AKSELI HAKKARAINEN
Opeopiskelija 1/24

Hahmojen välisen vallankäytön tarkastelu tuo esiin kuvakirjojen kulttuurisia ja sukupuolittuneita normeja. Kuva Akseli Hakkarainen

Päätös tutkia Herra Hakkaraisen kuvakirjoja pro gradu -tutkielmani aiheena perustuu vahvaan kiinnostukseeni lastenkirjallisuutta ja yhteiskunnallisia ilmiöitä kohtaan. Valmistuttuani varhaiskasvatuksen opettajaksi vuonna 2018 keskityin kandidaatintutkielmassani Herra Hakkaraisen kuvakirjoissa ilmenevän monikulttuurisuuden analysointiin. Oli luontevaa jatkaa Herra Hakkaraisen parissa myös pro gradu -tutkielmaa tehdessäni. 

Tässä tuoreessa tutkimuksessani tarkastelen Herra Hakkaraisen vallankäytön muotoja ja niiden välittämiä affekteja ja tunteita, sekä näiden yhteyksiä diskurssianalyysin avulla. Herra Hakkaraisen kuvakirjojen laaja suosio niin Suomessa kuin maailmallakin korostaa niiden tutkimuksellista merkitystä, sillä ne heijastavat yhteiskunnan sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja. 

Johdattelu

Lasten kuvakirjoista voi nähdä heijastuksia yhteiskunnan tilasta ja ne välittävät sosiaalisia, kulttuurisia ja historiallisia ideologioita ja ajatuksia. Kuvakirjat ovat siis eräänlaisia yhteiskunnallisia kommentaattoreita. Tehdyn tutkimuksen pääpaino oli yksittäiseen kuvitteelliseen hahmoon liittyvässä vallankäytön tarkastelussa, joka avaa oven syvempään ymmärrykseen kuvakirjojen viestinnästä ja niiden vaikutuksesta lastenkirjallisuuden kasvatukselliseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. 

Tutkimus tarkasteli kuvaa ja tekstiä yhdessä sekä erillisinä elementteinä. Tutkimusmenetelmänä toimineessa diskurssianalyysin päätavoitteena oli syventyä ja yksityiskohtaisesti arvioida monipuolista tietoa, joka ilmenee kuvakirjoista. Tekstin ja kuvan synnyttämät piilomerkitykset paljastuvat vasta huolellisen ja edestakaisen lukemisen seurauksena. 

Tutkimuskohde herätti erilaisia kysymyksiä, kuten voiko valta synnyttää tunteita, ovatko tunteet vallankäytön välineitä, ja voiko valtaa olla ilman tunteiden tuomia merkityksiä?

”Kuvakirjat toimivat ensimmäisinä
kontakteina kirjallisuuteen.”

Vallankäytön ja tunteiden tutkiminen lasten kuvakirjasta on hyödyllistä monestakin syystä. Ensinnäkin lastenkirjallisuus on tärkeä osa lasten kasvatusta. Kuvakirjojen välityksellä lapset voivat saada ensikosketuksen monenlaisiin teemoihin ja aiheisiin. Lastenkirjat voivat vaikuttaa lasten arvomaailmaan ja ajatteluun. Siksi on tärkeää ymmärtää, millaisia viestejä ja kuvia lastenkirjoissa välitetään. 

Toiseksi kuvakirjat voivat toimia peilinä lapsen omille kokemuksille ja tunteille. Kirjojen hahmoihin samaistuminen ja näiden seikkailujen seuraaminen voivat auttaa lapsia ymmärtämään omia tunteitaan ja kokemuksiaan. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu ovat tärkeitä taitoja, ja kuvakirjat voivat tarjota lapsille välineitä näiden taitojen kehittämiseen.

Kolmanneksi lastenkirjoilla on myös viihdyttävä ja rentouttava rooli. Lukeminen voi olla lapselle mieluisa harrastus, ja kuvakirjat voivat tarjota iloa ja nautintoa. Onkin olennaista ymmärtää, miten vallankäyttö ja tunteet liittyvät tähän viihdyttävään lukukokemukseen ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla lukijaan.

Värikäs kirjasarja unissakävelevästä vuohesta

Tutkimuksen aineistona toimi Mauri ja Tarja Kunnaksen ”Herra Hakkaraisen tarinat” -kirjasarja, joka koostuu kolmesta kuvakirjasta: Hyvää yötä, Herra Hakkarainen (1999), Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä (2008) ja Herra Hakkarainen harrastaa (2014). Tutkimusaineistoksi valikoitui tämä kirjasarja, koska kirjasarjan kirjat ovat selkeän juonellisia ja yhtenäisiä, mikä mahdollisti tutkimuksen perusteellisen analyysin. 

