Hyväksytty SOOLin liittokokouksessa 13.4.2025

Ohjelma on laadittu yhteistyössä Tavoitteet opettajankoulutukselle -painopisteparin, SOOLin jäsenyhdistysten sekä SOOLin hallituksen kanssa, ja se on hyväksytty SOOLin liittokokouksessa 2025. Ohjelman tavoitteet määrittävät opettajaksi opiskelevien näkemykset koulutuksen keskeisimmistä kehittämiskohteista ja ohjaavat alan tulevaisuuden suuntaa.

Opettajaksi opiskelevien ääni on keskeinen osa koulutuksen kehittämistä kaikissa opettajankoulutusyksiköissä, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Opettajankoulutuksen laadukas kehittäminen vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan, sillä se rakentaa Suomen tulevaisuutta, vahvistaa kansallista kilpailukykyä ja edistää hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä.

Kasvatus- ja koulutusalojen on pystyttävä vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin sekä kehitettävä jatkuvasti osaamistaan vastaamaan työelämän ja oppijoiden tarpeita. Opettajankoulutuksen on tarjottava tuleville opettajille kattavat valmiudet, jotta he voivat toimia asiantuntevasti ja vastuullisesti omissa ammateissaan.

Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelma toimii koulutuspoliittisena linjauksena sekä käytännön työkaluna muun muassa SOOLin jäsenyhdistyksille ja opettajankoulutuksen kehittäjille. Ohjelman tavoitteet on jaettu kaikille opetusaloille yhteisiin yleisiin tavoitteisiin sekä alakohtaisiin erityistavoitteisiin, jotta kehittämistyö vastaisi monipuolisesti eri koulutusohjelmien erityisiin tarpeisiin.

Sisältö

1. Yleistä opettajankoulutuksesta
      1.1 Valmiudet
      1.2 Opetushenkilöstö ja tuki
      1.3 Esteettömyys ja toteutustavat
      1.4 Opintoihin hakeutuminen
2. Harjoittelut
3. Opinnäytetyöt
4. Alakohtaiset tavoitteet
      4.1 Varhaiskasvatuksen opettajat
      4.2 Luokanopettajat
      4.3 Erityisopettajat, erityisluokanopettajat sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajat
      4.4 Aineenopettajat
      4.5 Opinto- ja uraohjaajat
      4.6 Tanssinopettajat ja musiikkipedagogit

---

1. YLEISTÄ OPETTAJANKOULUTUKSESTA

Opettajankoulutuksen perusta ja tavoitteet

Opettajankoulutuksen tulee perustua ajankohtaiseen tutkimustietoon ja sen tavoitteena on kouluttaa kriittisesti ajattelevia asiantuntijoita ja pedagogeja. Laadukas koulutus yhdistää teoreettisen tiedon ja käytännön pedagogiset taidot, jolloin valmistuvat opettajat osaavat soveltaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä. Opintojen tulee antaa valmiudet tunnistaa institutionaaliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset rakenteet sekä tunnistaa oppijoiden eri lähtökohdat ja taustat, mitkä vaikuttavat oppijoiden mahdollisuuksiin.

Opettajaidentiteetin ja asiantuntijuuden kehittyminen

Opettajaidentiteetin muodostumisen tulee alkaa heti opintojen alussa ja sen kehitystä tulee tukea systemaattisesti koko koulutuksen ajan sekä sen jälkeen. Ammatillisen kasvun lisäksi opintojen on vahvistettava asiantuntijaidentiteettiä, jotta tulevat opettajat ymmärtävät oman roolinsa kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijoina. Identiteetin kehittymiseen vaikuttaa paitsi opetuksen sisältö, myös opintojen rakenteellinen johdonmukaisuus sekä mahdollisuudet reflektoida omaa oppimista ja kasvua koulutuksen eri vaiheissa.

Opintojen laatu, vaatimustaso ja yhdenvertaisuus

Opintojen laadun ja laajuuden on oltava tasapainossa korkeakoulujen välillä, jotta opiskelijat saavat yhdenvertaiset valmiudet tulevaan työhönsä. Korkeakoulujen rahoitusmallien ei tule ohjata koulutuksen läpäisyvaatimuksia siten, että kurssien suorittaminen perustuisi ensisijaisesti nopeuteen eikä oppimiseen. Kurssien tulee vaatia opiskelijoilta sellaista osaamista, joka takaa riittävän asiantuntijuuden ja ammatilliset valmiudet valmistumisen jälkeen. Opintojen arvioinnin ja suoritusvaatimusten on perustuttava opiskelijoiden todelliseen osaamiseen, ei pelkästään muodollisiin suoritusmerkintöihin.

Opintojen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi opettajankoulutusta tulee yhtenäistää valtakunnallisesti, jotta koulutuksen laatu ei riipu siitä, missä korkeakoulussa opiskelija opiskelee. Opiskelijoiden tulee myös voida hyväksilukea opintojaan korkeakoulujen välillä. Tämä edellyttää opetussuunnitelmien ja arviointikäytäntöjen yhteisiä linjauksia sekä koulutuksen sisällöllistä kehittämistä kansallisella tasolla.

Työelämälähtöisyys ja koulutuksen käytännön soveltaminen

Opettajankoulutuksen tulee tarjota opiskelijoille valmiudet soveltaa tieteellistä tietoa käytännön opetustyössä. Tämä edellyttää, että opintojen aikana opiskelijat pääsevät harjoittamaan työelämässä tarvittavia taitoja, kuten pedagogista suunnittelua, arviointiosaamista, vuorovaikutustaitoja sekä monimuotoisten oppimisympäristöjen ja oppijaryhmien hallintaa. Opettajankoulutuksessa tulee myös huomioida alati muuttuvat oppijaryhmät ja koulutuksessa tulee panostaa erilaisten oppijoiden kohtaamiseen.

Jokaisen opettajankoulutuksen opintojakson tulee sisältää opiskelijan omaan koulutusalaan sidottua opetusta, jossa käsitellään kyseisen alan erityispiirteitä. Tämä varmistaa, että eri opetusaloille valmistuvat opiskelijat saavat oman alansa vaatimukset huomioivan koulutuksen.

Opiskelijajärjestöjen ja korkeakoulujen rooli koulutuksessa

Opettajankoulutuksen tulee olla rakenteellisesti ja sisällöllisesti korkeakoulujen vastuulla, eikä opiskelijoiden osaaminen saa olla riippuvaista järjestöjen aktiivisuudesta tai resursseista. Vaikka opiskelijajärjestöjen toiminta tukee opiskelijoiden ammatillista kasvua ja yhteisöllisyyttä, niiden roolia ei tule nähdä koulutuksen korvaavana tai täydentävänä rakenteena. Järjestötoiminnan merkitys opettajaidentiteetin kehittymiselle tulee tunnistaa ja arvostaa, mutta koulutuksen laadun varmistaminen on ensisijaisesti korkeakoulujen vastuulla.

