9.5.2019

Uskottavampaa edunvalvontaa

Vuoden opeopiskelijaksi 2019 valittu Wilson Nuckols opiskelee luokanopettajaksi Helsingin yliopistossa ja hänen valintaansa oli esittänyt kasvatustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Peduca ry. Tänä vuonna valinnassa painotettiin ansioituneisuutta opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä.

Soolibooli 2/19


Opiskelijakavereiden mukaan Wilson Nuckols on "maailman avuliain, huomaavaisin ja hyväsydämisin".

Ainejärjestön mukaan Wilson Nuckols, 27, on ottanut edunvalvonnan toiseksi minäkseen. Hänen toimiessaan Peduca ry:n puheenjohtajana lähentyivät välit yliopiston henkilökuntaan huomattavasti, mikä on näkynyt opiskelijoiden arjessa muun muassa parempina kursseina, valinnaisten opintojen infoiltoina ja puuttumisena ongelmatilanteisiin välittömästi.

Nuckols on ollut mukana kehittämässä luokanopettajien opintoja sekä monialaista harjoittelua Helsingin yliopistossa niin, että ne vastaisivat opiskelijoiden toiveita. Hänen panoksellaan erityisesti luokanopettajien edunvalvontaan on ollut suuri merkitys.

Ainejärjestö vertaa esityksessään tätä "tuhansien meemien ja järjestövuosien opeopiskelijaa" ihmisiin, jota tuhoavat kaiken mihin koskevat. "Wilson on täysin päinvastainen ihminen; kaikki, mihin hän koskee, elävöittyy, olipa kyse ainejärjestöstä, edunvalvonnasta, henkilökunnan ja opiskelijoiden väleistä, tiedekuntajärjestöstä, illanistujaisista ja kaiken maailman kissanristiäisistä."

Erään yksittäisen opiskelijan sanoin: "Wilson ottaa jutut hoitaakseen for real. Se ei vaan soita suuta et juu pitäis, vaan se menee ja tekee. Jos ite heität sille jonku idean niii se satavarmasti ahdistelee sua asian tiimoilta ja jeesaa sen toteutumisessa. Jos se ei tiedä jotai mitä kysyt nii se selvittää."

SOOL on valinnut Vuoden opettajaksi opiskelevan jo vuodesta 2001. Valinta julkistetaan vuosittain SOOLin liittokokouksessa, jossa valintaa esittäneelle jäsenyhdistykselle luovutetaan komea kiertopalkinto.

Wilson Nuckols, miten kuulit valinnastasi Vuoden opeopiskelijaksi 2019? Tiesitkö olleesi ehdolla?

– Kuulin valinnasta juuri kun olin osallistumassa meidän tiedekunnan maisterijohtoryhmän opiskelijaedustajana tiedekunnan pedagogisten opintojen kehittämistyöpäivässä. Istuin muutaman tiedekunnan opetushenkilökunnan kanssa miettimässä yhden kurssin OPS-tekstiä, kun tietokoneen sähköpostiin kilahti viesti valituksi tulemisesta. Tämä oli minulle erittäin suuri yllätys, sillä en tiennyt olevani ehdolla. Selvisi, että ainejärjestöni Peduca oli hakenut kyseistä palkintoa minulle salaa. Sain kyllä heti onnitteluita opetushenkilöstöltä!

Miten tulit hakeutuneeksi opiskelemaan luokanopettajaksi?

– Päätös hakea luokanopettajanopintoihin tuli eräänä joulukuisena sunnuntaina vuonna 2012, kun olin matkalla töihin keskustaan. Junassa törmäsin vanhaan lukiokaveriini, kuka oli juuri aloittanut luokanopettajanopinnot Helsingin yliopistossa. Junamatkan aikana kyselin kuulumisia ja hän kertoi kuinka siistiä kyseiset opinnot ovat ja miten merkitykselliseksi hän on ne kokenut. Siitä se ajatus sitten lähti. Sukuni oli aina minulle toitottanut, että sopisin hyvin luokanopettajaksi, mutta en ollut siihen asti sitä miettinyt sen vakavammin. Olin juuri kesällä kotiutunut varusmiespalveluksesta, eikä elämässä ollut vielä selkeetä suunta mitä haluaisin lähteä tavoittelemaan.

– Selvitin heti samana iltana miten luokanopettajanopintoihin pääsee. Keväällä 2013 osallistuin VAKAVA-kokeeseen ensimmäistä kertaa, mutta sillä kertaa ei tärpännyt. Tämä ei kuitenkaan lannistanut, sillä koin materiaalin kuitenkin mielenkiintoiseksi. Aloitin syksyllä 2013 Helsingin Yliopiston Avoimessa yliopistossa kasvatustieteen perusopinnot, jossa kiinnostus alaan sen kuin kasvoi. Keväällä 2014 ei taaskaan tärpännyt, mutta keväällä 2015 otin väliaikaisesti loparit töistä, jotta pystyin keskittymään täysin kokeeseen. Vihdoinkin pääsin sisään ja tässä sitä ollaan.


Wilson Nuckolsin valinta Vuoden opeopiskelijaksi 2019 julkistettiin SOOLin liittokokouksessa huhtikuussa. Ainejärjestö Peducalle luovutetun kiertopalkinnon vastaanottivat Lore Luts, Riku Kallio ja Nea Hakala.

