1. Esipuhe
2. Harjoitteluiden sisältö
3. Alakohtaiset suositukset
3.1 Varhaiskasvatuksen opettajat
3.2 Luokanopettajat
3.3 Erityisopettajat, erityisluokanopettajat sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajat
3.4 Aineenopettajat
3.5 Opinto- ja uraohjaajat
3.6 Tanssinopettajat
3.7 Musiikkipedagogit
3.8 Aikuispedagogit
4. Opiskelijalle
5. Harjoittelun ohjaajalle
6. Opettajankoulutusyksikölle
7. Harjoitteluyksiköt
8. Arviointi ja palaute
9. Harjoittelut ja opetussuunnitelma
10. Työelämätaitojen harjoittelu
11. Loppusanat
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n Suositukset ohjatulle opetusharjoittelulle on tarkoitettu opiskelijoiden, opettajankoulutusyksiköiden, oppilaitosten ja harjoittelun ohjaajien käyttöön. Julkaisu tukee SOOLin jäsenyhdistysten edunvalvontaa ja opettajankoulutusyksiköiden harjoittelusta vastaavien työtä.
Nämä suositukset ovat ainoat valtakunnalliset suositukset ohjatulle opetusharjoittelulle, ja niiden kirjoittamisessa on huomioitu kaikki opettajaksi opiskelevat. Suosituksia laadittaessa on tehty yhteistyötä jäsenyhdistysten, opettajankouluttajien yhteistyöverkoston eNorssin kanssa sekä kuultu muita asiantuntijoita.
Ohjattu opetusharjoittelu on korvaamaton osa opettajankoulutusta. Opetusharjoittelulle on asetettu hyvin vähän vaatimuksia valtakunnallisesti. Tarkemmat määräykset opetusharjoitteluista annetaan jokaisen opettajankoulutusta tarjoavan korkeakoulun johtosäännössä. Korkeakoululla on opetusharjoitteluiden järjestämisen suhteen merkittävä päätösvalta.
Henkilökohtainen ohjaus on opetusharjoittelun erityinen osa, jonka avulla opiskelijalle rakentuu käsitys opettajuudesta. Samalla opiskelija saa omakohtaista kokemusta opettajan keskeisistä osaamisalueista, kehittää opettajaidentiteettiään ja kasvaa opetusalan ammattilaiseksi.
Tämä julkaisu sisältää SOOLin suosituksia ohjatulle opetusharjoittelulle ja niitä tulee käyttää tarkoituksenmukaisesti osana opettajankoulutuksen kehittämistä ja opiskelijoiden edunvalvontaa.
Ohjatun harjoittelun tarkoituksena on antaa mahdollisimman kattava ja realistinen kuva opettajan työstä sekä vahvistaa opittua tietoa ja kehittää omaa opettajan ammatti-identiteettiä. Harjoittelun aikana sovelletaan opettajankoulutuksessa opiskeltuja sisältöjä turvallisessa ympäristössä harjoittelun ohjaajan tukemana. Harjoitteluiden tavoitteena on saada kokemusta opettajan ammatinkuvasta sekä päästä kokeilemaan moninaisia työskentelytapoja. Harjoittelun kuuluu olla tarkoituksenmukaista, eikä opiskelijalla pidä teettää harjoitteluiden aikana muuta kuin opettajan työhön kuuluvia tehtäviä.
Opiskelijalla tulee olla oikeus pysyä harjoittelijan roolissa harjoitteluyksikön henkilöstövajeesta riippumatta. Opiskelija ei ole harjoittelun aikana kasvatusvastuussa.
Sen lisäksi, että opiskelija pääsee itse harjoittelemaan käytännössä oppimiaan sisältöjä, tulee hänen saada mahdollisuus seurata opettajien ja muiden opiskelijoiden työskentelyä. On suotavaa, että opettajankoulutusyksikkö ja harjoitteluyksikkö suunnittelevat opintojaksojen aikataulut ja sijoittumiset yhdessä siten, että opiskelija saa keskittyä harjoitteluun kokonaisvaltaisesti. Harjoitteluihin liittyvien opintojaksojen pitää olla tarkoituksen mukaisesti linkitettyjä toisiinsa.
Opetuksen ja sen suunnittelun lisäksi opetusharjoittelussa perehdytään opettajan työn eri osa-alueisiin kuten: opetuksen havainnointi, arviointi ja arviointimenetelmien laatiminen, osallistuminen oppilaitoksen toimintaan, ryhmäohjaukset, henkilökohtaiset ohjaukset, reflektointi, tiedon etsiminen, vertaisarviointi, tiimityöskentely, yhteisopettajuus, moniammatillinen yhteistyö. Opiskelijan tulee harjoitteluiden aikana päästä tutustumaan myös opettajan työhön kuuluviin hallinnollisiin tehtäviin, oppilashuoltoon, valvontaan, virka-aseman määräämään lainvoimaisiin vastuisiin ja velvollisuuksiin, opettajan ja kodin väliseen yhteistyöhön, oppilaskuntatoimintaan ja jatkuvaan oppimiseen.
Alakohtaisiin tavoitteisiin on kirjattu SOOLin suositukset ohjatulle opetusharjoittelulle huomioiden alojen erityispiirteet. Alakohtaiset tavoitteet ovat sovellettavissa myös muihin, tässä erikseen mainitsematta oleviin opetusharjoitteluihin.
Varhaiskasvatuksen harjoitteluiden tulee antaa opiskelijoille valmiudet varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Harjoitteluiden ohjaajien tulee olla kasvatustieteellisen koulutuksen saaneita kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia. Harjoitteluiden aikana opiskelijan tulee havainnoida, suunnitella, toteuttaa ja arvioida pedagogista toimintaa osana varhaiskasvatuksen arkea.
