25.1.2019

Osaamis- ja ilmastovaalit: Nyt on pakko äänestää!

Pian päättyvän vaalikauden aikana on nähty historian suurimmat leikkaukset koulutukseen. Me opeopiskelijat olemme yhdessä kaikkien muiden opiskelijoiden kanssa avainasemassa varmistamassa, että seuraavalle eduskuntavaalikaudelle valitaan vastuulliset ja tulevaisuuteen katsovat päättäjät, jotka ovat valmiita muuttamaan koulutuksen arvostuksen resursseiksi.

OLLI TAMMINEN
Soolibooli 1/19


SOOLin hallitus kehottaa tutustumaan opeopiskelijoiden vaalitavoitteisiin.

Korkeakouluopiskelijat ovat merkittävä osa äänioikeutetuista: onhan meitä Suomessa noin 300 000. Nuorten äänestysprosentti viime eduskuntavaaleissa jäi kuitenkin valitettavan matalaksi, alle 25-vuotiailla se oli 47 prosenttia ja 25–34-vuotiailla 58 prosenttia. Opiskelijajärjestöt ympäri Suomea painottavat omille jäsenilleen ja medialle, että opiskelijan ääni pitää saada kuuluviin. Näinhän se on. Mutta miksi? Siksi, että jos me nuoret emme käytä ääntämme, muut kyllä käyttävät meidän puolestamme ja se näkyy hallitusohjelmassa ensi vaalikaudella.

Esimerkiksi viime kuntavaaleissa alle 25-vuotiaista äänioikeutetuista vain noin kolmannes äänesti, kun vastaava osuus 55–69-vuotiaiden joukossa oli 72 prosenttia. Samoissa vaaleissa ehdolla olleiden keski-ikä nousi tuolloin 3,6 vuotta. Viimeisten vaalien perusteella vaikuttaa siis valitettavasti siltä, että nuorten kiinnostus politiikkaan ja päätöksentekoon olisi laskussa.

Pelkästään nuoria tai opiskelijoita ei voi syyttää heidän matalasta äänestysinnokkuudestaan. Jostain syystä kaikki eivät vain halua äänestää tai eivät koe, että omalla äänellä olisi merkitystä. Jokaisen suomalaisen olisi kuitenkin tärkeää ymmärtää, että omalla äänellä todellakin on merkitystä.

Moni miettii, miltä pohjalta voi lähteä äänestämään, jos ei ymmärrä juurikaan mitään politiikasta tai päätöksenteosta. Tämä virheellinen ajattelumalli kannattaa heti korjata. Korkeakouluopiskelijat ovat valveutuneita kansalaisia ja vähintään tulevia oman alansa asiantuntijoita. Jos äänestäminen eduskuntavaaleissa ei houkuta, niin voi kuvitella tässä vaiheessa seuraavan tilanteen: omaa koulutusalaasi uhkaa seuraavan hallituskauden aikana säästötalkoot. Yliopistossasi tai ammattikorkeakoulussasi opintolinjoja yhdistellään ja korkeakoulun rahoitusta ollaan muuttamassa enemmän putkitutkintojen suuntaan ja yleissivistys on jäämässä jalkoihin.

Edellinen on karrikoitu, mutta hyvin lähellä totuutta oleva esimerkki siitä, miten politiikka voi tulla hyvinkin lähelle sinua, vaikka "et tietäisi siitä mitään". Tärkein lause, joka sinun kannattaa tästä kirjoituksesta muistaa on: "Kaikki päätöksenteko on politiikkaa". Jos sinulla on mahdollisuus äänestää sellaista ehdokasta, joka puolustaa yleissivistystä ja omaa koulutusohjelmaasi, sinun todellakin kannattaa häntä äänestää.

Entäpä luottamus? Voisiko matalaa äänestysprosenttia selittää luottamuksen puutteella? Lupauksia eduskuntavaaliehdokkaiden suusta tulee enemmän kuin neljän vuoden vaalikauden aikana on mahdollista toteuttaa. Senkään ei tulisi estää ketään äänestämästä. On huomattavasti parempi, että annat äänesi sellaiselle henkilölle, joka on edes yhden oman alasi kannalta merkittävän uudistuksen takana, kuin ehdokkaalle, joka haluaisi esimerkiksi rakenteellisen kehittämisen varjolla lakkauttaa kampuksesi.