Opiskelijoiden osallistaminen koulutuksen kehittämiseen

Opiskelijat ovat keskeinen osa opettajankoulutuksen kehittämisprosessia, ja heidän näkemyksensä tulee huomioida koulutuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Opiskelijoiden osallistaminen ei saa jäädä muodolliseksi kuulemiseksi, vaan heidän tulee olla aktiivisia toimijoita koulutuksen kehittämisessä kaikilla opetushallinnon tasoilla, esimerkiksi opetussuunnitelmatyössä.

Opettajankoulutuksen yhteys opetusta ohjaaviin asiakirjoihin

Opettajankoulutuksen sisällön ja toteutuksen tulee vastata voimassa olevien opetussuunnitelmien ja muiden opetusta ohjaavien asiakirjojen asettamia vaatimuksia. Opintojen on opetettava opiskelijoita ymmärtämään ja soveltamaan näitä asiakirjoja käytännössä, jotta he pystyvät tukemaan oppijoiden oppimista sekä kehittämään omaa opetustaan tutkimusperustaisesti.

Alumniopinto-oikeus ja jatkuva oppiminen

Kaikkiin korkeakouluihin tulee saada alumniopinto-oikeus, jotta opettajat voivat täydentää osaamistaan valmistumisen jälkeen.  Alumniopinto-oikeus mahdollistaisi joustavan ja saavutettavan tavan kehittää omaa ammatillista osaamistaan korkeakoulutasoisesti ilman, että opettajan täytyy hakeutua uuteen tutkinto-ohjelmaan. Alumni-oikeus voidaan rajata ajallisesti tai siihen voidaan laittaa opintopisteraja.

1.1 Valmiudet

Opettajankoulutuksen tavoitteena on antaa opettajalle monipuoliset valmiudet toimia erilaisissa opetustilanteissa ja kohdata oppijat yksilöinä sekä osana ryhmää. Koulutuksen tulee kehittää opettajan vuorovaikutustaitoja niin oppijoiden kuin muiden aikuisten kanssa ja tarjota pedagogisia työkaluja, joita voi soveltaa käytännön opetustyössä. Lisäksi opettajankoulutuksessa tulee olla käytössä monipuolisia menetelmiä ja välineitä sekä niiden pedagogisen käytön opettelua.

Opettajan tulee ymmärtää erilaisten lähtökohtien vaikutukset oppijoihin. Näihin kuuluvat esimerkiksi sosioekonominen asema, kulttuuri, uskonto, perhetausta, äidinkieli, sukupuoli sekä seksuaalinen suuntautuminen. Turvallinen oppimisympäristö on keskeinen osa opetustyötä. Opettajankoulutuksen tulee antaa valmiudet tunnistaa ja ennaltaehkäistä turvallisuutta uhkaavia tilanteita, kuten kiusaamista, häirintää ja syrjintää. Lisäksi opettajalla tulee olla taitoja kohdata kriisitilanteita sekä hallita ensiapu- ja hätätilanteiden toimintamallit. Fyysisen ja henkisen turvallisuuden takaamiseksi koulutuksessa tulee käsitellä myös kiinnipitotilanteita ja niiden oikeaoppista hallintaa.

Opettajan rooli moniammatillisessa yhteistyössä on merkittävä. Koulutuksen tulee tarjota ymmärrystä eri sidosryhmien vaikutuksesta oppijan elämään, oppimiseen ja hyvinvointiin. Opettajan tulee tietää oma tehtävänsä osana moniammatillista verkostoa ja saada valmiuksia erilaisten opetuksen muotojen, kuten yhteisopettajuuden, toteuttamiseen.

Yhteiskunnallisen toimijuuden edistäminen on myös olennainen osa opettajan työtä. Koulutuksen tulee antaa valmiuksia opettaa muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kestävyyskasvatusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja monilukutaitoa. Myös sukupuolen moninaisuus tulee ottaa huomioon opettajankoulutuksessa, sillä sen huomioiminen on osa turvallisemman tilan luomista oppijoille. Lisäksi opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus perehtyä vuorovaikutusta sekä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien käyttöön.

Ihmisen kokonaisvaltainen kehitys ja oppimisen yksilölliset haasteet tulee huomioida opettajankoulutuksessa. Kaikkiin opettajankoulutusten pakollisiin opintoihin tulee sisältyä vähintään viiden opintopisteen verran erityispedagogiikan opintoja, joissa käsitellään oppimisvaikeuksien tunnistamista ja käyttäytymisen ohjaamista. Opettajankoulutuksen tulee tarjota valmiuksia soveltaa erityispedagogista tietoa käytännön opetustyössä. Käyttäytymisen ohjaamisen opintojen tulee sisältyä jokaiseen opettajankoulutuksen alaan.

Opettajaksi opiskelevien tulee saada riittävät valmiudet lukea ja analysoida akateemista englanninkielistä tutkimustietoa. Jotta opiskelija voi laajentaa ymmärrystään pedagogiikasta ja kansainvälisistä kasvatustieteellisistä ilmiöistä, on varmistettava opiskelijan kyky ymmärtää ja soveltaa kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta.

Opettajankoulutuksen tulee antaa valmiudet hyödyntää tekoälyä opetuksen tukena siten, että se toimii apuvälineenä eikä korvaa opettajan pedagogista ajattelua. Tekoälyn käyttöä tulee ohjata kriittinen arviointi ja pedagoginen harkinta, jotta se tukee oppimista ja opetuksen tavoitteita tarkoituksenmukaisella tavalla.

1.2 Opetushenkilöstö ja tuki

Opetushenkilöstö ja opiskelijoiden tukipalvelut

Opettajankoulutuksen opetushenkilöstön, kuten yliopistonlehtoreiden, professorien ja harjoitteluohjaajien, tulee toimia tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa edistäen heidän tieteellistä ajatteluaan sekä kykyään soveltaa tutkimustietoa opetuskäytäntöihin. Korkeatasoisen opetuksen ja ohjauksen avulla varmistetaan opettajaopiskelijoiden kehittyminen asiantunteviksi ja reflektiivisiksi kasvatusalan ammattilaisiksi. Oppilaitosten henkilöstömäärän tulee olla riittävä, jotta opetuksen laatu pystytään takaamaan opiskelijamäärien lisääntyessä.