Harjoitteluiden tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia osallistua lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä koko työyhteisön kanssa. Opiskelijan tulosta harjoitteluun pitää etukäteen ilmoittaa koko lapsiryhmän henkilökunnalle ja muulle työyhteisölle. Koko lapsiryhmän tiimi tulee perehdyttää harjoittelun kulkuun heidän sekä opiskelijan roolista. Samoin lapsiryhmän huoltajia tulee tiedottaa harjoitteluista ja opiskelijalle tulee mahdollistaa kokemusta yhteistyöstä huoltajien kanssa.
Lisäksi harjoitteluiden tulee tukea opiskelijan ammatillisen identiteetin kehittymistä varhaiskasvatuksen opettajana. Tämä edellyttää mahdollisuuksia reflektoida omaa pedagogista toimintaa, saada ohjausta ja rakentavaa palautetta sekä osallistua työyhteisön pedagogisiin keskusteluihin harjoitteluiden aikana. Koulutusyksikön tehtävä on tukea opiskelijan ammatti-identiteettiä. Koulutusyksikön tulee tarjota opiskelijalle laadukasta arviointia, palautetta ja opastusta koko harjoittelun ajan. Koulutusyksikön toteuttaman ohjauksen tulee olla tasavertaista kaikille opiskelijoille riippumatta heidän harjoittelupaikastaan.
Varhaiskasvatuksen harjoitteluiden tulee tarjota opiskelijalle realistinen kuva varhaiskasvatuksen opettajan työn kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksen opettajan työhön kuuluu opettamisen lisäksi laaja kirjo muita työtehtäviä, kuten pedagogisen toiminnan suunnittelua ja arviointia, yhteistyötä eri ammattilaisten kanssa sekä osallistumista varhaiskasvatuksen toiminnan kehittämiseen. Kaikkien opiskelijoiden tulee päästä tutustumaan varhaiskasvatuksen työnkuvaan kokonaisvaltaisesti riippumatta harjoitteluyksiköstä.
Maisterivaiheen varhaiskasvatuksen harjoittelut:
Maisterivaiheen harjoittelun tulee syventää entisestään opiskelijoiden pedagogista osaamista sekä vahvistaa opiskelijan valmiuksia erityisesti varhaiskasvatuksen asiantuntija- ja kehittämistehtäviin. Harjoitteluiden aikana opiskelijan tulee syventää ymmärrystään varhaiskasvatuksen pedagogisten käytäntöjen arvioinnista, tutkimustiedon ja käytännön yhdistämisestä sekä varhaiskasvatuksen kehittämistyöstä. Opiskelijan on tärkeää päästä tarkastelemaan myös varhaiskasvatuksen pedagogista johtamista sekä sitä, miten pedagogiset linjaukset, varhaiskasvatussuunnitelma ja yhteisesti sovitut toimintatavat ohjaavat päivittäistä toimintaa.
Luokanopettajakoulutuksen harjoitteluiden tulee antaa opiskelijalle valmiudet perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 opetettavien oppiaineiden hallintaan niin, että opiskelijalla on mahdollisuus harjoitella oppimissisältöjen opettamista usealle luokka-asteelle.
Työn erityispiirteet vaihtelevat opetusyksiköiden välillä, joten harjoitteluja tulee olla mahdollista suorittaa muualla kuin yliopistojen harjoittelukouluissa työn laajan ja realistisen kuvan varmistamiseksi. Jotta harjoittelut tukevat työelämään siirtymistä, on opiskelijan tärkeää saada kokemusta muista opetusyksiköistä harjoittelukoulujen lisäksi. Myös muissa harjoitteluyksiköissä tulee saada laadukasta ohjausta.
Luokanopettajaopiskelijoille tulee tarjota ainedidaktista ohjausta jokaisen harjoittelun ohessa yliopiston nimeämiltä kelpoisilta ainedidaktikoilta. Oppiaineiden hallintaan tulee panostaa eikä siihen liittyviä opintoja ja ohjauksia pidä vähentää. Ainedidaktinen osaaminen ei saa jäädä opiskelijan vastuulle yksin, vaan oppilaitoksen on varmistettava jokaiselle opiskelijalle siihen säännöllistä tukea ja ohjausta. Ainedidaktikkojen ja harjoittelunohjaajien tulee työskennellä yhdessä opiskelijoiden kanssa ja tähän yhteistyöhön tulee panostaa. Lisäksi edellä mainittujen tahojen tulee noudattaa yhteistä linjaa opetuksen muodostamisessa.
Luokanopettajilta vaaditaan hyviä tiimityöskentelytaitoja. Tästä esimerkkejä ovat muun muassa yhteis- ja tiimiopettajuus sekä moniammattillinen yhteistyö. Siksi on tärkeää, että luokanopettajaopiskelijat pääsevät toteuttamaan yhteisopettajuutta harjoitteluissa. Opiskelijan täytyy saada työskennellä useiden eri opiskelijoiden kanssa harjoitteluiden aikana, jotta hän voi harjoittaa tiimityöskentelytaitojaan. Harjoitteluissa tulee myös panostaa moniammatilliseen yhteistyöhön, jotta opiskelijoille tulee tilaisuuksia havainnoida kokonaisvaltaisesti koulun toimintaa.
Erityisopettajaopintojen harjoitteluiden tulee antaa valmiudet toimia laaja-alaisesti erilaisissa erityisopettajan työtehtävissä eri ikäisten lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Harjoitteluiden tulee mahdollistaa opiskelijalle kokemuksia laajasti eri oppilaitoksista, ryhmistä sekä tuen tarpeista. Kaikkiin erityisopettajaopintoihin kuuluviin opetusharjoitteluihin tulee sisältyä erityispedagogiikan ominaispiirteitä ja ohjaavan opettajan täytyy olla kelpoinen erityisopettaja, erityisluokanopettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Erityisopettajaopiskelijalla tulee olla oikeus erityisopettajaharjoitteluun jo opintojen kandidaattivaiheessa.
