29.1.2019

Yliopistojen tutkintoja koskevassa asetuksessa määriteltävä opettajan pedagogiset opinnot varhaiskasvatuksen opettajalle

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n mielestä varhaiskasvatukseen suuntautuneet opettajan pedagogiset opinnot tulee myös varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen osalta yhtenäisesti määrittää ja säätää yliopistojen tutkintoja koskevassa asetuksessa 794/2004.

KANNANOTTO

Valtioneuvoston asetuksen 794/2004 ja asetuksen muuttamista koskevan asetuksen 754/2018 4. luvussa (Opettajankoulutusta koskevissa säännökset) säädetään, että kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä varhaiskasvatuksen opettajakoulutus ja että varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen kuuluvat vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.

Asetuksessa säädetään myös opettajan pedagogisista opinnoista. Säännös määrittää, että ne ovat didaktisesti painottuneita ja ohjattua harjoittelua sisältäviä kasvatustieteellisiä opintoja, jotka voivat suuntautua erityisesti perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin. Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) kuuluvat kaikkiin muihin opettajakoulutuksiin paitsi varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen

Varhaiskasvatuksen merkitys kasvatus- ja koulutuspolulla on kiistaton. Opettajan pedagogisia opintoja tulee edellyttää varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa, kuten muilla opettajaryhmillä. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen määrittely on tältä osin puutteellinen suhteessa muuhun opettajakoulutukseen. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus on ainoa opettajakoulutus, jossa asetuksen mukaan ei vaadita opettajan pedagogisia opintoja. Näiden opintojen puuttuminen asetuksesta varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen kohdalla erottelee varhaiskasvatuksen opettajat ja opettajiksi opiskelevat muista opettajaryhmistä ja mitätöi yhtenäisen opettajakoulutuksen idean.

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksissa on opettajan pedagogisia opintoja, mutta määrä vaihtelee opettajakoulutuksissa. Osa yliopistoista on määritellyt ja sijoittanut opettajan pedagogisia opintoja varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavien opintojen (60 op) sisään. Pedagogiset opinnot takaavat laadukkaan kasvatustieteelliseen tutkimukseen perustuvan opettajakoulutuksen, sekä vahvistaa opiskelijoiden opettajaidentiteettiä ja yhteisen opettajuuden ideaa. 1.9.2018 voimaan astuneella varhaiskasvatuslailla haluttiin nimenomaan vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua painottamalla pedagogiikkaa opettajien peruskoulutuksessa. Asetuksen puuttuminen opettajan pedagogisista opinnoista osana varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta uhkaa näkemyksemme mukaan lain hengen toteutumista.

SOOL ry vaatii, että yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajankoulutusten ryhtyvän aktiivisesti edistämään ja valmistelemaan yhtenäisiä linjauksia säätämisen edistämiseksi. Toteutuessaan säädös varmistaisi varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen suuntautuneiden opintojen lisäksi myös pedagogisten opintojen määrittelyn, opintojen vähimmäismäärän ja näin näiden opintojen riittävyyden varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevat esittävät, että valtioneuvoston asetuksen määrittelyyn koskien varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta lisätään 35 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Lisätiedot:
Aleksi Vehmassalo, puheenjohtaja, 040 579 0402


Lisää aiheesta

30.4.2019

Opettajien vaikeutuneet työolot heikentävät alan suosiota

Opettajankoulutuksen hakijamäärät Suomessa ovat kauttaaltaan laskeneet. SOOL vaatii kansallista ohjelmaa opettajuuden houkuttelevuuden edistämiseksi, jotta pätevistä opettajista ei synny samanlaista pulaa kuin Ruotsissa.

13.4.2019

Liittokokous: Ilmastokasvatus osaksi kaikkea opettajankoulutusta

SOOLin liittokokous vaatii ilmastokasvatusta ja sen opettamista pysyväksi osaksi opettajankoulutusta. Ilmastokasvatus tarvitaan mukaan opetussuunnitelmiin, jotta oppijoille voidaan tarjota taitoja rakentaa tulevaisuutta.

21.3.2019

Opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen on varattava enemmän resursseja

Yhä useampi korkeakouluopiskelija voi henkisesti huonommin ja peräti 30 prosentilla esiintyy psyykkisiä vaikeuksia. Kestämättömään tilanteeseen on nyt puututtava ja siksi SOOL vaatii valtiolta ja korkeakouluilta panostuksia opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen.

7.3.2019

Jokainen opettaja ansaitsee työn vaativuutta vastaavan palkan ja mahdollisuuden vertaistukeen

SOOL vaatii, että jokaiselle opettajalle maksetaan työn vaativuutta vastaavaa palkkaa ja tarjotaan mahdollisuus saada vertaistukea oman työnsä tueksi. Opettajien työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että tulevassa Suomen hallitusohjelmassa nämä asiat tulevat huomioiduksi.

6.3.2019

Nyt ilmastokasvatusta opettajankoulutukseen!

SOOL vaatii opettajankoulutusyksiköitä lisäämään välittömästi ilmastokasvatuksen kokonaisuuksia opettajankoulutusten kurssitarjontaan.

Jaa sivu somessa

Tweet