Opettajankoulutuksen opetushenkilökunnan tulee hyödyntää ajankohtaista, kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa opetuksen perustana sekä kehittää omaa pedagogista osaamistaan jatkuvasti. Opetuksen tulee olla tutkimusperustaista ja pedagogisesti laadukasta, jotta se vastaa koulutuskentän ja työelämän muuttuviin vaatimuksiin ja tukee opettajaopiskelijoiden ammatillista kasvua.

Ohjaus ja henkilökohtainen tuki opintojen aikana

Jokaisella opettajaopiskelijalla tulee olla nimetty tutoropettaja, joka tarjoaa jatkuvaa tukea ja ohjausta koko opintojen ajan. Tutoropettaja tarkastelee opintojen etenemistä vähintään kerran lukuvuodessa ja on yhteydessä opiskelijaan, jos opinnot ovat hidastuneet, eivät etene tai opiskelijalla ilmenee paljon hylättyjä suorituksia. Tutoropettajan tehtävänä on paitsi ohjata opiskelijaa akateemisesti, myös tukea hänen ammatillista kehitystään sekä toimia linkkinä korkeakoulun ja opiskelijan välillä. Yhdellä tutoropettajalla tulee olla enintään 20 ensimmäisen vuoden opiskelijaa ja 50 vanhemman vuosikurssin opiskelijaa ohjattavanaan.

Tutoropettajan roolin merkitys korostuu erityisesti opintojen alkuvaiheessa, jolloin opiskelijat tarvitsevat enemmän tukea ammatilliseen kasvuun ja sopeutuakseen akateemiseen ympäristöön.

Psykologinen ja pedagoginen tuki opintojen aikana

Opettajaksi opiskelevien hyvinvointi ja jaksaminen ovat keskeisiä tekijöitä opintojen etenemisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta. Siksi opiskelijoilla tulee olla säännöllinen ja matalan kynnyksen pääsy tukipalveluihin kaikilla opettajankoulutuspaikkakunnilla. Jokaisessa opettajankoulutusyksikössä tulee olla saatavilla opintopsykologin, opinto-ohjaajan ja muiden opiskeluhyvinvoinnin asiantuntijoiden palvelut ympäri vuoden.

Tuki- ja ohjauspalveluiden saatavuus on varmistettava niin, että opiskelijat saavat tarvitsemansa avun välittömästi tai viimeistään viikon sisällä yhteydenotosta. Tämä on erityisen tärkeää opettajaopiskelijoille, joilta vaaditaan opinnoissaan sekä akateemista että pedagogista osaamista, ja joiden työelämävalmiudet rakentuvat sekä tiedollisten että henkisten voimavarojen varaan.

Laadukas opettajankoulutus edellyttää, että opiskelijoita tuetaan kokonaisvaltaisesti niin akateemisessa oppimisessa kuin jaksamisessa ja ammatillisessa kehittymisessä. Tämä parantaisi opiskelijoiden koulutuskokemusta sekä varmistaa, että valmistuvat opettajat voivat siirtyä työelämään hyvinvoivina, motivoituneina ja asiantuntevina kasvatusalan ammattilaisina.

1.3 Esteettömyys ja toteutustavat

Opetuksen tulee olla esteetöntä ja ottaa huomioon erilaiset oppijat. Esteettömyys käsittää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön saavutettavuuden, mikä takaa kaikille opiskelijoille yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet ja turvallisen opiskeluympäristön. Opetuksessa tulee hyödyntää erilaisia pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat oppijoiden tarpeita.

Kurssien suoritustavoissa on tarjottava joustavuutta tilanteissa, joissa opiskelijan yksilölliset tarpeet tai tilapäiset olosuhteet sitä edellyttävät. Suoritustapojen monipuolistamisen tulee kuitenkin olla pedagogisesti perusteltua ja osaamistavoitteet turvaavaa. Vaihtoehtoiset suoritustavat eivät saa heikentää opetuksen laatua.

Opintojen tulee painottua lähiopetukseen, sillä vuorovaikutteinen, käytännönläheinen opetus ja ohjaus ovat keskeisiä tulevien opettajien ammatillisen osaamisen ja identiteetin kehittymisessä. Etä- ja hybridiopetuksen käyttöä tulee perustella pedagogisesti ja sen tulee tukea opiskelijoiden oppimisprosessia.

Opettajankoulutuksen tulee toteutua päivätoteutuksena, jotta se mahdollistaa opiskelijoille jatkuvan ohjauksen, yhteisöllisen oppimisen sekä riittävät käytännön harjoittelut. Monimuotototeutusta voidaan käyttää perustellusti täydennyskoulutuksessa ja muissa erityisjärjestelyä vaativissa tilanteissa, mutta sen ei tule korvata päivätoteutusta.

Yliopistojen ja tiedekuntien tulee tehdä tiivistä yhteistyötä, jotta opettajaopiskelijat voivat valita sivuaineensa laajasta ja monipuolisesta valikoimasta. Sivuaineiden tulee muodostaa johdonmukaisia kokonaisuuksia, joissa opiskelijoille taataan mahdollisuus suorittaa vähintään 25 opintopisteen perusopinnot ja 35 opintopisteen aineopinnot. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi tehdä laajaa yhteistyötä, jotta opintojen täydennysmahdollisuudet lisääntyvät.

Opetuksen tulee toteutua turvallisemman tilan periaatteiden mukaisesti, mikä tarkoittaa kunnioittavaa ja yhdenvertaista oppimisilmapiiriä, jossa kaikki opiskelijat voivat osallistua opetukseen ilman häirintää, syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Opetushenkilöstön tulee aktiivisesti ylläpitää ja edistää turvallista ja arvostavaa keskustelukulttuuria kaikilla kursseilla.

Lisäksi opetustilojen tulee vastata opettajaopintojen alakohtaisia vaatimuksia. Opiskelijoilla tulee olla käytössään asianmukaiset tilat, välineet ja teknologiset ratkaisut, jotka tukevat heidän opetusharjoitteluaan ja pedagogisten taitojensa kehittämistä.

1.4 Opintoihin hakeutuminen

Opettajankoulutukseen hakeutuvilla tulee olla mahdollisuus päästä opiskelemaan suoravalinnalla, mikä mahdollistaa opettajaopintojen aloittamisen heti opintojen alusta lähtien. Tämä vahvistaa opiskelijoiden opettajaidentiteetin rakentumista jo varhaisessa vaiheessa ja tarjoaa motivoituneille hakijoille selkeän ja sujuvan polun opettajaksi.

Soveltuvuuskokeet ovat olennainen osa opettajankoulutuksen opiskelijavalintaa, ja niiden merkitys tulee säilyttää. Kokeiden tulee huomioida opettajankoulutuksen eri linjojen erityispiirteet ja vaatimukset, jotta ne mittaavat monipuolisesti hakijoiden soveltuvuutta eri opettajan tehtäviin. Soveltuvuuskokeisiin kutsuttaessa on tärkeää säilyttää koepistekiintiö, jotta hakijoiden moninaiset taustat ja valmiudet voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti.