Erityisopettajaopintojen opetusharjoitteluiden tulee valmistaa opiskelijoita työelämään ja antaa konkreettista osaamista erityisopettajan, erityisluokanopettajan ja/tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan työstä. Erityisopettajien työtä ohjaavat suuresti erilaiset pedagogiset asiakirjat ja niiden laatiminen. Harjoitteluissa tulee käsitellä pedagogisten asiakirjojen merkitystä tuen saatavuudessa, toteuttamisessa ja kehittämisessä. Harjoittelun aikana opiskelijan tulee saada kuva siitä, miten pedagogiset asiakirjat sekä annettu tuki ovat tutkimuspohjaisia ja miten opiskelija voi itse toteuttaa tutkimukseen pohjautuvaa tukea.
Harjoitteluiden tulee vahvistaa opiskelijan valmiuksia kohdata ja käsitellä erilaisia vuorovaikutustilanteita. Harjoittelun aikana opiskelijan pitää päästä kokemaan tai näkemään, miten monialainen vuorovaikutus toimii käytännön työssä. Yhteisopettajuuden tulee olla osa erityisopettajaopintojen harjoitteluita ja opiskelijan tulee päästä harjoittamaan tiimityöskentelytaitojaan. Opiskelijan pitää myös hahmottaa ja nähdä, että työnkuvaan kuuluu kanssakäymistä niin lasten, nuorten ja aikuisten kuin huoltajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa.
Erityisopettajaopintojen harjoitteluiden tulee valmistaa opiskelijat kohtaamaan työelämän haasteita. Harjoitteluiden on tärkeä reagoida ja huomioida ajankohtaiset asiat sekä muutokset yhteiskunnassa ja koulutuskentällä. Lisäksi on tärkeää tunnistaa ja käsitellä keskeisiä muutoksia, jotka vaikuttavat tuen tarpeisiin, pedagogisiin ratkaisuihin ja oppimisympäristöihin.
Aineenopettajaharjoitteluiden tulee antaa vahva perusta opetustyöhön ja harjoitteluiden pitää painottua pedagogiikkaan sekä sen toteuttamiseen eri koulutusyksiköissä. Aineenopettajat ovat kelpoisia valmistuessaan opettamaan mahdollisesti useita oppiaineita eri koulutusasteilla. Tämän takia aineenopettajaopiskelijoiden tulee päästä opettamaan mahdollisimman laajasti eri ikäisiä oppijoita. Aineenopettajaopiskelijoille tulee tarjota ainedidaktista ohjausta ja tukea koulutusyksikön kautta myös harjoitteluiden aikana
Harjoitteluiden paikkaan tai laatuun ei saa vaikuttaa, opiskeleeko opiskelija aineenopettajaksi suoravalinnalla vai opiskeleeko hän pedagogiset opinnot erillisenä kokonaisuutena, millä pyritään mahdollistamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoitteluissa. Yliopiston harjoittelukoulussa suoritettavan harjoittelun lisäksi tulee aineenopettajaopiskelijoilla olla mahdollisuus suorittaa harjoitteluita muualla. Tästä mahdollisuudesta on viestittävä ajoissa, jotta opiskelijalla on mahdollisuus reagoida siihen. Myös viestintä ja tiedonkulku muiden yhteistyökoulujen, koulutusyksikön, harjoittelukoulun ja opiskelijan välillä täytyy olla selkeää ja suunniteltua.
Moniammattillinen yhteistyö ja -vuorovaikutus tulee sisällyttää harjoitteluihin, jotta työelämässä aineenopettajaopiskelijat osaavat hyödyntää eri asiantuntijoiden tukea. Lisäksi heillä tulee olla mahdollisuus syventyä harjoitteluiden aikana luokanvalvontatoimintaan ja sen sisältämiin velvollisuuksiin, kuten huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön, koulupoissaoloihin reagoimiseen ja kriittisten tilanteiden tunnistamiseen ja niissä toimimiseen. Harjoitteluiden täytyy antaa aineenopettajille työkaluja eri taustoista tulevien oppijoiden kohtaamiseen.
Opinto- ja uraohjaajien harjoitteluiden tulee tarjota realistinen kuva ammatin monipuolisesta työkentästä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus valita harjoitteluyksikkö itse opintojen sisällöt huomioiden ja harjoittelut täytyy saada suorittaa usealla koulutusasteella ja koulutusyksikössä. Tämä tukee opiskelijan ammatillista kasvua, syventää osaamista ja lisää tietoisuutta opinto- ja uraohjaajien laajoista työskentelymahdollisuuksista. Vaikka harjoittelut toteutetaan laajasti eri koulutusasteilla ja koulutusyksiköillä, tulee korkeakoulun taata jokaiselle opiskelijalle tasavertainen ja laadukas harjoittelu.
Opiskelijan on saatava kokemusta erilaisista ohjausmuodoista ja nämä tulee sisällyttää harjoitteluihin. Opinto- ja uraohjaajalta edellytetään työelämässä valmiuksia toimia antirasistisesti ja purkaa rakenteellisia ja piileviä syrjiviä käytäntöjä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus ohjaukseen, jossa kulttuurien merkitys ymmärretään syvällisesti, ja tasa-arvoinen suhtautuminen varmistetaan kaikkia koulutuspolkuja kohtaan. Harjoitteluiden tulee valmistaa opiskelijoita kohtaamaan opinto- ja uraohjaajien nykyiset ja tulevat haasteet, kuten jatkuvasti muuttuvan työelämän, sukupuolisegregaation, kulttuurisensitiivisen ohjauksen ja kestävän ohjauksen sekä kehittymään niiden huomioinnissa.
