17.11.2022

Opeopiskelijasta yrittäjäksi

Kaikki alkoi myyjäisiä varten tehdyistä korvakouruista.

ENNI KESKI-SAARI
Opeopiskelija 4/22


Matleena Töhönen, 29, on omien sanojensa mukaan innostuja, haaveilija ja yrittäjä. Koulutukseltaan hän on käsityön aineenopettaja ja luokanopettaja, ja käynyt opeopintonsa Rauman opettajankoulutus­laitoksella. Kuva: Matleena Mähönen.

Matleena Töhönen kuvaa matkansa kohti yrittäjyyttä lähteneen sattumasta. 

– Se tapahtui ihan sillee vahingossa – oon sanonut puolivahingossa, mutta kyl se on ollut ihan kokonaan vahingossa, Matleena myhäilee ja muistelee, kuinka ensimmäiset korvakorut tuli tehtyä käsityön opintojen lasertyöstökoneen harjoitustyönä. 

Harjoitustyöksi olisi riittänyt jokin yksinkertainen valmis malli, mutta Matleena päätti suunnitella omansa. Myöhemmin yrityksen ensimmäiseksi korumalliksi muotoutunut Kaarella syntyi luennolla luonnostelun ja sen pohjalta lasertyöstökoneella printtauksen jäljiltä.

Tehdyt korvakorut menivät käyttöön ja Matleena alkoi saada nopeasti kavereiltaan ja kavereiden kavereiltaan kyselyitä korvakoruista. Kaverit houkuttelivat Matleenan myös mukaan myymään korujaan Rauman OKL:n joulumyyjäisiin.

Aluksi Matleena kertoo olleensa epäileväinen myyjäisiin osallistumisesta. 

– Mää olin vähän sillee, että ehkä mää en oo ihan sellanen tyyppi, että mää menisin myymään mitään ite tekemääni. Et mää en oikein pitänyt siitä ajatuksesta.

Kaverit kuitenkin onnistuivat houkuttelemaan Matleenan mukaansa myyjäisiin, ja myyjäisiä varten tehdyt korvakorut myytiin tunnissa loppuun. Samoihin aikoihin Matleena oli perustanut korujentekoharrastustaan varten Instagram-tilin, joka myyjäisten jälkeen täyttyi korvakorukyselyistä.

Tiliä tehdessä syntyi korupaja Maanantaimallin nykyinen nimikin. 

– Sillo trendas semmoset söpöt hauskat sanat, joilla ei ollut mitään varsinaista merkitystä. Mutta ite halusin luoda jotain, mikä jättäis hetkeksi miettimään. Mun sisko keksi muistaakseni sen Maanantaimalli-nimen. Siinä oli just semmosta ironiaa siitä, että kun käsin tehdään, niin niistä tulee vähän semmosia maanantaikappaleita, että ei oo kahta tismalleen ihan samanlaista, Matleena selittää.

Esimerkiksi Kaarella -mallissa on ensimmäisestä suunnittelukerrasta jätetty virhe, sillä palat yhteen laittaessa huomaa, etteivät ne ole symmetriset. 

– Siinäkin näkyy jo se vähän mun brändin ajatus siellä taustalla, ettei tartte aina olla niin viimisen päälle hiottua ja täydellistä, että myös käden jälki saa näkyä.

Kyselyiden tullessa Matleena otti tilauksia sähköpostilla, mutta 4–5 kuukauden kuluttua tuloraja tuli vastaan ja korujen tekemisen jatkamiseksi oli perustettava toiminimi. 

– Piti tehdä päätös, että joko mää sen lopetan tai perustan yrityksen. Ja mää muistan, että mää en ollut silloin kauheen innoissani perustamassa yritystä. Mua vähän jännitti se, ettei siitä oikeen tietäny hirveesti ja sit siihen täytettiin niin paljon papereita. Kuitenkin sen sitten perustin, koska olin liian utelias jättämään tossa vaiheessa sitä siihen, Matleena muistelee.

– Sit kun mää olen ryhtynyt yrittäjäks, niin mää rakastuin siihen yrittäjyyteen ja mulla oli sellaset eräänlaiset yrittäjän kuherruskuukaudet ja -vuodet ja välillä tuntuu, että on edelleen. Mää olin jotenkin ihan hurmoksessa siitä yrittäjyydestä, et vitsi mää voin periaatteessa tehdä ihan mitä vaan, Matleena kertoo.