Todistusvalinnan korostaminen korkeakoulujen yhteishaussa on johtanut siihen, että toisen asteen opiskelijat joutuvat tekemään ratkaisevia kurssivalintoja jo varhaisessa vaiheessa. Tämä voi kaventaa heidän mahdollisuuksiaan kehittää itseään monipuolisesti ja voi erityisesti heikentää ammatillisen väylän kautta hakevien mahdollisuuksia päästä korkeakouluun. Tämän vuoksi on varmistettava, että todistusvalintakiintiö ei ole liian suuri, vaan tarjolla on riittävästi vaihtoehtoisia reittejä korkeakouluihin hakeutumiselle. Ensikertalaiskiintiöiden liian suuri osuus voi asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan ja estää esimerkiksi alanvaihtajia pääsemästä koulutukseen. Opiskelijoiden sisäänottomäärät tulee myös pitää kohtuullisina opetuksen laadun säilyttämiseksi.

Valintakokeissa menestymisen ei tule riippua hakijan taloudellisesta tilanteesta. Opiskelijavalinnan tulee olla oikeudenmukainen ja yhdenvertainen, eikä hakijoiden mahdollisuus menestyä kokeessa saa olla kiinni maksullisten valmennuskurssien saatavuudesta. Korkeakoulujen on huolehdittava siitä, että valintakokeet mittaavat aidosti hakijan soveltuvuutta ja kykyä menestyä opinnoissa. Valintakokeiden tulee mitata hakijoiden motivaatiota, soveltuvuutta ja valmiuksia alalle, ja niiden tulee perustua aineistoon, joka tukee hakijan tulevia opintoja ja alan akateemista sisältöä.

Opettajaksi tulee voida hakeutua myös muita reittejä, kuten erillisten opettajaopintojen kautta. Tämä mahdollistaa joustavammat urapolut niille, jotka haluavat täydentää tutkintojaan opettajan kelpoisuudella. Korkeakoulujen tulee yhtenäistää käytänteitään koskien erivapauden perusteella hakevia opiskelijoita, jotta prosessi olisi selkeä ja tasapuolinen kaikille.

Lisäksi tulee kehittää selkeä koulutusväylä niille, joilla on suoritettu tutkinto ulkomailla ja jotka haluavat pätevöityä Suomen koulutusjärjestelmän mukaisesti. Tähän kuuluu sekä suomen kielen oppimisen tukeminen että selkeät rakenteet osaamisten ja kelpoisuuksien tunnistamiselle ja täydentämiselle, jotka helpottaisivat kansainvälisten osaajien siirtymistä opetusalalle Suomessa. Vieraskielisten opettajien suomen kielen valmiudet tulee varmistaa ennen heidän siirtymistään suomenkieliseen ryhmään opettamaan

---

2. HARJOITTELUT

Opetusharjoittelun tavoitteena on tarjota opettajaopiskelijoille pedagogisia ja käytännön taitoja, joita he tarvitsevat työelämässä. Harjoittelun tulee olla monipuolista, ohjattua ja tutkimusperustaista, ja sen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa tulee käyttää SOOLin Suositukset opetusharjoittelulle -asiakirjaa perustana. Tämä varmistaa, että harjoittelut täyttävät valtakunnallisesti yhdenmukaiset laatuvaatimukset ja tukevat opiskelijoiden kehittymistä ammattitaitoisiksi ja reflektiotaitoisiksi opettajiksi.

Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus soveltaa erilaisia pedagogisia teorioita ja menetelmiä opetusharjoittelun aikana. Harjoittelunohjaajan tehtävänä on tukea opiskelijaa valitsemaan ja perustelemaan opetukselliset ratkaisunsa, mutta opiskelijan tulee saada harjoitella itsenäistä pedagogista ajattelua ja oppimisen eriyttämistä. Tämä edistää uusien opettajien ammatillista kasvua ja antaa heille valmiudet kohdata työelämän monimuotoisia haasteita.

Opetusharjoitteluiden tulee tarjota opiskelijoille laajasti ja yhdenvertaisesti kokemusta erilaisista oppimisympäristöistä sekä kohderyhmistä. Substanssiosaamisen lisäksi harjoitteluissa tulee painottaa:

• oppijoiden kohtaamista yksilöinä
• ryhmänhallintaitoja
• sukupuolisensitiivisyyttä
• vuorovaikutustaitoja
• toimintaa muuttuvissa tilanteissa ja opettajan ammatillista joustavuutta
• valmistavan opetuksen tuntemusta perusopetukseen valmistavilla opettajankoulutusaloilla
• työelämän kokonaisuuden ymmärtämistä, kuten moniammatillista yhteistyötä ja oppilashuoltotyötä
• opettajan oikeuksia, velvollisuuksia sekä työturvallisuutta ja -hyvinvointia

Perusopetukseen valmistuvien opiskelijoiden tulee voida suorittaa opetusharjoitteluja monipuolisissa kouluympäristöissä, eikä niitä tule rajoittaa vain yliopistojen harjoittelukouluihin. Harjoittelun tulisi tarjota realistinen kuva peruskoulun arjesta sekä mahdollisuuden työskennellä erilaisissa kouluissa ja oppimisympäristöissä.

Harjoittelun aikana annettavan palautteen tulee olla rakentavaa, johdonmukaista ja opiskelijalle selkeää. Opiskelijan tulee saada ymmärrettävä palaute sekä vahvuuksistaan että kehittämiskohteistaan, ja hänelle on tarjottava mahdollisuus reflektoida omaa kehittymistään ohjaajan tuella. Opiskelijoiden kohtaamat haasteet ja vaikeudet tulee ottaa vakavasti, ja harjoittelunohjaajien tulee aktiivisesti tukea opiskelijoita niiden ratkaisemisessa.

Ohjaajien tulee olla päteviä ja motivoituneita ja ohjauksen tulee olla yhdenvertaista opiskelijoille. Yhdenvertaisuus tarkoittaa tasa-arvoista ohjausta kaikille. Se, kuka tulee ohjaajaksi itselle, ei saa määrittää harjoittelun sujumista. Ohjaajille tulee olla myös selkeät raamit toiminnalleen. Mikäli harjoittelussa ilmenee ongelmatilanteita, ne tulee käsitellä yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa, jotta tilanteisiin saadaan tarvittava tuki ja ratkaisut voidaan löytää rakentavassa hengessä.

