29.1.2019

Yliopistojen tutkintoja koskevassa asetuksessa määriteltävä opettajan pedagogiset opinnot varhaiskasvatuksen opettajalle

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n mielestä varhaiskasvatukseen suuntautuneet opettajan pedagogiset opinnot tulee myös varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen osalta yhtenäisesti määrittää ja säätää yliopistojen tutkintoja koskevassa asetuksessa 794/2004.

KANNANOTTO

Valtioneuvoston asetuksen 794/2004 ja asetuksen muuttamista koskevan asetuksen 754/2018 4. luvussa (Opettajankoulutusta koskevissa säännökset) säädetään, että kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä varhaiskasvatuksen opettajakoulutus ja että varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen kuuluvat vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.

Asetuksessa säädetään myös opettajan pedagogisista opinnoista. Säännös määrittää, että ne ovat didaktisesti painottuneita ja ohjattua harjoittelua sisältäviä kasvatustieteellisiä opintoja, jotka voivat suuntautua erityisesti perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin. Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) kuuluvat kaikkiin muihin opettajakoulutuksiin paitsi varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen

Varhaiskasvatuksen merkitys kasvatus- ja koulutuspolulla on kiistaton. Opettajan pedagogisia opintoja tulee edellyttää varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa, kuten muilla opettajaryhmillä. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen määrittely on tältä osin puutteellinen suhteessa muuhun opettajakoulutukseen. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus on ainoa opettajakoulutus, jossa asetuksen mukaan ei vaadita opettajan pedagogisia opintoja. Näiden opintojen puuttuminen asetuksesta varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen kohdalla erottelee varhaiskasvatuksen opettajat ja opettajiksi opiskelevat muista opettajaryhmistä ja mitätöi yhtenäisen opettajakoulutuksen idean.

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksissa on opettajan pedagogisia opintoja, mutta määrä vaihtelee opettajakoulutuksissa. Osa yliopistoista on määritellyt ja sijoittanut opettajan pedagogisia opintoja varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavien opintojen (60 op) sisään. Pedagogiset opinnot takaavat laadukkaan kasvatustieteelliseen tutkimukseen perustuvan opettajakoulutuksen, sekä vahvistaa opiskelijoiden opettajaidentiteettiä ja yhteisen opettajuuden ideaa. 1.9.2018 voimaan astuneella varhaiskasvatuslailla haluttiin nimenomaan vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua painottamalla pedagogiikkaa opettajien peruskoulutuksessa. Asetuksen puuttuminen opettajan pedagogisista opinnoista osana varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta uhkaa näkemyksemme mukaan lain hengen toteutumista.

SOOL ry vaatii, että yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajankoulutusten ryhtyvän aktiivisesti edistämään ja valmistelemaan yhtenäisiä linjauksia säätämisen edistämiseksi. Toteutuessaan säädös varmistaisi varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen suuntautuneiden opintojen lisäksi myös pedagogisten opintojen määrittelyn, opintojen vähimmäismäärän ja näin näiden opintojen riittävyyden varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevat esittävät, että valtioneuvoston asetuksen määrittelyyn koskien varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta lisätään 35 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.


Lisää aiheesta

11.4.2021

Liittokokous: Ratkaisu kiusaamisen ja väkivallan kitkemiseen löytyy opetus- ja kasvatusalalta

SOOLin liittokokous vaatii, että Suomessa varhaiskasvatusyksiköissä ja oppilaitoksissa tapahtuva kiusaaminen ja väkivalta otetaan nykyistä vakavammin. Kiusaamisen vastaiseen työhön vaaditaan siihen tarvittavat resurssit. Kiusaamisen ennaltaehkäisyyn sekä puuttumiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota opettajaopinnoissa. Vaadimme myös, että kiusaamista ja väkivaltaa tulisi tutkia enemmän ja kehittää tehokkaita menetelmiä näiden ehkäisyyn.

25.3.2021

Sanoista teoiksi – kestävyyskasvatus konkretian tasolle

Vaadimme kestävyyskasvatuksen tuomista osaksi päiväkodin ja koulun rutiineja ja jokapäiväisiä valintoja. Kestävien valintojen tekemisen ei tule olla yksittäisten opettajien vastuulla, vaan koulun rakenteiden tulee mahdollistaa ja ohjata niiden tekemiseen. Ympäristökasvatus- ja opetusalan järjestöt ovat laatineet esityksen Kestävä koulu -ohjelmasta, jonka toteutumista kannatamme.

19.3.2021

Korkeakouluopiskelijoiden hätähuuto: selviytyminen ei tarkoita hyvinvointia

Korkeakouluopiskelijoiden arjessa korostuvat pandemian aikana yksinäisyys, motivaation puute ja toivottomuus. Yli 220 opiskelijajärjestön allekirjoittamassa kannanotossa vaaditaan muun muassa opintotuelle lisäkuukausia sekä opintopistevaatimusten ja opintolainahyvitysten huojentamista.

26.10.2020

Opetusharjoitteluiden on jatkuttava

Opetusharjoittelut ovat suomalaisen opettajankoulutuksen kivijalka ja laadun tae eivätkä ne saa keskeytyä tai niiden laatu heiketä pandemiatilanteessakaan. SOOLin mukaan yhdenkään opeopiskelijan ei tule joutua valmistumaan ilman kokemusta lähiopetusharjoittelusta.

7.8.2020

Opettajien lomautuksiin ei ole varaa

SOOLin mielestä yhdenkään opettajan lomautukseen ei ole varaa. Opettajien lomautukset eivät palvele ketään nykyhetkenä tai tulevaisuudessa, kun lapsia ja nuoria putoaa yhteiskunnan kelkasta.

Jaa sivu somessa

Tweet