23.8.2024

Aineenopettajan näkökulma: Monitieteellisyyden merkitys korostuu

Aineenopettajankaan työssä ei riitä yksipuolinen osaaminen.

OLA IKONEN
Opeopiskelija 3/24


Ola Ikosen mielestä opinnoissa pitäisi olla aikaa haahuilulle myös muiden tiedekuntien puolelle.

VANHA ENGLANNINKIELINEN sanonta ”jack of all trades, master of none” tuli mieleeni alkukeväästä kuunnellessani opiskelukaverieni kertomusta Luonnontieteilijöiden työelämäpäivästä. Biologian pääaineopiskelijoina ystäväni tutustuivat alamme toimijoihin yritystorilla ja kohtasivat saman dialogin kerta toisensa jälkeen.

– Mihin te olette erikoistuneet, labra- vai kenttäpuolelle?

– No me ollaan aineenopettajaopiskelijoita niin ei oikeastaan kumpaankaan.

– Aa...

Ainoa sopiva rooli joka yhdellä ainoalla yritysesittelijällä tuli mieleen, oli viestintätehtävät.

Opiskelemme toki aineenopettajiksi, mutta viiden vuoden tutkintoa puurtaessa voisi toivoa, että osaamista arvostettaisiin laajemminkin kuin opetusnäkökulmasta. Pohdinta eri sivuaineyhdistelmistä on erityisen oleellinen Itä-Suomen yliopistossa, jossa nautimme vapaan sivuaineoikeuden tuomista mahdollisuuksista, mutta samalla yllämme häälyvät työllistymiseen liittyvät kysymykset.

”Eri tieteenalojen risteymät
synnyttävät uusia näkökulmia
ja ruokkivat opettajan
omaa paloa työhönsä.”

Moni ei uskalla toteuttaa villeimpiä sivuaineunelmiaan, mutta olen itse tajunnut olevani harvinaisen hyvässä tilanteessa opintojen monipuolisuuden suhteen. Kuinka moni voi sanoa opiskelevansa luonnontieteitä, humanistisia tieteitä ja yhteiskuntatieteitä, ja olevansa kaiken lisäksi varma omasta työllistymisestään juuri tällä yhdistelmällä. Näin laaja kirjo minulle kertyy biologian, pedagogiikan ja yhteiskuntamaantieteen opiskelemisesta, ja lisäämällä yhtälöön terveystiedon opinnot löytyy vielä neljäskin tieteenala: hoitotiede.

TUNNETUSTA SANONNASTA jätetään yleensä loppuosa pois: ”A jack of all trades is a master of none, but oftentimes better than a master of one”. Sanonta kuvaa mielestäni opettajuutta mitä parhaiten, sillä opettajan työssä ei riitä yksipuolinen osaaminen. 

Opettajalta vaaditaan paitsi aineosaamista ja pedagogiikan hallintaa, myös osaamista vaikkapa psykologian ja sosiaalityön saralta, ja ehkä hieman sitä kuuluisaa elämän kouluakin. Toisaalta meidän jokapaikanhöylän ammatissammekaan ei onneksi tarvitse pärjätä yksin, vaan oppilaitokset on lastattu upealla kirjolla eri alojen ammattilaisia.

Uskon, että monitieteellisyyden merkitys vain korostuu navigoidessamme kasvatustyötä jatkuvasti monimutkaistuvassa maailmassa. Eri tieteenalojen risteymät synnyttävät uusia näkökulmia ja ruokkivat myös opettajan omaa paloa työhönsä. Tästä syystä olisikin tärkeää, että opinnoissa olisi aikaa haahuilulle myös muiden tiedekuntien puolelle, ja lisäpätevyyksien hankkimista tuettaisiin. 

Tällaista koulutuspolitiikkaa odotellessamme voimme tukeutua vain toisiimme.


Lisää aiheesta

27.8.2024

Vuoden harjoittelunohjaaja Pasi Sorjonen: Ei voi olla aidosti läsnä ellei kasva omaksi itsekseen

Helsingissä Viikin normaalikoulussa erityisopetuksen lehtorina toimiva Pasi Sorjonen on Vuoden harjoittelunohjaaja 2024. Opetusharjoittelijoiden mukaan hän kohtaa oppilaansa lämmöllä ja harjoittelijansa kollegoina. Pasi luo ympärilleen turvallisen tilan ja ympäristön missä kohdata, oppia, kokeilla ja epäonnistua. SOOL teki valinnan jäsenistöltä saatujen ehdotusten perusteella.

27.8.2024

Hei kotikokit, kutsumuskokit tai muut opeopintojen kokkaajat!

Kukaan ei ole keksinyt täydellistä reseptiä opintojen onnistumiseen, mutta asian tutkiskelu on hyvä sijoittaa lukukauden alkuun, ennen opintojen vilskettä.

26.8.2024

Kuka saa näkyä ja missä? Kriittinen katse oppimateriaaleihin

Kaikki oppimateriaali, kuten perinteiset painetut oppikirjat, sähköiset oppimateriaalit, mutta myös non-formaali materiaali, kuten lastenkirjallisuus, voi myötäillä valtakulttuurin arvoja ja normeja, sekä ylläpitää syrjiviä ja rasistisia jaotteluita meihin ja muihin. Oppimateriaali voi kuitenkin myös haastaa lukijansa pohtimaan yleisinä pidettyjä ajattelumalleja ja toimintatapoja, sekä kannustaa ja ohjeistaa kohti kriittistä lukutaitoa.

26.8.2024

Arvokkainta oli vertaistuki

Opinnäytetyön tekeminen voi tuntua isolta möröltä, jonka päihittäminen tuntuu ajoittain mahdottomalta. Jokaisen prosessi on kuitenkin erilainen ja siitä selviytyy. Samalla oppii jotain itsestään ja elämästä.

26.8.2024

Opeopiskelija joka ei koskaan valmistunut

Opeopiskelijoiden ei kannata tehdä niin kuin Minna teki, vaan niin kuin Minna sanoi.

Jaa sivu somessa

Tweet