Tutkimus tarkasteli tapoja, miten Herra Hakkarainen käyttää valtaa ja miten tunteet vaikuttavat vallankäyttöön näissä kolmessa kuvakirjassa, jotka tarjoavat monipuolisen ympäristön ja kirjavien hahmojen rikastuttaman kontekstin. 

Herra Hakkaraisen kuvakirjojen laajaa suosiota ja kulttuurista vaikutusta on perusteltua pohdiskella. Suosion vuoksi on perusteltua tutkia niitä, sillä kirjat ovat osa lasten arkea ja voivat vaikuttaa heidän ajatteluunsa. Aikuiset, jotka lukevat kirjoja, eivät myöskään ole sivuseikka. On tärkeää pohtia, millaista arvomaailmaa kirjasarja edustaa, miksi ne ovat vetovoimaisia, ja miten ne muokkaavat lukijoiden käsityksiä, mielikuvia ja kulttuurisia merkityksiä? Taustalla hääri myös halu ymmärtää, kuinka nämä suositut teokset heijastavat, haastavat ja muovaavat yhteiskunnallisia arvoja ja normeja.

Kuka tämä mystinen Herra Hakkarainen on? Sympaattinen Herra Hakkarainen on Mauri Kunnaksen luoma hahmo, joka on seikkailunhaluinen, hieman ujo ja väsymättömän utelias persoona. Herra Hakkarainen innostuu vaivattomasti uusista asioista, ja näin ollen johdattaa lukijan mukaansa moniin hulvattomiin seikkailuihin. Kirjoissa Herra Hakkaraisen seurana seikkailevat muita hahmoja ja eläimiä, kuten Masa Marsu, jotka tuovat tarinoihin lisää syvyyttä ja jännitystä. 

Herra Hakkaraisen tunnusomaisia piirteitä ovat muun muassa unissakävely ja siansaksaksi käännetty puhe, joka ei aina ole muiden hahmojen ymmärrettävissä. Kirjoissa Herra Hakkarainen saattaa herätä aamulla hämmentyneenä edellisen illan tapahtumista, mutta päivän tapahtumat antavat vihjeitä siitä, mitä seuraava yö voi tuoda tullessaan. Unissakävelyjen aikana Herra Hakkarainen päätyy moniin kiehtoviin seikkailuihin.

Löydökset

Herra Hakkaraisen kuvakirjojen tutkimus avaa näkymän moniulotteiseen kenttään, jossa vallankäyttö ja tunteet ilmenevät monimuotoisina ilmiöinä. Herra Hakkaraisen hahmo käyttää valtaa, muun muassa huumorin keinoin, mutta samalla kirjat käsittelevät syvällisempiä ja vakavampia teemoja, korostaen hänen rooliaan yhteiskunnallisena toimijana. Kuvakirjat ylipäätään ovat merkittäviä, sillä ne toimivat ensimmäisinä kontakteina kirjallisuuteen lapsille. Niissä yhdistyvät visuaalinen ja kirjallinen ilmaisu, mikä tekee niistä monipuolisen tutkimuskohteen. 

Vaikka tunteiden tunnistamisen ja säätelyn katsotaan olevan tärkeitä taitoja, voimme kysyä, kuinka pitkälle kuvakirjojen varaan lapsen tunnetaitojen kehitys tulisi rakentaa? Onko oletus siitä, että kuvakirjat tarjoavat lapsille kattavat työkalut tunteiden hallintaan, liian optimistinen? Kirjan hahmoihin samaistumisen ja eläytymisen kautta saatava oppiminen voi olla rajallista, ja on tärkeää tunnistaa, että todellinen tunnetaitojen oppiminen vaatii monipuolista lähestymistapaa ja elämänkokemusta. 

Kirjoissa hahmojen väliset valtasuhteet, konfliktit ja sosiaaliset dynamiikat ovat myös keskeisessä roolissa. Ne avaavat ovia moniulotteisiin havaintoihin ja tulkintoihin, rikastuttaen tarinoiden ymmärtämistä ja tarjoten arvokkaita näkökulmia lastenkasvatukseen. Herra Hakkaraisen kuvakirjojen tutkimus voi antaa oman panoksensa lastenkirjallisuuden tutkimuskentälle ja voi auttaa ymmärtämään, miten kuvakirjat voivat toimia välineenä kulttuurien välisten siltojen rakentamisessa lapsille. 