Opetusharjoittelun aikana opiskelijoille tulee tarjota valmiuksia toimia turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Tämä tarkoittaa:

• riskeihin varautumista ja niiden tunnistamista
• ennaltaehkäisevien toimintatapojen opettamista oppijoille
• toimintamallien harjoittelua kriisitilanteissa, kuten väkivalta- tai kiusaamistilanteissa

Opettajilla on keskeinen rooli turvallisen oppimisympäristön luomisessa, joten jo harjoittelun aikana tulee varmistaa, että opiskelijat saavat valmiudet kohdata ja hallita haastavia tilanteita ammatillisesti ja ennaltaehkäisevästi.

---

3. OPINNÄYTETYÖT

Opinnäytetyö on keskeinen osa opettajankoulutusta, ja sen tulee kehittää opiskelijan tutkimuksellista ajattelua, analyyttisiä taitoja ja kykyä soveltaa kasvatustieteellistä tutkimustietoa käytännön opetustyössä.

Jokaisella opettajaopiskelijalla tulee olla oikeus henkilökohtaiseen ja asiantuntevaan ohjaukseen opinnäytetyönsä aikana. Ohjauksen tulee olla johdonmukaista ja opiskelijan tarpeisiin mukautuvaa sekä varmistaa, että opiskelija saa riittävän tuen tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa – aiheen valinnasta metodologisiin ratkaisuihin ja lopulliseen raportointiin. Ohjauksen tulee olla tasa-arvoista, eikä sen laatu saa riippua ohjaajasta.

Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus valita, tekeekö hän opinnäytetyönsä itsenäisesti vai yhteistyössä toisen opiskelijan kanssa. Joustavuus antaa opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä omien oppimistapojensa mukaisesti sekä harjoittaa yhteistyötaitoja, mikäli he päättävät toteuttaa työn parityönä.

Opinnäytetyön aiheen valinnan tulee olla opiskelijalähtöinen, jotta opiskelijat voivat tutkia itseään kiinnostavaa ja heidän tulevaan ammattiinsa liittyvää aihealuetta. Aiheen valinnan vapaus tukee opiskelijan motivaatiota, sitoutumista ja oppimisen syvällisyyttä, mutta samalla ohjaajien tulee tarjota tukea ja suosituksia tutkimusaiheiden muotoiluun ja rajaukseen.

Opettajaksi opiskelevilla tulee olla riittävät valmiudet tehdä tieteellisesti perusteltua ja tutkimusmetodologisesti laadukasta tutkimusta opinnäytetyössään. Tätä varten tutkimusmenetelmäopintojen tulee tarjota kattavat perusteet tutkimuksen eri lähestymistavoista, metodologisista valinnoista sekä aineistonkeruu- ja analyysimenetelmistä.

Tutkimusmenetelmäkurssien tulee antaa opiskelijoille teoreettinen ja käytännöllinen ymmärrys sekä kvantitatiivisista että kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä, jotta he pystyvät valitsemaan tarkoituksenmukaisen lähestymistavan opinnäytetyöhönsä. Kurssien tulee kattaa muun muassa:

• kvantitatiivinen tutkimus: tilastolliset analyysit, aineiston keruu ja käsittely, tutkimustulosten raportointi numeerisen tiedon pohjalta
• kvalitatiivinen tutkimus: aineistolähtöinen ja teoriaohjaava analyysi, laadullisen tutkimuksen menetelmät, tutkimustulosten tulkinta ja analysointi
• mixed methods -lähestymistapa: yhdistävät tutkimusmallit, joissa kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä käytetään rinnakkain

Metodologisten opintojen tulee antaa opiskelijoille valmiudet itsenäiseen tutkimustyöhön, lähdekriittiseen ajatteluun ja tieteellisen argumentaation hallintaan. Lisäksi tutkimusetiikan periaatteet ja hyvän tieteellisen käytännön mukainen työskentely tulee olla keskeinen osa tutkimusvalmiuksien kehittämistä.

---

4. ALAKOHTAISET TAVOITTEET

Alakohtaisiin tavoitteisiin on kirjattu SOOLin tavoitteet opettajankoulutukselle huomioiden alojen erityispiirteet. Apuna alakohtaisiin tavoitteisiin on käytetty kohtaa 1.1. Valmiudet.

4.1 Varhaiskasvatuksen opettajat

Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen tulee tarjota kattava ymmärrys lapsen kokonaisvaltaisesta kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Koulutuksen on huomioitava lasten moninaisuus sekä yhdenvertaisuuden haasteet jo varhaisessa vaiheessa. Kehotunnekasvatus on tärkeä osa tätä jatkumoa.

Varhaiskasvatuksen opettaja on lasten kanssa toimimisen asiantuntija, ja työ on jatkuvaa vuorovaikutusta sekä moniammatillista yhteistyötä. Tämän vuoksi koulutuksen tulee painottaa vuorovaikutusosaamista niin lasten kuin aikuistenkin kanssa. Opiskelijoiden tulee oppia tukemaan lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä tunnistamaan ja huomioimaan lasten erilaiset lähtökohdat tunteiden käsittelyssä. Opettajan on osattava ohjata lasta tunteiden tunnistamisessa ja säätelyssä sekä niiden alkuperän ymmärtämisessä.

Lapsille on osattava selittää ymmärrettävästi yhteiskunnan monimuotoisuutta ja erilaisuuden merkitystä. Opettajankoulutuksen on tarjottava mahdollisuus opiskella puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä, kuten kuvatuettuja viestintäkeinoja ja tukiviittomia, jotka ovat tärkeitä työn kannalta. Varhaiskasvatuksen opettajan tulee tunnistaa varhaiskasvatuksen ulkopuolelta tulevat ennakkoluulot ja osata puuttua niihin.

Varhaiskasvatuksen opettajaopinnoissa on keskityttävä varhaiseen lapsen kehitykseen, jotta tarvittavat tukitoimet voidaan toteuttaa jo ennen peruskoulun alkua. Opiskelijoiden on hallittava leikillinen oppiminen sekä leikkipedagogiikan suunnittelu, toteutus, kehittäminen ja arviointi. Leikin merkitys lapsen oppimiselle, kehitykselle ja hyvinvoinnille on keskeinen, ja se tulee tunnistaa varhaiskasvatuksen läpileikkaavana työtapana ja menetelmänä.

Maisteripaikkoja tulee lisätä ja koulutusmuotoa kehittää 3+2-malliseksi, jotta varhaiskasvatuksessa saavutetaan laajempi osaamispohja. Varhaiskasvatuksen opettajan maisteriopintoja tulee kehittää tukemaan opettajan ammattiosaamista ja pedagogiikkaan syventymistä. Maisterivaiheessa tulee tarjota asiantuntijaopintoja ja pedagogisen johtamisen opintoja osana tutkintoon vapaasti valittavia opintoja.

