20.1.2021

Toimijuus opettajan työssä – 5 näkökulmaa

Blogi | MIRVA HEIKKILÄ


Mirva Heikkilä valmistelee Turun yliopistossa väitöskirjaa toimijuudesta opettajankoulutuksessa.

Tiedätkö sen tunteen, kun koet, että pystyt vaikuttamaan asioihin, sinulla on liikkumavaraa ja pystyt toimimaan tavoitteidesi mukaisesti? Tätä voidaan kutsua toimijuudeksi. Tutkijat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita toimijuuden kokemuksista opettajan työssä ja opettajankoulutuksessa. Mitä toimijuus siis on?

Toimijuus on tilannekohtaista. Ei ole olemassa erikseen opettajia, joilla on paljon toimijuutta ja opettajia, joilla on vähän toimijuutta. Toimijuus on kiinnittynyt niihin tilanteisiin, joissa toimimme. Yhdessä hetkessä saamme kinkkisen tilanteen ratkaistuksi toivomallamme tavalla, toisessa hetkessä joku sanoo meille jotain ikävää, mikä saa meidät lukkoon. Toki molempiin tilanteisiin voimme yrittää suhtautua toimijuutta lisäävällä tavalla, mutta ei se aina ole helppoa. Toimijuuden vaihtelu tilanteiden mukaan on toisaalta lohdullista, toisaalta harmillista!

Toimijuus on suhteellista. Toimijuus liittyy niihin suhteisiin, joissa toimimme. Opettaja jos kuka tekee työtään osana valtavaa ihmissuhteiden verkostoa: on oppilaat, heidän vanhempansa, rehtori, opettajakollegat, moniammatillinen yhteistyö ynnä muuta. Toimijuutta rakennetaan myös suhteessa kaikkeen ei-persoonalliseen. Voin tuntea itseni toimijaksi esimerkiksi suhteessa kouluni kulttuuriin, kun osallistun sen uudistamiseen.

Toimijuus on kerronnallista. Toimijuus ilmenee puheen tasolla. Millaista kieltä käytän, kun puhun toimintamahdollisuuksistani muille, ja miten puhun niistä itse itselleni? ”Yritän parhaani tässä vaikeassa tilanteessa, ja onhan tässä hyviäkin puolia” kuulostaa erilaiselta kuin ”Meille tuli nyt taas tällainen määräys”. Toimijuuspuhe luo myös uutta toimijuutta, sillä sanavalinnoillamme annamme itsellemme suuntamerkkejä, joiden avulla toimimme jatkossa.  

Toimijuus on tiedollista. Nykypäivän yhteiskunnassa, jossa tieto lisääntyy kaiken aikaa ja tiedon luotettavuuden kanssa on vähän niin ja näin, on tärkeää, että opettaja kokee itsensä aktiiviseksi tiedon tuottajaksi. Jos emme mieti ja kyseenalaista opetuksessa käyttämäämme tietoa, annamme oppilaille varsin passiivisen esimerkin. Onkin hyvä pysähtyä miettimään, millainen suhde minulla opettajana on tietoon ja tietämiseen.

Toimijuus on kehollista. Se, että toimijuus on tiedollista, ei tarkoita kehon unohtamista. Opettajan työ on hyvin kehollista, kun työskentelemme vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa, ja samassa tilassa on iso ryhmä ihmiskehoja tarpeineen, aisteineen ja asentoineen. Miten luokkahuone on järjestetty? Millaisia toiminnallisia menetelmiä käytän? Millaisin tavoin voin edistää myönteistä ilmapiiriä luokassa? Opettajan autonomia antaa mahdollisuuksia myös opettajan oman kehollisen toimijuuden raivaamiseen.  

Summa summarum: Omaan toimijuuteen ei aina voi vaikuttaa, mutta sen näkyväksi tekeminen tuo meitä jo lähemmäs toimijuuden kokemista. Tuetaan omaa ja toistemme toimijuutta!


Haluaisitko sinä kirjoittaa SOOLin blogiin? Kirjoitusten ei tarvitse myöntäillä SOOLin kantoja tai joitain tiettyjä näkemyksiä, ja julkaisusta päätetään aina tapauskohtaisesti. Lähetä valmis kirjoitus tai tiedustelusi osoitteeseen blogi@sool.fi


 


Lisää aiheesta

4.5.2021

Hyvä opettaja osaa laittaa työkoneen ja koulun oven kiinni

Vuoden harjoittelunohjaaja 2021 on Jyväskylän normaalikoulussa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen harjoittelunohjaajana toimiva Mari Mäki-Paavola.

11.4.2021

Liittokokous: Ratkaisu kiusaamisen ja väkivallan kitkemiseen löytyy opetus- ja kasvatusalalta

SOOLin liittokokous vaatii, että Suomessa varhaiskasvatusyksiköissä ja oppilaitoksissa tapahtuva kiusaaminen ja väkivalta otetaan nykyistä vakavammin. Kiusaamisen vastaiseen työhön vaaditaan siihen tarvittavat resurssit. Kiusaamisen ennaltaehkäisyyn sekä puuttumiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota opettajaopinnoissa. Vaadimme myös, että kiusaamista ja väkivaltaa tulisi tutkia enemmän ja kehittää tehokkaita menetelmiä näiden ehkäisyyn.

11.4.2021

SOOLin etäliittokokous: Markus Helin puheenjohtajaksi

Henkilövalintojen lisäksi SOOLin sääntömääräinen liittokokous päätti liiton toimintasuunnitelmista ja jäsenmaksusta sekä hyväksyi liitolle uuden yhdenvertaisuusohjelman. Liittokokous järjestettiin kaksipäiväisenä 10.–11. huhtikuuta ja jo toista kertaa etäyhteyksin.

25.3.2021

Sanoista teoiksi – kestävyyskasvatus konkretian tasolle

Vaadimme kestävyyskasvatuksen tuomista osaksi päiväkodin ja koulun rutiineja ja jokapäiväisiä valintoja. Kestävien valintojen tekemisen ei tule olla yksittäisten opettajien vastuulla, vaan koulun rakenteiden tulee mahdollistaa ja ohjata niiden tekemiseen. Ympäristökasvatus- ja opetusalan järjestöt ovat laatineet esityksen Kestävä koulu -ohjelmasta, jonka toteutumista kannatamme.

19.3.2021

Halusin pysyä mahdollisimman kaukana yrittäjyydestä – kuinka kävi?

Blogi | PÄIVI OJALA

Jaa sivu somessa

Tweet