Tanssinopettajaopintojen harjoitteluiden tavoitteena on syventää opiskelijan ammatillista osaamista, kehittää pedagogisia taitoja sekä tukea ammatti-identiteetin rakentumista. Opintojen aikana toteutettavien harjoitteluiden tulee olla monipuolisia ja sisältää opetuksen suunnittelua, havainnointia sekä yhteistyötä eri kohderyhmien, tahojen ja muiden opettajien kanssa. Lisäksi harjoittelun tulee sisältää eri-ikäisten oppijoiden opettamista.
Tanssinopettajaopiskelijoille on tärkeää tarjota mahdollisuus valita harjoittelupaikkansa. Tanssinopettajan kelpoisuudella voi työskennellä laajasti tanssin ja taiteen kentällä erilaisten kohderyhmien, tanssilajien ja toimintaympäristöjen parissa. Harjoitteluiden tulee mahdollistaa monipuoliset pedagogiset tilanteet, tutustuminen tanssinopettajan työn eri ulottuvuuksiin sekä taiteen perusopetuksen kontekstista, sillä se muodostaa merkittävän osan tanssinopettajien työskentelykentästä Suomessa. Harjoitteluiden tulee tukea pedagogisten taitojen lisäksi opiskelijan tanssiteknillisten ja ilmaisullisten taitojen kehittymistä.
Harjoitteluiden tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus tutustua tanssinopettajan työn kokonaisuuteen. Tähän kuuluvat opetuksen lisäksi myös vuorovaikutus- ja viestintätilanteet sekä yhteistyö oppijoiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa. Harjoittelun aikana opiskelijalle tulee tarjota mahdollisuus tarkastella itseään opettajana ja rakentaa omaa ammatti-identiteettiään. Harjoittelut tukevat opiskelijan kykyä kohdata ja ratkaista työssä vastaan tulevia uusia tilanteita. Monipuolisesti toteutettu harjoittelu sekä laadukas ohjaus tukevat opiskelijan valmiuksia toimia tanssinopettajana erilaisissa toimintaympäristöissä sekä vastata tanssialan työelämän muuttuviin tarpeisiin.
Musiikkipedagogien harjoitteluiden tulee olla monipuolisia ja sisältää instrumenttiopetusta, eri kokoisia ryhmiä tai yksilöopetusta, eri ikäisiä oppijoita sekä yhteistyötä muiden opettajien, harjoittelijoiden ja huoltajien kanssa. Harjoitteluiden tulee painottua opiskelijan oman pääaineinstrumentin ympärille. Opiskelijan on tarkoitus oppia opettamaan juuri omaa pääaineinstrumenttia eikä instrumentteja, joita hän ei ole ikinä kokeillut. Jos harjoittelu on ryhmäopetusta, tulee ohjaavan opettajan huomioida, mikä on opiskelijan pääaineen instrumentti, ja suunnata harjoittelu siihen. Ryhmäopetusharjoittelut onkin suositeltavaa tehdä opiskelijoista muodostuvissa pienryhmissä, jotta saadaan mahdollisimman monen pääaineen instrumentin opetusta oppijoille.
Harjoittelun ohjaajan rooli on merkittävä harjoittelun aikana. Musiikkipedagogiikan harjoitteluissa ei ole vain tärkeää, että harjoittelun ohjaaja on kelpoinen opettamaan opiskelijan pääaineen instrumenttia. Ohjaajan tietojen ja taitojen tulee olla myös ajan tasalla koskien jokaista pääainetta, joiden harjoitteluita hän ohjaa. Opettajankoulutusyksikön tulee yhdessä harjoittelun ohjaajan ja opiskelijan kanssa ottaa tämä huomioon ennen harjoitteluita.
Opettajankoulutusyksikön tulee varmistaa, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa harjoittelu. Yksikään opiskelija ei saa jäädä ilman harjoittelupaikkaa oppijoiden puutteen takia. Opettajankoulutusyksikön tulee kasvattaa yhteistyötään eri oppilaitosten kanssa ja avustaa opiskelijoita entistä enemmän, jotta voidaan taata jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus laadukkaisiin harjoitteluihin opintojen aikana.
Aikuispedagogiikan opintojen harjoitteluiden tulee antaa realistinen ja kattava kuva aikuispedagogin työstä. On tärkeää, että opiskelijat saavat itse valita harjoittelupaikkansa, jotta voidaan mahdollistaa riittävän laaja kuva kentän mahdollisuuksista. Harjoitteluista merkittävä osa tulee tapahtua ympäristössä, jossa opetuksen kohteena ovat aikuiset.
Harjoitteluiden tulee sisältää harjoitteluyksikön työn kaikkia osa-alueita. Harjoittelu on ohjattua, tavoitteellista käytännön työskentelyä, jotta opiskelija saa soveltaa oppimaansa aikuisten oppimisen ja kouluttamisen tilanteissa. Harjoittelu ei ole vain opettamista, vaan sen tulee sisältää myös suunnittelua, havainnointia, tilojen huomioimista ja yhteistyötä. Harjoitteluiden tulee sisältää myös aikuispedagogin työelämältä vaadittavia taitoja, kuten vuorovaikutus- ja tunneälytaitoja, digitaitoja, ohjausta, mentorointia, yhteisöllisyyttä, itseohjautuvuutta ja oman osaamisen päivittämistä.
