21.11.2019

Suuri pohjoismainen opettajapula

Miten ratkaistaan opettajapula? Erityisesti tätä kysymystä pohdittiin lokakuussa pohjoismaisten opettajaopiskelijoiden tapaamisessa Tukholmassa. Vuosittaisessa Nordiska Lärarorganisationers Samråd NLS Studerandeforumissa oli paikalla edustajat kaikista Pohjoismaista.

LAURA LAHIN
Opeopiskelija 2/19


Pohjoismaiden opeopiskelijat kokoontuvat vuosittain jakamaan kokemuksia ja keskustelemaan ajankohtaisista koulutuspoliittisista kysymyksistä. Studerandeforum järjestettiin tänä vuonna Tukholmassa. (Kuva: Laura Lahin)

Suomalaiset opeopiskelijat eivät täysin pystyneet samaistumaan muiden maiden suureen haasteeseen, sillä meillä opettajapula koskee pääasiassa vain varhaiskasvatuksen opettajia sekä erityisopettajia. NLS:n pääsihteerin Anders Ruskin mukaan Suomessa keskimäärin vain viisi prosenttia opettajina työskentelevistä on epäpäteviä, ja heilläkin on yleensä taustalla jotain opetusalan opintoja.

Tanskan peruskoulussa 16 prosenttia opettajista on epäpäteviä, ja jopa 37 prosenttia pätevistä opettajista ei työskentele opettajana. Norjassa on suuria haasteita uusien opettajien saamisessa alalle, sillä lähes kolmannes opeopiskelijoista jättää opinnot kesken. Ruotsissa jopa 37 000 pätevää opettaja ei työskentele opetustehtävissä.

Kaikkien tapaamiseen osallistuneiden järjestöjen mielestä uusien opettajien tukeminen on ensisijaisen tärkeää, sillä uran alkuvaihe on yleensä raskas ja opittavaa on paljon. Myös Suomessa tämä on suuri haaste, johon SOOL pyrkii saamaan aikaan muutosta.

Opinnoista työelämään siirtymisessä ensimmäiset viisi vuotta ovat kriittisimmät, ja tänä aikana nuori opettaja tarvitsee paljon tukea. Norjassa on kirjattu lakiin, että uuden opettajan on saatava uransa alussa kaksi vuotta mentorointia. Norjalaiset opeopiskelijat odottivat jännityksellä seuraavaa viikkoa, sillä silloin selviäisi saadaanko mentorointiin tarvittavaa rahoitusta.

Heti tapaamisen jälkeen saimme viestin, että rahoitus oli varmistunut seuraavalle vuodelle. Hyvä Norja!

Islannissa ja Färsaarilla opeopiskelijat järjestäytyvät

Suomessa SOOL juhlii jo kuudettakymmenettä toimintavuottaan, mutta Islannissa ja Färsaarilla ei tähän saakka ole ollut laisinkaan opeopiskelijoille omaa kattavaa etujärjestöä. Nyt tähän on tulossa muutos: molemmilla saarilla tehdään tällä hetkellä töitä valtakunnallisten liittojen perustamiseksi.

Färsaarilla on vain noin 50 000 asukasta, joten opettajaopiskelijoitakaan ei ole paljoa. Opiskelijajoukko on myös hyvin monimuotoinen: Färsaarilla on tapana perustaa perhe nuorena, ja opiskella myöhemmin. Pienen opiskelijamäärän vuoksi opintojen järjestäminen vaihtelee vuosittain, esimerkiksi kaikkia aineenopettajaopintoja ei joka vuosi järjestetä.

– Monille vaihto-opinnot ovat ainoa tapa suorittaa opinnot ilman viivästyksiä. Liiton avulla voisimme olla opiskelijoiden tukena vaihtoon lähtemisessä. Tavoitteena olisi myös vahvistaa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, mikä on haastavaa, sillä opeopiskelijat ovat hyvin eri ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa, kertoo Färsaarten opiskelijoita edustanut Ásvør Lognberg.

