuhteessa oleva toimihenkilö ei voi olla hallituksen jäsen.
VI LUKU
Talous
19 §
Liiton toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla sekä lahjoituksilla ja avustuksilla. Liitolla on oikeus vastaanottaa jälkisäädöksiä ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta ja kerätä asianmukaisella luvalla varoja. Liitolla on oikeus perustaa rahastoja ja myöntää avustuksia sekä tehdä nimiinsä sitoumuksia.
20 §
Liiton toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.
21 §
Tilinpäätöksen tulee olla valmiina tilintarkastusyhteisölle jätettäväksi kuukautta ennen varsinaista liittokokousta ja tilintarkastajien on palautettava tilit lausunnollaan varustettuna hallitukselle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen varsinaista liittokokousta.
22 §
Liiton taloudenhoidosta määrätään tarkemmin Liiton talousohjesäännössä.
VII LUKU
Erinäisiä määräyksiä
23 §
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kaksi yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä toiminnanjohtajan tai hallituksen määräämien muiden henkilöiden kanssa.
24 §
Liiton ohjesäännöt ja niiden muutokset hyväksyy liittokokous.
25 §
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää liittokokous vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä annetuista äänistä.
Liiton purkamisesta päättää liittokokous vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joiden väli on vähintään neljä (4) viikkoa. Liiton purkautuessa käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen liittokokouksen sen tarkemmin määräämällä tavalla Liiton tarkoitusperiä tukevaan toimintaan.
1§
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n vaaleissa noudatetaan tätä ohjesääntöä siltä osin, kuin Liiton säännöissä ei toisin mainita tai liittokokouksessa muulla päätöksellä ole toisin päätetty.
2§
Jäsenyhdistysten äänimäärä määräytyy Liiton jäsenmaksun maksaneiden jäsenten lukumäärän mu-kaan liittokokousta edeltävän kuukauden ensimmäisenä (1.) päivänä siten, että jäsenyhdistyksellä on yksi (1) ääni jokaista alkavaa viittäkymmentä (50) Liiton jäsentä kohden kuitenkin siten, että mikäli jäsenyhdistyksellä ei ole yhtään (0) SOOLin jäsentä, ei sillä ole yhtään ääntä käytössään. Äänet jakaantuvat siis seuraavasti: 1–50 jäsentä yksi ääni, 51–100 jäsentä kaksi ääntä, 101–150 jäsen-tä kolme ääntä jne.
Valtakirjalla jäsenyhdistys saa käyttää niin monta ääntä, kuin se on oikeutettu vaalia toimitettaessa käyttämään. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat Liiton jäsenyhdistysten valtakirjalla valtuuttamat edus-tajat, joiden tulee olla Liiton ja sen jäsenyhdistyksen jäseniä. Liiton henkilöjäsenillä ei ole äänioikeutta.
3§
Vaali voidaan toimittaa ilman äänestystä, mikäli ehdokkaita ei ole useampia kuin on täytettäviä paikkoja. Vaaleja varten tehty ehdotus on aina kannatettu.
Jos vaaleissa on enemmän ehdokkaita, kuin on täytettäviä paikkoja, toimitetaan henkilökohtainen suhteellinen vaali. Jos täytettäviä paikkoja on vain yksi, toimitetaan ehdoton enemmistövaali.
4§
Vaalit toimitetaan aina suljettuna lippuäänestyksenä. Äänestys tapahtuu muiden kuin vaalien osalta suljettuna lippuäänestyksenä, mikäli kokous määrätyn asian osalta näin päättää. Äänten mennessä tasan ratkaisee päätöksen puheenjohtajan kanta ja vaaleissa arpa.
5§
Henkilökohtaisessa suhteellisessa vaalissa toimitaan siten, että äänivaltainen edustaja kirjoittaa puheenjohtajan määräämään vaalilippuun enintään niin monta nimeä tai
ehdokasnumeroa, kuin eh-dokkaita valitaan. Ensimmäiseksi tulee sen ehdokkaan nimi tai ehdokasnumero, joka saa edustajalta eniten kannatusta, toiseksi sen ehdokkaan nimi tai ehdokasnumero, joka saa toiseksi eniten kannatus-ta jne. Kussakin vaalilipussa ensimmäisenä olevalle ehdokkaalle lasketaan yksi (1) ääni, toiselle puoli (½) ääntä, kolmannelle yksi kolmasosaääni (1/3), neljännelle yksi neljäsosaääni (1/4) ääni jne.