Riippumatta harjoitteluyksiköstä opiskelijan on pystyttävä sisällyttämään pedagoginen puoli osaksi harjoitteluitaan. Harjoitteluiden aikana tulee olla mahdollista käsitellä ja kokeilla aikuispedagogiikan teorioita sekä kehittää omaa opettajuuttaan.
Oppijasi ovat aina etusijalla. Vaikka olet harjoittelussa, oppijasi elävät normaalia arkea omassa oppilaitoksessaan. Tärkeintä on heidän turvallisuutensa ja oikeutensa laadukkaaseen opetukseen, josta vastaa luokan tai ryhmän oma opettaja.
Opiskelijan vastuu on suorittaa harjoittelut annettujen tavoitteiden mukaisesti, sekä suorittaa harjoittelussa annetut tehtävät. Ennen harjoittelujakson alkua opiskelijan on perehdyttävä koulutusohjelmansa harjoittelusuunnitelmaan huolella ja sitouduttava työskentelyyn oppilaitoksessa. Lisäksi opiskelijan tulee tutustua opetusluokkansa tai -ryhmänsä ja harjoitteluyksikkönsä toimintaan ennen opetuksen harjoittelun aloittamista.
Opiskelijan tulee muistaa toimittaa harjoitteluun vaadittavat dokumentit ilmoitettuun päivään mennessä vastuuopettajalle tai harjoittelun järjestäjälle. Työskentely lasten ja nuorten kanssa vaatii rikostaustaotteen näyttämistä ja mahdollisesti muita oppilaitoksen vaatimia lomakkeita. Opiskelijan tulee itsenäisesti noutaa nämä lomakkeet ja palauttaa ne vaadittuun päivämäärään mennessä.
Harjoitteluiden tavoitteiden tulee olla pohjana opiskelijan henkilökohtaisille tavoitteille, jotka harjoittelijan tulee muodostaa ennen harjoittelun alkamista. Ohjaava opettaja ja opiskelija käyvät yhdessä läpi opiskelijan asettamat tavoitteet sekä pohtivat, miten ne on mahdollista saavuttaa harjoittelujakson aikana. Harjoittelun jälkeen ohjaaja ja opiskelija arvioivat, miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet.
Opiskelijan tulee itsenäisesti tutustua valtakunnalliseen oman alansa opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelma ohjaa opettajan työtä, ja koska harjoittelija toimii opettajana harjoittelussa, koskee opetussuunnitelma myös häntä. Harjoittelijan tulee perehtyä myös oppilaitoskohtaiseen opetussuunnitelmaan, mahdollisesti yhdessä ohjaavan opettajan kanssa.
Opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus harjoitteluyksikössä koko harjoittelun ajan. Opiskelijan tulee tutustua harjoitteluyksikön toimintatapoihin ja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Harjoittelun ohjaajan ja opiskelijan tulee kohdella toisiaan arvokkaasti ja tehdä yhteistyötä harjoittelun edistämiseksi. Harjoittelijaa koskee salassapitovelvollisuus sekä velvollisuus toimia yhdenvertaisesti kaikkia harjoitteluyksikössä toimivia kohtaan.
Harjoittelun ohjaajalla tulee olla koko harjoittelun ajan turvallinen, tietoinen ja reilu olo, vain näin voidaan mahdollistaa opiskelijoille laadukas ja turvallinen harjoittelu. Harjoittelun ohjaajan antama ohjaus ja ohjauksen valmistelu tulee tapahtua työajan puitteissa. Ohjauksesta ei tule koitua kohtuuttomasti ylimääräistä työtä. Harjoittelun ohjaajan työhyvinvointi ja jaksaminen ovat erityisen tärkeää laadukkaan ohjauksen kannalta. Harjoittelun ohjaajalla ei saa olla liian monta harjoittelijaa, ohjaukselle ja sen suunnittelulle täytyy varata riittävästi aikaa ja harjoittelun ohjaajan tulee saada rahallista korvausta työstään. Ohjauksesta maksettava rahallinen palkkio tulee maksaa suoraan ohjaajalle, ei koululle tai työnantajalle.
Jotta opiskelijalle voidaan taata paras mahdollinen oppimiskokemus, tulee harjoittelun ohjaajalla olla ajankohtainen koulutus tai perehdytys opiskelijoiden ohjaamiseen. Harjoittelun ohjaajien koulutus ja perehdytys on harjoitteluyksikön sekä opettajankoulutusyksikön vastuulla, ei opiskelijan tai harjoittelun ohjaajan. Harjoittelun ohjaaja sitoutuu koulutukseen tai perehdytykseen, joka voidaan toteuttaa jatkokoulutuksella, harjoitteluita edeltävinä tapaamisina tai perehdytysmateriaaleina. Opettajankoulutusyksikön täytyy olla saavutettavissa koko harjoittelun ajan, jotta harjoittelun ohjaaja tai opiskelija ei jää yksin.
Harjoittelun ohjaajan tulee antaa ohjausta ja palautetta opiskelijakohtaisesti. Vaikka harjoittelussa olisi useita opiskelijoita samanaikaisesti, opiskelijan on saatava yksilöllistä palautetta ja ohjausta harjoittelun aikana. Opiskelijoiden saaman ohjauksen ja palautteen tulee olla tasavertaista harjoittelun ohjaajasta tai harjoitteluyksiköstä riippumatta. Opettajankoulutusyksikkö on vastuussa perehdyttämisestä siihen, miten ja mistä ohjausta ja palautetta tuliisi antaa. Ohjaajan tulee myös perustella antamaansa palautetta pedagogisesta näkökulmasta, minkä lisäksi sen tulee olla asiallista, analyyttistä ja rakentavaa.