Tanskassa varhaiskasvatuksen opettajat eli pedagogit ovat järjestäytyneet eri liittoon kuin muut opettajat. Mahdollisesti siis myös Färsaarilla tulisi olemaan kaksi eri järjestöä. Pedagogiopiskelija Mirjam Hansen toivoo, että eri opiskelijaryhmien välille saataisiin luotua hyvä yhteistyö.

– Monet nuoret lähtevät ulkomaille töihin ja opiskelemaan. Olisi tärkeää saada nuoret opettajat jäämään saarille.

Islannissa opettajaopiskelijoiden liiton perustaminen on jo hieman lähempänä, sillä perustamista varten on muodostettu työryhmä kahden eri yliopiston opiskelijoista. Islannin opettajien ammattijärjestön liittokokous pidetään vain neljän vuoden välein, ja keväällä 2020 tulee olemaan seuraava niin sanottu välikokous. Tällöin olisi oltava valmiina ehdotus opiskelijajärjestön perustamisesta liiton sisälle, muuten perustaminen lykkääntyy kahdella vuodella.

– Toivomme hyvää yhteistyötä muiden pohjoismaisten opiskelijajärjestöjen kanssa. Toivomme löytävämme hyviä toimintatapoja muista maista, joissa järjestöt ovat toimineet jo kauemmin. Emme yritä keksiä pyörää uudelleen! toteavat Elfa Ingvadóttir ja Karitas Fríða Wiium, jotka ovat molemmat mukana uuden opiskelijaliiton perustamistyöryhmässä.


Islantilaiset Karitas Fríða Wiium ja Elfa Ingvadóttir sekä Ásvør Lognberg ja Mirjam Hansen Färsaarilta haluavat opeopiskelijoille vahvemmat etujärjestöt. (Kuva Laura Lahin)

 


Lisää aiheesta

21.4.2024

Kannattaako opettajaksi opiskella tulevaisuudessa?

Opettajaopiskelijoiden toimeentulo on aina ollut niukkaa ja tulevaisuudessa tilanne tulee vielä heikkenemään entisestään. SOOLin liittokokous vaatii, että päättäjät arvostavat Suomen tulevien opettajien työpanosta ja huomioivat heikennysten yhteisvaikutukset opettajaopiskelijoihin.

21.4.2024

Mira Laurinantti SOOLin puheenjohtajaksi

Viikonloppuna 20.–21. huhtikuuta pidetty Opettajaksi Opiskelevien Liiton liittokokous päätti muun muassa liiton koulutuspoliittisista linjauksista ja jäsenmaksun korotuksesta. Lisäksi valittiin uusi puheenjohtajisto ja hallitus vuoden mittaiselle toimikaudelle.

18.4.2024

”Aina voi kouluttautua uudelleen” - Jatkossa et voi

SOOL ei hyväksy ammatilliseen aikuiskoulutukseen kohdistuvia leikkauspäätöksiä. Ristiriita hallituksen tavoitteiden ja toimien välillä on ilmeinen.

12.4.2024

Lakkovaroitus yksityiselle opetusalalle – koskee myös SOOLin jäseniä

Mikäli yksityisen opetusalan työehtoneuvotteluissa ei päästä sopuun, seurauksena on kahden vuorokauden mittainen lakko 23.–24. huhtikuuta. Työnantaja pidättää palkan lakon ajalta, mutta OAJ:ltä voi hakea lakkoavustusta.

11.4.2024

SOOLin vetoomus OKM:lle: Pedagogiikan toteutumisen voi taata vain koulutettu pedagogiikan ammattilainen

SOOLin mukaan päiväkodin johtajilta tulee edellyttää kasvatustieteen maisterin tutkintoa. Laadukas varhaiskasvatus vaatii laadukasta, tutkimusperustaiseen koulutukseen pohjautuvaa johtamista taustalleen.

Jaa sivu somessa

Tweet