28.2.2020

Ope on ope - ei sukupuoli

Blogi | LAURA LAHIN

Kiintiöistä ollaan montaa mieltä. Usein kuulee sanottavan, että valinnat täytyy tehdä sen perusteella, kuka on pätevin, ei sen perusteella, mitä sukupuolta hakija sattuu olemaan. Puhutaan mahdollisuuksien ja lopputuloksen tasa-arvosta. Mutta tuleeko paras henkilö valituksi, jos kiintiö poistetaan, vai vaikuttaako sukupuoli kuitenkin valintoihin?

Esimerkiksi Ville Mankin (2019) väitöksessä kävi ilmi, että opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeissa arvioitsijat antoivat miehille ja iäkkäämmille hakijoille parempia pistemääriä, jolloin muodostuu niin sanottuja piilokiintiöitä. Tämä ei tietenkään tarkoita, että miehet ja iäkkäämmät henkilöt soveltuisivat automaattisesti muita paremmin opettajiksi.

Huomaamme, että sukupuoli voi vaikuttaa valintoihin, vaikkei valintaa koskisikaan mikään kiintiö.

Tasa-arvolain tavoite on mahdollistaa naisille ja miehille yhdenvertainen osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Lain mukaan valtion ja kuntien suunnittelu- ja päätöksentekoelimissä tulee olla naisia ja miehiä molempia vähintään 40 prosenttia.

Kiintiöillä on paikkansa yhteiskunnan yhdenvertaisuuden edistämisessä ja ne ovat yksi tapa pyrkimyksessä kohti tasa-arvoa. Kiintiöitä tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti.

Binäärisen sukupuolikäsityksen mukaan jaetut kiintiöt jättävät kokonaan huomioimatta tiettyihin sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt, sillä Suomen lainsäädäntö tunnustaa ainoastaan mies- ja naissukupuolen. Millä kiintiöllä voi tulla valituksi, jos ei kuulu kumpaankaan? Tällöin valituksi tuleminen, ja oikeastaan pelkkä tehtävään hakeutuminen, edellyttää automaattisesti väärinsukupuolitetuksi joutumista.

Onko tarpeellista, että esimerkiksi opettajaopintoihin valittaessa käytetään mies- ja naiskiintiöitä? Onko koulumaailmassa tarvetta tällaiselle jaolle esimerkiksi turvallisuuden takaamiseksi? Mikäli kyllä, tarvittaisiinko samanlaisia jakoja myös muille ammattiryhmille, vaikkapa lääkäreille tai poliiseille?

Vai olisiko tärkeämpää keskittyä huolehtimaan siitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on aina lähellään turvallinen aikuinen, johon voi tukeutua ja joka on saatavilla kaikissa tilanteissa.


Haluaisitko sinä kirjoittaa SOOLin blogiin? Kirjoitusten ei tarvitse myöntäillä SOOLin kantoja tai joitain tiettyjä näkemyksiä, ja julkaisusta päätetään aina tapauskohtaisesti. Lähetä valmis kirjoitus tai tiedustelusi osoitteeseen blogi@sool.fi


 


Lisää aiheesta

Jaa sivu somessa

Tweet