Ehdokkaan vertausluvuksi tulee se, kuinka monta ääntä ehdokas on saanut. Ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen. Valituiksi todetaan saadun äänimäärän mukaisessa järjes-tyksessä niin monta ehdokasta kuin on täytettäviä paikkoja.
6§
Ääntenlaskennan suorittavat kokouksen nimeämät ääntenlaskijat.
7§
Liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalit toimitetaan 4§:n mukaisesti seuraavin poikkeuksin:
Tullakseen valituksi ehdokkaan on saatava ehdoton enemmistö annetuista äänistä. Ellei kukaan ehdokkaista saa yli 50% äänistä, toimitetaan toinen kierros. Toisella kierroksella ovat mukana ensimmäisellä kierroksella kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Toisen kierroksen äänestyksessä eniten ääniä saanut on voittaja. Jos äänestys päättyy tasan, ratkaisee arpa.
8§
Kokouksen sihteerin on säilytettävä annetut vaaliliput äänten laskemisen jälkeen suljetussa kirjekuoressa, kunnes vaalia suorittaneen kokouksen pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty, minkä jälkeen ne hävitetään.
9§
Tämän vaaliohjesäännön hyväksyy ja sitä muuttaa liittokokous.
I LUKU
Yleisiä määräyksiä
1 §
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n talouden hoidossa noudatetaan tätä ohjesääntöä siltä osin, kuin Liiton säännöissä ei toisin mainita tai liittokokouksessa muulla päätöksellä ole toisin päätetty. Lisäksi Liiton hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä on noudatettava yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen määräyksiä.
Kaikkien Liiton hallinto-, johto-, ja valvontaelinten sekä toimihenkilöiden tulee hoitaa tehtäväänsä huolellisesti. Heidän tulee huolehtia siitä, että Liiton omaisuutta hoidetaan luotettavalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olen-naista henkilökohtaista etua.
2 §
Liittoa johtaa ja edustaa sen hallitus. Hallitus vastaa siitä, että liittoa hoidetaan liittokokousten päätösten mukaisesti sekä toimintasuunnitelmaa ja talousarvioita noudattaen. Hallitus vastaa myös siitä, että Liiton kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Hallituksen tehtävänä on liittokokouksen määrittelemien periaatteiden mukaisesti:
- valmistella kokouksissa käsiteltävät talousasiat ja panna täytäntöön näiden kokousten tekemät päätökset
- valvoa talousohjesäännön ja muiden ohjesääntöjen noudattamista
- valvoa Liiton taloudenhoitoa ja seurata talousarvion toteutumista seurantaraporttien perusteella
- päättää henkilökunnan palkoista ja luontoiseduista
- päättää pankkitilien avaamisesta ja lopettamisesta sekä niiden käyttöoikeudesta sekä luottokort-tien hankinta- ja käyttöoikeudesta
- päättää ketkä edustavat Liittoa niiden yhteisöjen hallituksissa, joissa Liitolla on määräysvaltaa
- päättää osallistumisesta kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin
- tehdä taloutta koskevia aloitteita ja päätöksiä
- huolehtia, että taloutta koskevat päätökset kirjataan pöytäkirjoihin
3 §
Liiton toiminnanjohtaja hoitaa Liiton taloutta ja panee täytäntöön hallituksen sitä koskevat päätökset. Toiminnanjohtajan tehtävänä on varmistaa, että hallitus saa riittävän ja oikean informaation taloudellisten päätösten perustaksi. Lisäksi toiminnanjohtaja huolehtii, että taloutta hoidetaan asianmukaisesti. Toiminnanjohtajan muut tehtävät määritellään Liiton hallituksen hyväksymässä Liiton toimihenkilöiden toimenkuvissa.