Harjoittelun laatu on varmistettava, ja sen tulee olla ohjattua ja pedagogisesti tavoitteellista. Jokaisella harjoittelujaksolla on oltava nimetty harjoittelunohjaaja, jolla tulee olla ajankohtainen koulutus ja perehdytys harjoittelijan ohjaamiseen. Harjoittelunohjaajien koulutus ja perehdytys ovat oppilaitoksen sekä opettajankoulutusyksikön vastuulla. Harjoittelunohjaajien on oltava kasvatustieteellisen koulutuksen saaneita kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia. Ohjaajille tulee mahdollistaa riittävä määrä työaikaa opiskelijan henkilökohtaiselle ohjaamiselle.

Harjoittelun tavoitteisiin tulee kuulua:

• lapsen kehityksen ja oppimisen tukeminen pedagogisesti perustellulla tavalla
• vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittäminen moniammatillisessa työyhteisössä
• varhaiskasvatuksen pedagogisten ratkaisujen ja suunnittelutyön harjoittelu

Harjoittelun on valmistettava varhaiskasvatuksen moninaisiin ja vaativiin tehtäviin, ja sen laatuun sekä ohjauksen määrään on kiinnitettävä erityistä huomiota.

4.2 Luokanopettajat

Luokanopettajakoulutuksen perusopetuksessa opetettavien aineiden opintokokonaisuuden on annettava opettajille hyvät valmiudet opettaa alakoulun ainekokonaisuudet. Eri yliopistojen kokonaisuuksista saatava osaaminen ei saa luoda osaamiseroja opiskelijoiden välille niin, että se heikentää opiskelijan ammatillisia valmiuksia. Opintokokonaisuuden tulee myös huomioida suomen kielen opettaminen vieraskielisille oppilaille (S2) sekä suhde- ja seksuaalikasvatus osana ala-asteikäisen lapsen opetusta.

Koulutuksen on ohjattava vahvemmin opettajia ymmärtämään, miten sosioekonominen asema, kulttuuri, uskonto, perhemuodot ja kielitausta vaikuttavat oppimiseen, hyvinvointiin ja osallisuuteen. Opinnoissa on käytävä läpi sosiaalihuollon ja muiden sidosryhmien toimintamalleja ja saatava osaamista tunnistaa koulupudokkuuteen johtavia syy-seuraussuhteita. Luokanopettajan tulee osata toimia tilanteessa, jossa opettaja epäilee oppilaan poissaolojen syitä. Opettajien tulee myös olla tietoisia oppilaille tarjottavista tuesta koulupoissaolotapauksissa sekä tunnistaa koulupoissaolojen eri asteet ja niitä vastaavat tukimuodot.

Luokanopettajan työ on vahvasti vuorovaikutteista, ja opettajan tapa kohdata oppilaat sekä muut aikuiset vaikuttaa suoraan oppimiseen ja kouluyhteisön ilmapiiriin. Siksi opettajankoulutuksessa on tärkeää kehittää ja soveltaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja osana koulutyötä. Opettajan on tunnistettava oppilaiden kehitysvaiheet ja osattava käyttää ikätasoisia pedagogisia lähestymistapoja. Lähiopetuksen merkitys on keskeinen, sillä se mahdollistaa vuorovaikutustaitojen monipuolisen harjoittelun. Lisäksi koulutuksessa tulee syventää ymmärrystä eriyttämisestä, tuen tarpeessa olevien oppilaiden kohtaamisesta ja tukemisesta.

Luokanopettajaksi opiskelevien on saatava valmiudet tunnistaa ja opettaa kulttuurista, kielellistä, katsomuksellista sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta, jotta jokainen oppilas huoltajineen tulee kohdatuksi ja ymmärretyksi. Tasa-arvon toteutuminen kouluyhteisössä edellyttää myös oppituntien suunnittelua siten, että kaikki oppilaat kokevat osallisuutta.

Opettajien on osattava ohjata oppilaita digitaalisen ja tekoälylukutaidon kehittämisessä sekä kriittisen ajattelun harjoittelussa. Heidän tulee pystyä auttamaan oppilaita arvioimaan erilaisten tekstien, kuvien ja muiden viestinnällisten sisältöjen luotettavuutta ja tarkoitusperiä.

Luokanopettajakoulutuksen on oltava käytännönläheistä ja harjoitteluja tulee olla mahdollista suorittaa myös muualla kuin yliopiston harjoittelukoulussa. Luokanopettajan suorittaessa harjoittelun koulun ulkopuolella tulee hänellä olla mahdollisuus saada samat harjoittelua koskevat tuet kuin muilla aloilla opiskelevilla opiskelijoilla. Muuten opiskelija on harjoittelupaikkaa hakiessaan epätasa-arvoisessa asemassa.

4.3 Erityisopettajat, erityisluokanopettajat sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajat

Erityisopettajaopinnoissa tulee mallintaa erityisopettajan yhteisopettajuutta niin luokanopettajan, aineenopettajan, varhaiskasvatuksen opettajan kuin suomi toisena kielenä -opettajankin kanssa. Lukivalmiuksia ja -vaikeuksia käsittelevillä kursseilla tulee ottaa huomioon vieraskielisten lukivalmiudet suomen kieltä oppiessa. Samoin koulutuksen on tarjottava valmiudet lukemista vaativien oppiaineiden opettamiseen vieraskielisille oppijoille. Matemaattisten taitojen arviointia käsittelevien sisältöjen tulee ottaa huomioon suomi toisena kielenä -oppijoiden suomen kielen osaamisen vaikutukset matemaattiseen osaamiseen ja oppimisen vaikeuksiin.

Erityisopettajaopinnoissa näkökulma vammaisuuden, neurokirjon ja oppimisvaikeuksien käsittelyyn tulee olla lapsilähtöistä ja oppimisen lähtökohtiin keskittyvää. Koulutuksen tulee opettaa opiskelijaa tiedostamaan ja tunnistamaan yhteiskunnassa, instituutioissa ja yksilöissä vallitsevia ableistisia näkökulmia ja toimintatapoja, sekä purkamaan näitä työssään.

Opintojen tulee valmistaa sensitiiviseen ja rakentavaan yhteistyöhön kodin kanssa. Erityisopettajan täytyy tiedostaa erilaisten perheiden ja elämäntilanteiden vaikutukset lapsen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osallistumiseen, koulupudokkuuteen sekä kodin käsityksiin koulunkäynnistä ja sen haasteista. Yhteistyön kodin kanssa täytyy perustua molempien osapuolien yhteisymmärrykseen oppijan oppimisen haasteista sekä tukitoimista ja oppijan edusta.