Harjoittelun ohjaajalla on keskeinen rooli opiskelijan hyvinvoinnin rakentumisessa harjoitteluiden aikana. Selkeä perehdytys, realistiset odotukset ja ennakoitava ohjausprosessi vähentävät molempien osapuolten kuormitusta ja epävarmuutta. Harjoittelun ohjaajan sensitiivisyys opiskelijan jaksamiselle sekä avoin keskusteluyhteys vahvistavat luottamusta ja tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opiskelijan ja harjoittelun ohjaajan suhteen tulee olla ammattimainen ja heidän tulee kohdella toisiaan arvokkaasti ja tehdä yhteistyötä harjoittelun edistämiseksi.
Harjoittelun ohjaajan ja opiskelijan tulee sopia keskenään aikatauluista ja toimia yhteisten suunnitelmien mukaan. Harjoittelun ohjaaja tai opiskelija ei saa määritellä aikataulua ilman toisen konsultointia. Harjoittelun ohjaajalla ja opiskelijalla on myös molemmilla oikeus viikonloppuun ja muihin vapaisiin. Tämä tulee näkyä myös maanantaiksi suunniteltavissa opetuksissa, jolloin kummallakaan osapuolella ei tule olla velvoitetta suunnitella tai konsultoida toista viikonlopun aikana.
Opettajankoulutusyksikön vastuulla on harjoitteluiden järjestäminen. Ohjatun harjoittelun tulee olla tarkoituksenmukainen ja opiskelijan opintojen vaiheeseen suhteutettu. Harjoitteluiden tulee olla tavoitteellisesti erilaisia ja tavoitteiden tulee olla sopivat suhteessa opiskelijan taitoihin.
Jokaisella opettajankoulutusalalla ensimmäisen harjoittelun tulee olla orientoiva harjoittelu, jossa opiskelija tutustuu opettajan työhön ja koulutusyksikön arkeen. Myöhemmissä harjoitteluissa opiskelijalle voi antaa asteittain enemmän vastuuta opetuksen toteuttamisesta. Opintojen alettua opiskelijalle tulee tarjota mahdollisuus täydentää tai uusia opetusharjoittelun sisältävä opintojakso, mikäli opiskelija on suorittanut opintojakson avoimessa korkeakoulussa tai kansanopistossa.
Opettajankoulutusyksikön, harjoitteluyksikön ja opiskelijan välinen kommunikaatio tulee olla sujuvaa ja jatkuvaa sekä harjoittelua ennen että sen aikana. Harjoittelun suorittamisen osalta olennaiset tiedot, kuten esimerkiksi keskeiset ajankohdat ja paikat tulee olla selkeästi löydettävissä. Näin varmistetaan, että opiskelija tietää, milloin harjoittelu järjestetään ja mitä häneltä vaaditaan ennen harjoittelun alkamista, mutta myös sen aikana.
On tärkeää, että opettajankoulutusyksikön ja harjoitteluyksikön harjoitteluihin liittyvät henkilökunnan jäsenet tapaavat säännöllisesti, jotta varmistetaan, että kaikilla on yhteinen ymmärrys harjoitteluiden sisällöistä. Opettajankoulutusyksikön harjoitteluita suunnittelevaan ryhmään täytyy kuulua edustajia opettajankoulutusyksiköstä, harjoittelun ohjaajista sekä opiskelijoista. Harjoittelun aikana suoritettavan opintojakson tulee olla suoritustavoiltaan yhdenvertainen riippumatta opiskelijan harjoitteluryhmästä ja harjoittelun ohjaajasta.
Opettajankoulutusyksikön vastuulla on varmistaa, että opiskelija saa suoritettua harjoittelut rauhassa. Opintoja ja harjoitteluita suunniteltaessa on otettava huomioon tutkinto-ohjelmien muiden opintojen mahdolliset päällekkäisyydet. Opettajankoulutusyksikön tulee ensisijaisesti varmistaa, ettei opiskelijoilla ole harjoitteluiden päällä muita pakollisia opintoja. Jos tähän ei pystytä, tulee opettajankoulutusyksikön toimia joustavasti opiskelijoita kohtaan, joille muut opinnot tuottavat päällekkäisyyksiä.
Ohjatun harjoittelun tavoitteet:
Opettajankoulutusyksikön vastuulla on antaa harjoitteluille selkeät tavoitteet. Opiskelijalla tulee olla koko harjoittelun ajan tieto siitä, miksi hän on harjoittelussa ja mitä hänen kuuluu siellä tehdä. Opiskelijan tehtävänä on pitää huolta, että harjoitteluiden tavoitteet toteutuvat ja antaa tästä palautetta. Koulutusyksikön täytyy huomioida opiskelijapalautteet harjoitteluita kehittäessä.
Opiskelijan tulee tietää, miten harjoittelun tavoitteet saavutetaan. Jokaista opiskelijaa tulee koskea samat ohjeet harjoitteluiden hyväksytystä suorittamisesta riippumatta harjoitteluyksiköstä, opiskelijasta tai mistään muusta syystä. Opettajankoulutusyksikön tulee puuttua harjoitteluun, jos ilmenee, ettei opiskelija pysty suorittamaan sitä osaamistavoitteiden mukaisesti.
Harjoittelun tulee olla saavutettavaa ja joustavaa siten, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua siihen täysipainoisesti ja saada riittävästi tukea omien oppimis- ja hyvinvointitarpeidensa mukaisesti. Opettajankoulutusyksikön vastuulla on varmistaa, että harjoitteluiden rakenteet tukevat opiskelijoiden hyvinvointia. Tämä tarkoittaa selkeitä tavoitteita, läpinäkyviä arviointikriteerejä, kohtuullista työmäärää sekä riittäviä ohjausresursseja.
