MARITA HUSSO & SATU LIDMAN
Opeopiskelija 2/22

Kuva: Apila Pepita Miettinen

Lapsiin ja nuoriin kohdistuu monenlaista sukupuolistunutta väkivaltaa. Viime aikoina esimerkiksi digitaalisen väkivallan muodot ja erityisesti tyttöjen ahdistelu ja seksuaalinen häirintä on lisääntynyt huolestuttavasti (Kouluterveyskysely 2019 ja 2021; Plan 2020.) Ilmiö on koko laajuudessaan heikosti tunnettu ja vaiettu. 

Merkittävä osa lapsista ja nuorista ei kerro kokemuksistaan kenellekään. Esimerkiksi hyväksikäytöstä kerrottiin tavallisimmin ystävälle tai sisarukselle, mutta ei aikuiselle. Kokemukset ovat häpeän ja pelon vaientamia. Lisäksi puuttuu sanoja ja tapoja kokemusten kuvaamiseen sekä uskoa ja luottamusta avun saamiseen

Väkivallan, hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun kokemuksista kertomisella ja niiden kuuntelemisella on paitsi yksilöllisiä, myös juridisia ja poliittisia vaikutuksia. Kertomuksilla ja kielenkäytöllä on merkitystä väkivallan ehkäisemisessä ja siitä toipumisessa. Yksilöiden kokemusten tunnistaminen on edellytys myös laajemmalle asenteelliselle ja rakenteelliselle muutokselle. Asiaan on mahdollista vaikuttaa koulutuksen kautta.

Tietoisuus mahdollistaa kulttuurin muutoksen

Opettajat ja muut kouluissa työskentelevät ammattilaiset ovat avainasemassa tietoisuuden lisäämisessä ja asennemuutoksen mahdollistamisessa sekä lasten ja nuorten tekemän ja kokeman väkivallan havaitsemisessa ja siihen puuttumisessa varhaisessa vaiheessa. Avun saaminen väkivaltaongelmiin riippuu siitä, tunnistetaanko väkivalta ja otetaanko asian puheeksi.

Valmiudet ja välineet väkivallan käsittelemiseen ja kohtaamiseen ovat kuitenkin tutkimusten mukaan edelleen puutteellisia. Tämä johtuu paljolti aihepiiriä koskevan koulutuksen vähäisyydestä ja puuttumisesta ammattiin tai tutkintoon valmistavista opinnoista. Esimerkiksi Ruotsissa väkivallan kohtaamista ja siihen puuttumista koskeva koulutus on lakisääteistä. Siellä aihepiirin opetusta sisältävien koulutusalojen ja oppiaineiden lista on laaja. Suomesta vastaava koulutus vielä puuttuu. 

Väkivaltateemat tulisi Suomessakin sisällyttää asiantuntijoiden ja ammattilaisten peruskoulutuksen rakenteisiin. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun vaikutukset ovat laaja-alaisia ja kauaskantoisia. Niihin puuttuminen edellyttää kulttuurin muutosta ja toimenpiteitä, joissa tietoisuuden lisääminen ja interventiot voidaan kohdistaa koko ikäluokkaan, jolloin ne luovat vahvan pohjan laaja-alaiselle käyttäytymisen ja suhtautumisen muutokselle.

Väkivaltaan puuttuminen on tasa-arvon edistämisen ja kestävän kehityksen edellytys. Koulun sosiaalinen ympäristö antaa mahdollisuuden vuorovaikutustaitojen opettelemiseen, ja se tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden vaikuttaa lasten ja nuorten käsityksiin ja käyttäytymiseen. Samalla koulu mahdollistaa tietoisuuden lisäämisen sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen muutoksen kohti tasa-arvoisempia suhteita ja eettisesti kestävämpiä käytäntöjä.

Tervetuloa opiskelemaan Sukupuolistuneen väkivallan kohtaaminen kouluissa -verkkokoulua! 

Lokakuussa 2021 julkaistu verkkokoulutus lisää tietoisuutta lasten ja nuorten kohtaamasta sukupuolistuneesta väkivallasta ilmiönä ja tuottaa välineitä väkivallan ehkäisyyn, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen.

Koulutus tarjoaa tietoa muun muassa digitaalisesta väkivallasta, väkivallan vaikutuksista, seksuaalisesta ahdistelusta, palvelujärjestelmästä, toimivista käytännöistä ja aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä. 

Verkkokoulutus on tuotettu EU:n rahoittamassa Sukupuolistunut väkivalta, vastuullisuus ja eettisesti kestävä toimijuus kouluissa ja kasvatusalalla EraseGBV -hankkeessa, jota koordinoi Tampereen yliopisto.

Koulutus on avoimesti saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Terveyden ja hyvinvoinin laitoksen sivuilla. Se soveltuu sekä omatoimiseen että ohjattuun opiskeluun yksin tai ryhmässä.