Aiemmin haaveilu ja unelmointi oli ollut sellaista, että suuri joukko asioita pitäisi tapahtua ennen kuin niitä voisi toteuttaa. Yrittäjyyden myötä Matleena kokee työkseen toteuttavansa omia unelmiaan ja ideoitaan. Itselleen töiden tekeminen on saanut Matleenan ajattelemaan yrittäjyyttä laajemmin kuin työnä, ja yrittäjyys on monelta osa-alueelta täydentänyt elämää ja uudelleenrakentanut omaa identiteettiä ja itsetuntoa.

Matleena ei kuitenkaan koe olevansa perinteinen yrittäjäpersoona, sillä hän ei ole ikinä mielellään ottanut riskejä ja pelannut aina mieluummin varman päälle. Maanantaimallin tuoman varmuuden myötä Matleena päätti kuitenkin lähteä kokeilemaan myös Maanantaimarketia, vaatteisiin ja liikkeen ulkonäköön panostavaa second hand -liikettä Turussa, ja osoittautui, että tällaiselle konseptille löytyi myös paljon kysyntää.

Tätä myötä yksin työhuoneella puurtavasta yrittäjästä tuli työnantaja ja vastuut laajenivat suuren liiketilan ja saman yrityksen sisällä olevan kahden toimialan hallinnointiin.

”Aina ei tarvitse
tähdätä siihen,
että ideasta on tultava
jotain suurta.”

Matleena kokee, että opeopinnot ovat olleet niin suuressa roolissa yrityksen synnyssä kuin antaneet varmuutta ja turvaa yrittäjänä toimimiseen. 

– Mää en tiedä, kuinka kauan mää tuun jatkaa yrittäjänä. Jos ei ois sitä koulutusta taustalla, niin en mää ois välttämättä uskaltanut lähtee tähän yrittämiseen, Matleena pohtii.

Opeopinnot ovat antaneet yrittäjyyteen myös omanlaisia johtamistaitoja. Päällimmäisenä opiskeluajasta on kuitenkin jäänyt mieleen yhteisöllisyys ja opinnoissa tavatut ihmiset. Matleenan mukaan yhteisöllisyyden tunnun todella tajuaa vasta sitten, kun opinnot loppuvat. Opinnot olivat Matleenan mielestä monipuoliset ja parasta niissä oli se, kun pääsi itse tekemään.

Yrittämisestä kiinnostuneille Matleena antaa vinkiksi, että aina ei tarvitse tähdätä siihen, että ideasta on tultava jotain suurta, ja kannustaa lähteä matalalla kynnyksellä testaamaan omia ideoita. 

– Itellä mulla toimi se, ettei ladannut semmosia hirveitä paineita siihen tekemiseen, vaan lähti rennolla fiiliksellä kokeilemaan, Matleena tuumii.
Matleena rohkaisee kaikkia myös toteuttamaan omia unelmia ja haaveitaan, sillä niiden ei tarvitse jäädä vain ajatusten tasolle. Hän korostaa myös työn tai opiskelun ja oman ajan selkeän erottamisen tärkeyttä. 

– Oon nykyään tosi paljon tehokkaampi töissä ja hyvinvoivampi, kun oon tehny sitä erotusta. Varsinkin jos huomaa ekojen opintovuosien jälkeen itsessään semmosta väsymystä ja tuntuu, että on haastavaa, niin älkää jatkako samaa kaavaa, vaan tehkää asialle jotakin, Matleena neuvoo.

Yrityksensä alkutaipaleella Matleena muistelee tehneensä paineessa jopa 12–16 tunnin työpäiviä. Ajatuksena oli, että kun kysyntää oli, niin nyt oli jaksettava ja tehtävä, sillä kaikki saattaisi olla jo parin kuukauden päästä ohi. 

– Alussa en osannu sanoa ei ja näin, että vaan mää voin tehdä tätä tosi pitkään. Varmaan ois voinut pyytää siinä alussa apua vähän enemmänkin tai rohkeemmin muultakin kuin omalta puolisolta. Et kyl siinä alussa oli semmonen ajanjakso, että yrittäjyys ja vapaa-ajan raja oli häilyvä tai sitä ei oikeen ollu.

Nykyään Matleenan elämässä tasapainoa yrittäjyyteen tuo oma perhe, joka koostuu omasta puolisosta, kaksivuotiaasta lapsesta ja koirasta. Korona toi yrittäjyyteen monia erilaisia haasteita, mutta Matleena kokee niistä selvinneenä myös oppineensa paljon ja tuntee olevansa nykyään vähän kokeneempi ja vahvempi yrittäjä.


Korupaja Maanantaimallin lisäksi Matleena Töhönen pyörittää Turussa second hand -vaateliike Maanantaimarkettia. Kuva: Matleena Mähönen.


Opeopiskelijan printtilehti on nyt sataprosenttisesti hiilineutraali. Lue lisää!



Lisää aiheesta

Jaa sivu somessa

Tweet