SOOLin tavoitteet avuksi ehdokkaan valinnassa

Tulevissa eduskuntavaaleissa on monia tärkeitä opeopiskelijoita koskettavia teemoja ja SOOL osaltaan pitää huolen siitä, että koulutuksesta puhutaan. Tärkeää on tuoda vaalien alla esille opettajien merkitys yhteiskunnassa ja se, miten opettajien työtä tulisi tukea enemmän.

SOOLin eduskuntavaalitavoitteet hyväksyttiin liittokokouksessa keväällä 2018 ja ne perustuvat kolmeen konkreettiseen päätavoitteeseen:

  • Uudessa työ- tai virkasuhteessa aloittavalle opettajalle on taattava vähintään kahden viikon palkallinen suunnitteluaika.
  • Jokaiselle opettajalle on taattava työnsä vaativuutta vastaava palkka ja mahdollisuus vertaistukeen.
  • Jokaisen opiskelijan henkisen hyvinvoinnin tukemiseen on varattava enemmän resursseja.

Keskeisenä tavoitteena on näin ollen saada enemmän resursseja sekä uusien opettajien työuran aloittamisen että opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Tätä kautta opettajiksi valmistuvien hyvinvointia tuetaan paremmin jatkumona niin opintojen aikana kuin työelämän alkumetreillä.

Mikäli sinulle tuottaa ylitsepääsemättömiä haasteita löytää sopivaa ehdokasta, jota äänestää, saat tähän apua SOOLin nettisivuilta, jonne voivat kevään aikana ilmoittautua kaikki ne ehdokkaat, jotka sitoutuvat valituksi tullessaan toimimaan SOOLin tavoitteiden mukaisesti.

SOOLin eduskuntavaalikampanjaan on myös helppoa itse osallistua käyttämällä omassa eduskuntavaaleja koskevassa someviestinnässä häsäriä #arvostusresursseiksi ja jakamalla SOOLin Youtube-kanavalla julkaistavia vaalivideoita. Mitä enemmän SOOLin linjaukset näkyvät somessa myös jäsenistön kautta, sen parempi! Näkyvyyttä tulevissa vaaleissa nimittäin tarvitaan.

#arvostusresursseiksi


SOOLin eduskuntavaalitavoiteet 2019


 


Lisää aiheesta

27.8.2020

Opeopiskelijat rakentavat tulevaisuuden yhteiskuntaa

Suomen menestys nojaa korkeaan ja laadukkaaseen koulutukseen, eli todellisuudessa ilmainen koulutus on koko yhteiskunnan etu.

9.5.2019

Uskottavampaa edunvalvontaa

Vuoden opeopiskelijaksi 2019 valittu Wilson Nuckols opiskelee luokanopettajaksi Helsingin yliopistossa ja hänen valintaansa oli esittänyt kasvatustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Peduca ry. Tänä vuonna valinnassa painotettiin ansioituneisuutta opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä.

9.5.2019

Kaikki poistuvat palautetuokiosta voittajina

Vuoden harjoittelunohjaajaksi valittu Kai Bruun ohjaa luokanopettajien opetusharjoittelua Viikin normaalikoulussa Helsingissä. Valintaperusteluissa korostui Bruunin taito antaa palautetta ja kuunnella opiskelijoita.

9.5.2019

SOOLin 70-luku: Miten luokan- ja aineenopettaja­opiskelijat löysivät toisensa ja OAJ:n

Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä SOOL on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 1995, jolloin Suomen Lastentarhanopettajaksi Opiskelevien Liitto (SLOL) ja SOOL yhdistyivät. Aineenopettajaksi opiskelevien Suomen Auskultantit ry (SA) ja alun perin vain kansakoulun- ja luokanopettajaopiskelijoita edustanut SOOL yhdistivät voimansa jo vuonna 1981. Tässä historiapläjäyksessä kurkistetaan SOOLin 70-lukuun, jolloin yhteiskuntatietoisuuden heräämisen ja toiminnan uudelleenarvioinnin seurauksena luokan- ja aineenopettajaopiskelijat löysivät toisensa ja OAJ:n.

9.5.2019

Mitä kuuluu 70-vuotias SOOL?

Rakas SOOL saavuttaa tänä vuonna 2019 kunnioitettavan 60 vuoden iän. Kymmenen vuotta sitten liiton aktiivit pohtivat kirjeen muodossa, mitä SOOLille kuuluu 60 vuoden iässä. Iloksemme voimme heille todeta, että hyvää kuuluu. Monet tänä päivänä SOOLin arkeen kuuluvat asiat olivat vielä vuonna 2009 vain ”villejä visioita”.

Jaa sivu somessa

Tweet