Opintojen tulee tarjota monipuolisia työkaluja ja pedagogisia ratkaisuja opetukseen ja sen eriyttämiseen. Erityispedagogiikan pääainetta tarjoavilla korkeakouluilla tulee olla erityispedagogiikkaan erikoistunutta opetushenkilökuntaa sekä siihen keskittynyttä tutkimusta. Harjoittelun ohjaavalla opettajalla tulee olla erityisopettajan kelpoisuus.

Erityispedagogiikan opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus opiskella luokanopettajan ja erityisluokanopettajan kelpoisuuden antavat perusopetuksessa opetettavien aineiden monialaiset opinnot. Erityisluokanopettajan koulutusta tulee kehittää sellaiseksi, että samoilla kursseilla ja opintokokonaisuuksilla on sekä opetettavien aineiden että erityispedagogiikan näkökulmia. Myös aineenopettajakelpoisuuden merkitys erityisopettajan kelpoisuuden rinnalla täytyy tunnistaa.

Erityispedagogiikan koulutuksessa tulee tunnistaa varhaiserityispedagogiikan merkitys ja varhaiskasvatuksen erityisopettajaopinnoissa tulee olla varhaiskasvatuksen ja erityispedagogiikan näkökulmia. Opettajaidentiteetin tukemisen ohella koulutuksen tulee tukea erityispedagogiikan asiantuntijaidentiteetin kasvua.

4.4 Aineenopettajat

Aineenopettajan pedagogisten opintojen tulee tarjota vahva perusta opetustyöhön, huomioiden oppijoiden erilaiset taustat, opettajan vuorovaikutustaidot ja moniammatillisen yhteistyön merkitys. Tämä pätee sekä niihin opiskelijoihin, jotka suorittavat pedagogiset opinnot erillisenä kokonaisuutena, että niihin, jotka valitaan suoravalinnalla aineenopettajakoulutukseen ja joiden tutkintorakenne sisältää pedagogiset opinnot opintojen alusta alkaen.

Erillisenä kokonaisuutena suoritettavat pedagogiset opinnot tulee voida hajauttaa useammalle lukuvuodelle opiskelijan niin halutessa, ja niissä tulee olla mahdollisuus tehdä pääaineen opinnäytetyö pedagogisesta näkökulmasta samalla opintopistemäärällä kuin muusta oman alan näkökulmasta tehdyt työt.

Erityispedagogiikkaa tulee sisällyttää opintoihin vähintään viiden opintopisteen verran, keskittyen aineenopettajan näkökulmaan sekä peruskoulun ja toisen asteen erityispedagogisiin tarpeisiin. Lisäksi aineenopettajille tulee luoda sivuainepolku erityispedagogisiin opintoihin, jotka antavat kelpoisuuden ja huomioivat aineenopetuksen erityispiirteet.

Opettajankoulutuksen tulee kehittää opettajaopiskelijan vuorovaikutustaitoja niin oppijoiden kuin muiden aikuisten kanssa. Erityisesti peruskoulun vuosiluokkien 7–9 kohdalla tulee huomioida ikäkauteen liittyvät erityispiirteet ja erilaiset oppimiseen vaikuttavat lähtökohdat, kuten sosioekonominen asema, kulttuuri, uskonto, äidinkieli, sukupuoli sekä seksuaalinen suuntautuminen.

Aineenopettajan tulee tunnistaa sosioekonomisten taustojen vaikutus oppijoiden lähtökohtiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä osata motivoida oppilaita löytämään merkitystä opetettavalle tiedolle. Kulttuuri- ja uskontotaustojen vaikutukset oppijoiden tiedon rakentumiseen ja ainekohtaiseen osaamiseen tulee ymmärtää ja huomioida opetuksessa. Lisäksi opettajankoulutuksen tulee tarjota valmiudet opettaa suomi toisena kielenä -opiskelijoita ja hyödyntää selkokielisiä sekä visuaalisia opetusmenetelmiä.

Opintojen tulee antaa aineenopettajille valmiudet turvallisuutta uhkaavien tilanteiden tunnistamiseen, riskien arviointiin ja ennaltaehkäisevien toimintatapojen opettamiseen. Näihin kuuluu oppijoiden yksilöllinen ja vuorovaikutteinen kohtaaminen sekä koulupudokkuuden syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen. Opettajille tulee tarjota tietoa tukimuodoista ja keinoista toimia tilanteissa, joissa oppijoiden poissaolot herättävät huolta.

Moniammatillisen yhteistyön merkitys tulee sisällyttää koulutukseen, jotta opettajat osaavat hyödyntää eri asiantuntijoiden tukea. Lisäksi aineenopettajilla tulee olla mahdollisuus syventää jo opintojen aikana osaamistaan luokanvalvojatoiminnasta, mikä sisältää oppijoiden kohtaamisen, huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön sekä koulupoissaoloihin liittyvien kriittisten tilanteiden tunnistamisen.

Aineenopettajan työhön pätevöittävissä opinnoissa tulee olla tarjolla erillinen 60 opintopisteen laajuinen suomi toisena kielenä -sivuainekokonaisuus, joka antaa pätevyyden suomi toisena kielenä -opetukseen. Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajille tulee tarjota mahdollisuus hankkia pätevyys pienemmällä, esimerkiksi 25 opintopisteen, kokonaisuudella.

4.5 Opinto- ja uraohjaajat

Työssään opinto- ja uraohjaajan on tasapainoteltava koulutuksen institutionaalisten tavoitteiden ja oppilaan yksilöllisten valmiuksien sekä tavoitteiden välillä. Lisäksi on tärkeää ylläpitää ajankohtaista ymmärrystä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja paikkakuntakohtaisista eroista, jotka voivat vaikuttaa ohjaustyöhön. Opinto- ja uraohjaajan koulutuksen tulee antaa valmiudet tunnistaa ja tiedostaa ohjauksen institutionaalisuus, poliittisuus ja yhteiskunnallisuus.

Opinto- ja uraohjaajakoulutuksen tulee varmistaa, että opiskelijoilla on valmiudet tunnistaa ja huomioida suomi toisena kielenä (S2) -oppilaiden erityistarpeet koulutuksen nivelvaiheissa. Oppijoiden siirtymisen kouluasteelta toiselle ei tule estyä puutteellisen ohjauksen tai viivästyneen numeroarvioinnin vuoksi. Erityisesti perheiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitys on keskeinen, sillä vanhemmilla voi olla puutteellista tietoa esimerkiksi yhteishausta ja muista jatko-opintomahdollisuuksista. Koulutuksen on tarjottava keinoja tämän tietouden lisäämiseen sekä oppijoiden että perheiden tukemiseen.

