JOONAS MOLKKARI
Soolibooli 2/15

Maliskuun ensimmäisen viikon perjantaina pidettyä seminaaria edelsi Helsingin Sanomissa käyty erityispedagoginen keskustelu, joka sai alkunsa jyväskyläläisen erityispedagogiikan professorin Timo Saloviidan Vieraskynä-kirjoituksesta (HS 4.3.2015), jossa hän väitti "oppilaiden siirron erityisluokille olevan lähinnä töiden pallottelua luukulta toiselle" ja teilasi siinä samalla opettajakunnan suoraan sanottuna laiskaksi. Emeritusprofessori Kari Uusikylä seminaaripäivän lehdessä (HS 6.3.2015) suositteli psykologi Saloviidalle "vuoden kestävää luokanopettajan sijaisuutta koulussa, jossa on paljon erityisopetusta" – ja ilmeisesti myös laiskoja opettajia.

Hedelmällistä keskustelua käytiin myös SOOLin seminaarissa, joka oli kattaukseltaan tällä kertaa normaaliakin laajempi: paneelikeskustelun ja koulutusalan mukaan räätälöidyn erityispedagogiikkahenkisen työelämäinfon lisäksi osallistujille oli tarjolla kahdeksan erilaista työpajaa yhteisopettajuudesta ja soveltavasta liikunnanopetuksesta aina käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisyyn ja kolmiportaiseen tukeen käytännössä.

Seminaarin aluksi toistasataapäinen yleisö sai seurata "Ei erilaista vaan erityistä" -paneelikeskustelua, jossa keskustelijoina oli keskisuomalaisia erityisopetuksen ammattilaisia lastentarhanopettajasta yliopistonlehtoriin ja rehtorista opinto-ohjaajaan. Juontajina toimivat ansiokkaasti tulevat erityispedagogiikan ammattilaiset, abakuslaiset.

Paneelikeskustelussa päästiin sivuamaan myös toista keväällä valtamediassa näkynyttä ja vielä varmasti näkyvää erityispedagogista näytöstä: Pertti Kurikan Nimipäiviä. Profiloituuko Suomi nyt Euroopassa suvaitsevana maana, kun meitä edustaa yhteiskunnan erityisryhmä, kehitysvammaisten punk-yhtye? Mielipiteitä on yhtä monta kuin näkijää ja kuulijaa, kukin meistä arvioikoon itse suomalaisten suvaitsevuuden.

Opettajaopiskelijalle erityispedagogiikka on tietenkin muutakin kuin Pertti Kurikan Nimipäivät tai satunnaista keskustelua mielipidepalstoilla. Se on meille osa opiskelua ja se on tulevaisuudessa suurelle osalle merkittävä osa työtä. Mitä nuoren, vastavalmistuneen opettajan tulee tietää erityispedagogiikasta, erityisten opettamisesta? Mikä on vallitsevaa ja olennaista? Vastauksia ja vinkkejä oli tarjolla paljon ja monenlaisesta näkökulmasta. Ja hyvä niin, sillä tästäkään aiheesta opettajankoulutuksessa ei todellakaan kerrota kaikkea.