Tämä tutkimus syventää ymmärrystä siitä, miten kuvakirjallisuus vaikuttaa lasten maailmankuvaan ja tunteiden ymmärtämiseen. Herra Hakkaraisen seikkailut innostavat pohtimaan yksilöllisen vapauden merkitystä yhteiskunnassa. Tutkimus avaa uusia näkökulmia kuvakirjallisuuden rooliin lasten maailmankuvan ja tunteiden ymmärtämisen muovaajana. 

”Monipuolinen tunnekasvatus
ottaa huomioon kulttuuriset
ja yhteiskunnalliset tekijät.”

Tämän tutkimuksen tulokset korostavat kuvakirjallisuuden merkittävää asemaa yhteiskunnallisena viestijänä ja tunnekasvattajana, samalla painottaen kriittisen ajattelun tarvetta tunnekasvatuksessa ja valta-asetelmien ymmärtämisessä yhteiskunnallisissa teksteissä.

Hahmojen välisen vallankäytön tarkastelu tuo esiin myös kuvakirjojen kulttuurisia ja sukupuolittuneita normeja. Joidenkin hahmojen hallitseva tai alistettu asema saattaa heijastella stereotyyppisiä sukupuoli- tai etnisiä roolimalleja. Näiden normien tiedostaminen voi edistää tai haitata monimuotoisuutta ja tasa-arvoa lastenkirjoissa. 

Kuvakirjat välittävät olennaisia arvoja, normeja ja käyttäytymismalleja lapsille, ja vallankäytön tutkiminen voi valaista, millaisia viestejä kirjat välittävät lapsille vallasta, oikeudenmukaisuudesta ja empatiasta.

Päätäntö

Sukellukseni kolmen Herra Hakkaraisen kuvakirjan maailmaan valaisee vallankäytön monimuotoisuutta sekä affektien erilaisia ilmenemismuotoja. Samalla se nostaa esille lastenkirjallisuuden roolin kasvattajana ja yhteiskunnallisena viestijänä, herättäen kysymyksiä siitä, miten kuvakirjat voivat vaikuttaa lasten maailmankuvaan, välittää kulttuurisia arvoja ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. 

Mauri Kunnaksen rikas kuvitus ja lukuisat intertekstuaaliset viittaukset tekevät hänen kuvakirjoistaan monitahoisia. Tarkastelu näiden kuvien ja tekstien kautta on kiehtovaa, tarjoten rikkaasti materiaalia tutkimukseen ja ihmettelyyn lasten kanssa.

Herra Hakkaraisen kuvakirjat eivät ole vain viihdyttäviä tarinoita, vaan ne avaavat keskustelua vallankäytöstä, tunteista ja niiden monimuotoisuudesta. Tämä tutkimus ei ainoastaan tarjoa uusia näkökulmia lastenkirjallisuuden tutkimiseen, vaan myös rohkaisee meitä näkemään kuvakirjat monipuolisina välineinä, jotka voivat muovata lasten maailmaa ja ajattelua. 

Nykyinen tunnekasvatus keskittyy pääasiassa yksilön tunnetaitoihin, laiminlyöden tunteiden sosiaalisen ulottuvuuden ja yhteisöllisen syntyprosessin. Tutkimustulokset valottavat, miten yhteiskunnassa voidaan säännellä ja rajoittaa tunteiden ilmaisua, saattamalla yksilö marginaaliin, jos hänen tunteensa eivät vastaa vallitsevia normeja. 

Monipuolinen tunnekasvatus ottaa huomioon kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät. Kysymys siitä, millaisia arvoja ja normeja siirrämme lapsille, ja miten voimme edistää avoimempaa ja inklusiivisempaa käsitystä tunteista, nousee tärkeäksi. Kuvakirjat tarjoavat arvokkaan välineen tässä prosessissa, yhdistäen viihdyttävyyden ja opettavaisuuden. 

Nämä tutkimustulokset voivat innoittaa opettajia, vanhempia ja muita kasvattajia tarkastelemaan kriittisesti omaa lähestymistapaansa lasten tunnetaitojen harjoittelemisessa. Ehkäpä tulevassa voimmekin tarkastella Herra Hakkaraisen seikkailuja uusin silmin, ymmärtäen, että näiden kuvakirjojen lumo ei rajoitu pelkästään huumoriin, vaan ne voivat olla avain lapsen kehitykseen ja yhteiskunnalliseen tietoisuuteen.

---