Koulutuksen tulee antaa valmiuksia kohdata eri lähtökohdista tulevat oppijat realistisesti ja ymmärtää toimintahorisontin laajentamisen merkitys koulutuksen nivelvaiheessa. Samalla on osattava toimia sensitiivisesti ja rakentavasti, kun oppijan realistisia mahdollisuuksia käsitellään, esimerkiksi siirryttäessä toiselta asteelta korkeakouluun.

Harjoitteluiden tulee tarjota realistinen kuva koko opinto- ja uraohjauksen työkentästä. Mahdollisuus valita harjoittelupaikka itse tukee ammatillista kasvua ja syventää osaamista. Nykyinen harjoittelurakenne, jossa ensimmäinen harjoittelu keskittyy luokkamuotoiseen ohjaukseen, toinen yksilöohjaukseen ja kaksi muuta ovat vapaasti valittavissa, on säilytettävä.

Työ edellyttää myös valmiuksia toimia antirasistisesti ja purkaa rakenteellisia syrjiviä käytäntöjä. Kulttuurien merkitys ohjauksessa on ymmärrettävä syvällisesti, ja tasa-arvoinen suhtautuminen lukio- ja ammatilliseen koulutukseen on varmistettava. Koulutuksen tulee ohjata pois ajattelutavasta, jossa toinen vaihtoehto nähdään automaattisesti parempana. Tämä on erityisen tärkeää, koska ammatillisesta koulutuksesta puhutaan koulutuksen aikana liian vähän, ja se käsitellään usein vain lyhyessä opintojaksossa.

Koska kyse on vahvasti vuorovaikutteisesta ammatista, on lähiopetuksen merkitys korostettava, jotta vuorovaikutustaitoja voidaan kehittää monipuolisesti. Lisäksi on tärkeää syventää ymmärrystä tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden kohtaamisesta ja tehostetun opinto- ja uraohjauksen merkityksestä.

4.6 Tanssinopettajat ja musiikkipedagogit

Opettajankoulutuksen tulee vahvistaa opettajaopiskelijan vuorovaikutustaitoja niin muiden aikuisten kuin oppijoiden kanssa. Opettajankoulutuksen tulee antaa opettajalle valmiudet nähdä erilaisten lähtökohtien vaikutukset oppijaan. Lähtökohtia voivat olla esimerkiksi oppimisen haasteet, kuten liikkumis- ja aistirajoitteet, lukivaikeudet ja neuropsykiatriset haasteet.

Musiikkipedagogin ja tanssinopettajan koulutusten tavoitteena tulisi olla varmistaa, että valmistuvat opettajat pystyvät työssään huomioimaan erityisen laajan ikäryhmän oppijoita sekä ymmärtämään kokonaisvaltaisesti yksilön kehitystä ja kehitysvaiheita, sekä tunnistaa oppijan kehityksessä olevia haasteita ja erityistarpeita. Näiden koulutusten tulee näin ollen mahdollistaa myös varhaiskasvatuksen ja erityispedagogiikan opintoja.

Musiikkipedagogi- ja tanssinopettajakoulutuksen tulee antaa valmiudet tunnistaa opettamaansa substanssiin liittyviä mahdollisia fyysisiä riskejä ja opettaa ennaltaehkäiseviä toimintatapoja.

Kehollinen lukutaito: Opiskelijalle tulee tarjota työkaluja, joiden avulla he voivat auttaa oppijoita tunnistamaan ja käsittelemään omia kehollisia viestejään, tarpeitaan ja rajojaan

Taiteen analyyttinen lukutaito: Opiskelijalle tulee tarjota työkaluja, joiden avulla he voivat auttaa oppijoita tulkitsemaan, ymmärtämään ja käsittelemään kulttuuri- ja taidesisältöjä, taiteita yhdistäviä tekijöitä sekä ymmärtämään taidetta analyyttisena kokonaisuutena

Opiskelijan oman substanssiosaamisen kehittämisestä musiikkipedagogin ja tanssinopettajan koulutuksessa:

• Opiskelijalle tulee taata yhdenvertainen tarjonta substanssiosaamista kehittäviin opintoihin.
• Opiskelijalle tulee taata kohdennetusti ajantasaista ja alalla vaadittavaa tietotaitoa opiskelemastaan substanssista.
• Opiskelijalle tulee tarjota todellisia työelämän tarpeita laajuudeltaan vastaava määrä substanssiosaamistaan kehittäviä opintoja.
• Opiskelijalle tulee tarjota omaa tulevaa ammattia vastaavaa harjoittelua pedagogisesti pätevän opettajan ohjaamana.

Lisäksi musiikkipedagogin ja tanssinopettajan koulutusten tulisi tulevaisuudessa tarjota opiskelijalle:

• parempia mahdollisuuksia kehittää erityispedagogista ja inklusiivista osaamistaan taito- ja taideaineiden opetuksessa sekä antaa työkaluja erityispedagogisen tiedon soveltamiseen työelämässä
• oikeutta opiskella erityispedagogisia opintoja taidepedagogiikan erityispiirteet huomioidenerillisesti tarjottuina opintoina muuten kuin itsenäisinä verkko-opintoina.
• parempia mahdollisuuksia kehittää monialaista yhteistyötä kulttuurialojen opiskelijoiden välillä sekä yhdistää taiteen- ja tieteenaloja.
• parempia mahdollisuuksia kehittää tietämystään taidepedagogiikan hyödyntämisestä hyvinvointipalveluissa, kuten musiikki- ja tanssiterapiamuodoissa.
• parempia mahdollisuuksia kehittää yleisiä esiintyjyyden taitojaan sekä niihin liittyvää pedagogiikkaa.
• parempia mahdollisuuksia kehittää ryhmäpedagogisia taitojaan yksilöopetuksen taitojen lisäksi erityisesti musiikkipedagogin koulutuksen osalta.
• parempia mahdollisuuksia kehittää yleisten pedagogisten opintojen sijaan pedagogista osaamistaan suoraan taidepedagogiikan lähtökohdista ja viitekehyksestä toimien.
• parempia mahdollisuuksia kehittää erilaisia vuorovaikutusta sekä puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä.
• oikeutta valmistumisensa jälkeen myös pystyä käyttämään tulevaisuudessa mahdollisesti suojattavaa opettajan nimikettä.
• alan erityispiirteet ja koulutuksen laajuus huomioiden yhtenäisempää OPS-politiikkaa ja tasaisia mahdollisuuksia työelämässä tarvittavien tosiasiallisten taitojen hankkimiseen opiskelupaikasta riippumatta.
• alan erityispiirteet ja työelämälähtöisyys huomioiden yksilöidympiä ja kohdennettuja yrittäjyysopintoja, jotka sisältävät myös toiminimen käytön opetusta sekä työelämämentorivierailuja.

---

Tavoitteet opettajankoulutukselle julkaistaan painettuna syksyllä 2025.

 

---