II LUKU
Talousarvio
4 §
Hallitus laatii talousarvion, joka lähetetään jäsenyhdistyksille sääntöjen määräämänä aikana sekä esittää talousarvion sääntöjen mukaisesti liittokokouksen vahvistettavaksi.
Talousarviosta tulee selvitä korvaukset ja liitolle myönnettävät avustukset, sekä jäsenmaksu- ja muut tuotot, samoin kuin se, miten ne käytetään.
5 §
Taloutta on hoidettava liittokokouksen hyväksymän talousarvion mukaan. Mikäli määräraha ei riitä tarkoitukseen, niin talousarvion olennaisesti ylittävän kulun tai muun menon saa suorittaa vain hallituksen tai sen valtuuttaman toimielimen luvalla.
III LUKU
Varojen hoito
6 §
Ostolaskuissa ja muissa maksuissa käytetään kirjanpito-ohjelmassa toimivaa ostolaskujen kierrätysjärjestel-mää. Ostolaskuilla on asiatarkastaja ja hyväksyjä. Ostolaskujen oletushyväksyjänä toimii toiminnanjohtaja. Puheenjohtajan laskut hyväksyy toiminnanjohtaja.
Menotositteiden asiatarkastuksen ja tiliöinnin suorittaa henkilö, jonka tilauksen tai muun toimenpiteen vuoksi meno on aiheutunut. Hyväksyjä varmistaa, että tositteesta selviää se, miten meno liittyy Liiton toimintaan.
Matkalaskut tarkastetaan ja hyväksytään sähköisessä järjestelmässä matkustusohjesäännön mukaisesti. Matkalaskut hyväksyy toiminnanjohtaja ja toiminnanjohtajan matkalaskut hyväksyy puheenjohtaja.
7 §
Liiton pankkitilin avaamisesta ja lopettamisesta päättää hallitus.
Hallitus myöntää tilinkäyttöoikeuden työsuhteessa olevalle toimihenkilölle tai muulle henkilölle, joka hoitaa Liiton maksuliikennettä.
IV LUKU
Kirjanpito
8 §
Kirjanpito tulee hoitaa kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen sekä tämän taloussäännön määräysten mukai-sesti noudattaen hyvää kirjanpitotapaa.
Kirjanpito tulee järjestää siten, että tuloslaskelma, tase ja talousarvion raportit ovat siitä selkeästi johdettavissa ja että ne palvelevat sisäistä valvontaa. Määrätarkoitukseen kohdennettuja tuloja ja menoja sekä pääoman muutoksia tulee voida kirjanpidon avulla seurata.
V LUKU
Tilinpäätös
9§
Tilinpäätös laaditaan kirjanpitolain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. Tilinpäätös käsittää tuloslaskelman, taseen liitetietoineen ja toimintakertomuksen.
Toimintakertomuksessa annetaan tietoja Liiton talouteen vaikuttaneista tekijöistä, jotka eivät ilmene tuloslaskelmasta, taseesta tai liitetiedoista.
Kirjanpitäjä laatii ehdotuksen tilinpäätökseksi kirjanpitolain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. Liiton toiminnanjohtaja esittää hallitukselle ehdotuksen Liiton tilinpäätökseksi helmikuun loppuun mennessä.
VI LUKU
Tilintarkastus
10 §
Tilikauden hallintoa, taloudenhoitoa ja tilejä tarkastamaan valitaan sääntöjen määräämällä tavalla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajien käytettäväksi on annettava kaikki se aineisto, jonka he katsovat tarvitsevansa tarkastuk-sessa ja jolla on merkitystä arvioitaessa liiton toimintaa. Tilintarkastajilla on oikeus suorittaa tarkastuksensa ennalta ilmoittamatta milloin hyvänsä toimikautensa aikana.
Havaitsemistaan epäkohdista tai muista tärkeinä pitämistään seikoista tulee tilintarkastajien välittömästi ilmoittaa toiminnanjohtajalla ja puheenjohtajalle.
Hallituksen on esitettävä tilintarkastajien lausunto ja tilinpäätös liittokokoukselle vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä varten.
VII LUKU
Erillisiä määräyksiä
11§
Liittokokous päättää tämän talousohjesäännön muuttamisesta ja siitä poikkeamisesta.