Harjoitteluista ei saa aiheutua opiskelijalle ylimääräisiä kustannuksia. Jos opettajankoulutusyksikön määräämän harjoittelupaikan sijainti tai pakollinen opetusmateriaali aiheuttaa opiskelijalle kustannuksia, tulee yksikön kompensoida ne.
Opetusharjoittelut tulee olla mahdollista suorittaa usealla eri tavalla, mutta lähtökohtaisesti oman koulutusalan puitteissa. Kaksois- ja kolmoiskelpoisuutta suorittaville opiskelijoille tulee tarjota tilaisuus päästä harjoittelemaan kaikkia tutkinnon aloja. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus toteuttaa harjoittelu kaikissa niissä ikäryhmissä ja opetusyksiköissä, joissa hän on kelpoinen tulevaisuudessa opettamaan. Lisäksi opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus hyödyntää sivuaineistaan saamaansa osaamista opetusharjoitteluissa.
Opetusharjoitteluita tulee olla mahdollista suorittaa erilaisissa oppimisympäristöissä sekä harjoitteluyksiköissä että niiden ulkopuolella. Harjoittelu ei kuvaa todenmukaisesti opettajan työtä, jos opiskelija ei voi toteuttaa opetusta eri ympäristöissä. Harvinaisemmat harjoittelupaikat, kuten sairaala- ja vankilakoulut, ovat tärkeitä erityispedagogiikan opiskelijoille. Lisäksi harjoittelupäiväkotien toimintaa tulee kehittää, jotta jokaiselle varhaiskasvatuksen opettajalle voidaan taata laadukas ja tasavertainen harjoittelu.
Vähintään yksi harjoittelu tulee saada suorittaa itse valitsemassa oppilaitoksessa tai muussa pedagogisesti perustellussa harjoittelupaikassa. Tämän harjoittelun ei tarvitse tapahtua siinä oppilaitoksessa, mihin opiskelijan tutkinto hänet valmistaa. Opettajankoulutusyksikön tulee kertoa harjoittelumahdollisuuksista hyvissä ajoin ennen harjoitteluiden alkamista ja tiedottaa tutkinnon eri työllistymismahdollisuuksista.
Opiskelijan tekemä reflektio, hänen suoriutumisensa arviointi ja ohjaajan antama palaute ovat merkittäviä osia harjoitteluista, sillä opiskelijalla on niiden pohjalta mahdollisuus kehittyä opettajana ja rakentaa opettajaidentiteettiään. Opiskelijan tulee muistaa, että ohjattujen harjoitteluiden arviointikriteereissä on paikkakuntakohtaisia ja opiskelualakohtaisia eroja.
Arvioidessaan opiskelijaa harjoittelun ohjaajien tulee kiinnittää huomiota opiskelijan sitoutumiseen, vuorovaikutukseen, asiantuntemukseen, oppiaineiden tai sisältökokonaisuuksien hallintaan, pedagogisiin ja didaktisiin ratkaisuihin sekä tavoitteellisuuteen ja arviointikykyyn. Harjoittelun ohjaajan tulee suorittaa arviointia koko opintojakson ajan vuorovaikutuksessa opiskelijan kanssa ja tuoda tasaisesti esille opiskelijan onnistumiset ja kehittymisen kohteet. Näin opiskelija pystyy olemaan tietoinen siitä, miten harjoitteluiden aikana voi vielä kehittyä.
Arvioinnissa tulee huomioida opiskelijan asettamien henkilökohtaisten tavoitteiden toteutuminen. Harjoitteluissa on olennaista oppia asettamaan realistisia tavoitteita ja tiedostamaan oman opettajuuden kehittymistä. Harjoittelun ohjaajalta saatavan palautteen ja itsearvioinnin lisäksi opiskelijan on opittava antamaan kohdennettua vertaispalautetta.
Hyväksytty opintojakso edellyttää, että opiskelija suoriutuu harjoittelujakson tavoitteista sekä annetuista tehtävistä tuntimäärien mukaisesti. Mikäli opiskelijan harjoittelun suorituksessa on puutteita hänestä johtuvista syistä, on hänen tehtävä määrätyt täydentävät suoritukset. Harjoittelun järjestävän opettajankoulutusyksikön on annettava opiskelijalle mahdollisuus täydentää harjoittelunsa hyväksytyksi tarpeen niin vaatiessa.
Opiskelijan antama palaute harjoittelun ohjaajalle on mahdollisuus ohjaajan ammatilliseen kehittymiseen ja koko harjoittelujärjestelmän kehittämiseen. Tästä syystä opiskelijan harjoittelujaksosta antaman palautteen tulee olla yhtenä edellytyksenä hyväksytylle ohjatulle opetusharjoittelulle. Palautteessa tulee olla mahdollisuus arvioida harjoittelujakson kokonaisvaltaista toimivuutta niin opettajankoulutusyksikön, harjoitteluyksikön, oman suorituksen kuin harjoittelun ohjaajan ohjauksen osalta. Palautetta on kerättävä yksikkökohtaisesti ja valtakunnallisesti, jotta harjoitteluita voidaan kehittää vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin.
Opiskelijat tulee opintojen aikana perehdyttää harjoitteluiden osalta tarpeellisiin opetussuunnitelmiin ja/tai varhaiskasvatussuunnitelmaan ja muihin harjoitteluyksikössä käytössä oleviin suunnitelmiin opetuksen työkaluna.
Perehtyminen opetussuunnitelmiin tulee olla osa opintoja sekä käytännön suunnittelutyötä harjoitteluiden yhteydessä. Harjoittelun ohjaajan tulee harjoittelun aikana opastaa opetussuunnitelman käyttämisessä opetuksen tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin suunnittelussa.
Harjoitteluissa tulee hyödyntää ajantasaista lainvoimaista opetussuunnitelmaa. Mahdolliset uudistukset tulee huomioida harjoitteluiden sisällöissä.