Yleisiä määräyksiä
1 §
Tämän ohjesäännön määräyksiä noudatetaan Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n toimintaan liittyvissä matkoissa.
Erityisistä syistä johtuen ja Liiton puheenjohtajan tai toiminnanjohtajan kanssa siitä erikseen sovittaessa voidaan matkakustannusten korvausta maksaa tämän ohjesäännön määräyksistä poiketen.
2 §
Lasku matkakustannusten korvauksista tai muista korvauksista tulee tehdä Liiton matkalaskuohjelmalla. Matkalasku tulee tehdä kahden kuukauden sisällä matkan päättymisestä ja las-kulle tulee lisätä asianomaiset tositteet ja selvitykset.
Matkakorvaukset
3 §
Matkakorvauksia maksetaan hallituksen kokouksista hallituksen ja Liiton toimihenkilöille.
Hallituksen, toimikuntien tai työryhmien kokouksiin tai Liiton muihin tilaisuuksiin matkustamisesta voidaan maksaa matkakorvauksia henkilöille, jotka on kutsuttu asiantuntijaksi, kuultavaksi tai vieraaksi. Korvauksia voidaan maksaa myös jäsenyhdistysten edustajille Liiton järjestämien tilaisuuksien matkakustannuksista.
4 §
SOOL suosii julkisen liikenteen käyttöä ja maata pitkin matkustaminen on aina ensisijainen tapa matkustaa. SOOL korvaa matkakustannukset edullisimman matkustustavan mukaan ja matkustajan tulee valita opiskelijahintainen lippu, jos sellainen on valittavissa.
Muun matkareitin ja matkustustavan käyttöön tarvitaan toiminnanjohtajan tai puheenjohtajan lupa.
5 §
Matkakustannukset korvataan:
- opiskelijahintaisesta tai edullisimmasta junalipuista
- yöllä junalla matkustettaessa makuupaikkalipusta edullisimman makuupaikkavaihto-ehdon mukaan
- opiskelijahintaisesta tai edullisimmasta bussilipusta
- paikallisliikenteen matkoista
- omalla autolla, lentokoneella tai taksilla suoritetusta matkasta, kun
- käytettävissä olevan ajan tai puuttuvien kulkuyhteyksien vuoksi näiden käyttö on ainoa mahdollisuus
- niiden käyttö tulee saman hintaiseksi tai halvemmaksi kuin julkisten kulkuvälineiden käyttö
- niiden käyttö on tarpeen Liiton materiaalin tai varusteiden kuljettamiseksi
Taksin, lentokoneen tai oman auton käytöstä on sovittava erikseen puheenjohtajan tai toiminnanjohtajan kanssa. Ulkomaille suuntautuvista matkoista hallitus päättää erikseen. Lento-konetta käytettäessä matkasta tulee maksaa lentoyhtiön tarjoama päästökompensaatiomaksu, jonka SOOL korvaa.
Majoituskorvaukset
6 §
Majoituskorvauksen saaminen edellyttää, että asiasta on sovittu erikseen Liiton puheenjohtajan tai toiminnanjohtajan kanssa tai siitä on mainittu tilaisuuden kutsussa. Majoituskorvaus maksetaan tositetta vastaan todellisten kustannusten mukaisesti, kuitenkin vain huoneen hinnan osalta.
Majoituspaikka tulee valita Liiton kannalta edullisen hintatason mukaan. Mikäli Liitto järjestää majoituksen, on edustajan käytettävä sitä. Majoittuminen tapahtuu lähtökohtaisesti kahden tai useamman hengen huoneessa.
Päivärahat
7 §
Päivärahaa voidaan maksaa hallituksen jäsenille hallituksen kokoukseen matkustamiseen käytetyltä ajalta. Päivärahojen maksussa noudatetaan Verohallituksen päätöstä verovapais-ta matkakustannusten korvauksista.
Liiton työsuhteisten toimihenkilöiden osalta noudatetaan toimihenkilöiden työsäännön matkakustannusten korvausta ja päivärahaa käsitteleviä kohtia.
8 §
Tämän matkustusohjesäännön hyväksyy ja sitä muuttaa liittokokous.