Harjoitteluiden tulee tarjota opiskelijalle monipuolinen ja realistinen kuva opettajan työstä. Harjoittelun sisältö ei saa rajoittua ainoastaan opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen, vaan sen tulee kattaa kaikki ne työtehtävät ja vastuut, jotka kuuluvat opettajan arjen toimintaympäristöön. Opiskelijan on tärkeää saada kokonaiskuva työn vaatimuksista, erilaisista rooleista ja yhteistyötilanteista, jotta hän voi rakentaa realistisen käsityksen ammatillisista tehtävistä ja odotuksista.
Opiskelija tulee perehdyttää harjoitteluyksikköön samalla huolellisuudella kuin uusi työntekijä. Perehdytyksen aikana käydään läpi toimintakulttuuri, vastuut, käytännöt ja keskeiset yhteistyörakenteet, jotta opiskelija voi sijoittua luontevasti osaksi työyhteisöä. Perehdytyksessä korostuvat myös turvallisuuteen liittyvät käytännöt, mukaan lukien toiminta hätätilanteissa, poistumistiet, ensiapukäytännöt sekä kriisi- ja uhkatilanteiden toimintamallit. Lisäksi opiskelijalle annetaan selkeä ohjeistus lapsen tai oppilaaedn suojeluun liittyvistä velvoitteista.
Harjoitteluiden aikana opiskelijalle tarjotaan tietoa työhyvinvointiin, työaikaan, tauotukseen ja työn rajaamiseen liittyvistä käytännöistä. Samalla opiskelija saa mahdollisuuden tutustua moniammatilliseen yhteistyöhön sekä kodin kanssa tehtävään yhteistyöhön, mikä lisää ymmärrystä opettajan työstä laajassa kontekstissa. Harjoittelun selkeä rakenne ja kattava perehdytys vahvistavat opiskelijan turvallisuuden tunnetta, vähentävät kuormitusta ja tukevat ammatillista kasvua. Työelämätaitojen harjoittelun tulee olla keskeinen osa harjoitteluita. Opiskelijan tulee saada mahdollisuus kehittää vuorovaikutus-, yhteistyö- ja organisointitaitojaan sekä toimia osana työyhteisöä ja erilaisia sidosryhmiä.
Ohjatut opetusharjoittelut ovat monelle opiskeluiden kohokohtia, joissa vihdoin pääsee soveltamaan luentosalissa opittua tietoa kentällä. Toisille se on jännittävä tai jopa pelottava hetki. Kaikille se on kuitenkin korvaamaton kokemus opetustyöstä, josta opiskelija saa vahvistusta omalle ammatti-identiteetilleen ja alan valinnalleen enemmän kuin mistään muusta opintojaksosta.
Suositukset ohjatulle opetusharjoittelulle on asiakirja, jonka tavoitteena on luoda ohjatuista opetusharjoitteluista mahdollisimman kattavat ja tasavertaiset jokaiselle opiskelijalle tutkinto-ohjelmasta tai paikkakunnasta riippumatta. Tästä asiakirjasta saa eniten irti, kun sitä käytetään yhdessä SOOLin Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelman kanssa.
Hyväksytty SOOLin liittokokouksessa 19.4.2026
Työryhmä:
Delnia Eliassi, varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvatustieteiden maisteriopiskelija, SOOLin hallituksen jäsen
Emma Jylhä, luokanopettajaopiskelija, SOOLin hallituksen jäsen
Sofia Lahti, erityisopettaja- ja erityisluokanopettajaopiskelija, SOOLin hallituksen jäsen
Yhteistyössä:
eNorssi – Harjoittelukoulujen yhteistyöverkosto
Harre – Harjoittelukoulujen rehtorit ry
Suho – Suomen harjoittelukoulujen opettajat ry
Opossumi ry – Itä-Suomen yliopiston ohjauksen opiskelijoiden ainejärjestö
Molli ry – Oulun ammattikorkeakoulun musiikkipedagogiopiskelijoiden järjestö
Jano ry – Jyväskylän yliopiston aineenopettajaksi opiskelevien ainejärjestö
Tempo ry – Savonia-ammattikorkeakoulun musiikin ja tanssinopiskelijoiden opiskelijayhdistys
SOOLin opetusharjoittelukyselyyn 2026 vastanneet jäsenyhdistykset
Oka, ry, Tampere (LO)
[javascript protected email address]
Koulutuspolitiikka ja edunvalvonta, järjestökoulutus, OAJ-yhteistyö
[javascript protected email address]
SOOLin jäsenenä pysyt ajan tasalla opetus-, kasvatus-. ja tutkimusalan ilmiöistä ja saat tärkeää tietoa alan kehityksestä sekä työelämään siirtymisestä. SOOL ja sen jäsenyhdistykset valvovat etujasi opettajaksi opiskelevana ja toimivat koulutuksesi kehittämiseksi. Jäsenyyteen kuuluu myös kattava tuhansien eurojen arvoinen jäsenetupaketti sekä edunvalvontapalvelut sijaisuuksia tehdessäsi.
SOOL edistää ja valvoo jäsentensä etuja erityisesti koulutus-, sosiaali- ja nuorisopoliittisissa kysymyksissä sekä parantaa opettajaksi opiskelevien opiskeluedellytyksiä vaikuttamalla opettajankoulutuksen kehittämiseen.
Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelmaan on kirjattu opettajaksi opiskelevien näkemykset opettajankoulutuksen kehittämistarpeista. Se on tarkoitettu käytettäväksi opettajankoulutuksen kehittämiseen niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.
SOOLin jäsenet saavat omien jäsenetujen lisäksi lähes kaikki Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n jäsenedut.