Miten Helsingin yliopisto ja valikoitui opiskelupaikaksi?

– Hakiessani yliopistoon päätin heti alkuun, että haluan opiskella nimenomaan Helsingin yliopistossa. Olin aika lailla rakentanut koko sosiaalisen elämäni pääkaupunkiseudulle. Olin sen lisäksi saanut sellaisen työpaikan, mistä en olisi halunnut luopua ihan heti ja tiesin pystyväni ainakin osittain jatkamaan siellä päästyäni opiskelemaan. Helsingin yliopistolla oli hyvä maine Suomen arvostetuimpana yliopistona, joten halusin opiskella siellä missä koin saavani parhaimman mahdollisen koulutuksen. Toki myös se, että olin aloittanut opinnot Avoimessa yliopistossa lisäsi kiinnostusta opiskella Helsingissä, koska monet opettajista olivat samoja avoimen puolella kuin varsinaisella opettajalinjalla, niin tiesin meneväni hyvään koulutukseen.

Missä vaiheessa opintosi ovat nyt?

– Tällä hetkellä opiskelen neljättä vuotta. Kevään aikana olisi tarkoitus saada pakettiin yhteiskuntaopin sivuaine, jolloin saisin kandidaatin tutkintoni kasaan. Olen kyllä jo pitkälle aloittanut myös maisterikursseja, joten en usko muutamaa vuotta pidempää opiskelevani enää. Tietty aloitin juuri historian sivuaineen, josta kiinnostaisi tehdä myös erillinen maisterin tutkinto, saa nähdä miten innostun sen hoitamaan.

Miten opinnot ovat vastanneet odotuksiasi?

– Opinnot ovat melko hyvin vastanneet odotuksiani. Helsingin yliopistossa on niin iso paino tutkimuksessa, että se näkyy myös jonkin verran meidän opinnoissa. Lähinnä siten, että praktisia opintojaksoja on kenties hieman vähemmän verrattuna toisiin yliopistoihin, tämä tietty vain kokemuspohjainen väite, mitä on tullut keskustelua muiden yliopistojen opiskelijoiden kanssa. Koen tosin, että tutkimuspohjaisuus on antanut itselle paljon teoreettisemman opetusotteen. Huomaan kerääväni oppilaiden töitä talteen datakeruun merkeissä, jos ehkä joskus kiinnostun tekemään siitä jonkinlaista omaa tutkimusta.

Merkittävin asia, jonka olen saanut aikaan
edunvalvonnan suhteen,
on datakeskeinen lähestymistapa.
Se on lisännyt meidän uskottavuutta.

Minkälaista on olla opiskelijana Helsingissä ja Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa? Missä mättää, mikä on toiminut hyvin?

– Aivan loistavaa! Viimeiset neljä vuotta elämässäni ovat olleet valehtelematta parhaita tähän asti, tosin myös kiireisiä! Olen kasvanut todella paljon siitä ihmisestä, joka aloitti opinnot silloin 2015. Olen saanut lukemattomia uusia ystäviä ja kokemuksia, voisi jopa sanoa, että ennen opintojen alkamista olin vähän epävarma paikastani, kunnes löysin nämä opinnot. Helsingissä on toki omat haasteensa, esimerkiksi asuminen voi olla hyvinkin kallista ja lisästressiä aiheuttavaa. Tosin täältä kyllä myös löytää aivan kaikkea palveluiden suhteen, mikä on erittäin iso plussa.

– Olen kokenut Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan itselleni todella hyväksi ja kotoisaksi paikaksi opiskella. Meillä on lähtökohtaisesti todella osaavaa ja opiskelijamyönteistä henkilökuntaa, keiden kanssa olen kokenut tulevani hyvin toimeen. Haasteitakin toki on, esimerkiksi viime aikoina tila-asiat ovat puhuttaneet paljon. Toki kun kyseessä on myös iso tiedekunta osana isoa yliopistoa, niin organisaationa se voi ajoittain olla hieman jäykähkö. Tästä huolimatta, Kasvatustieteellinen on itselleni ollut kuin melkein toinen koti, olen siitä erittäin paljon pitänyt ja voin lämpimästi suositella sitä muille!

Ainejärjestösi Peducan mukaan olet olult kehittämässä luokanopettajaopintoja sekä monialaista harjoittelua ja panoksellasi opiskelijoiden edunvalvontaan on ollut suuri merkitys. Kerro vähän tarkemmin saavutuksistasi!

– No, itse tietty koen, että asioiden eteen olisi voinut tehdä paljon enemmän, mutta kylhän tässä on jotain saavutettu. Peducan toisena varapuheenjohtajana vuonna 2017 sain ensikosketuksen edunvalvontaan. Seuraavana vuonna jatkoin Peducassa sekä sen lisäksi tiedekuntajärjestömme Conduksen edunvalvojana tiedekuntatasolla. Tämä kaksoispesti kahdessa eri järjestössä toimi hyvin yhteen, sillä monesti haasteet tiedekuntatasolla myös heijastui oppiainetasolle.

– Tehdessäni edunvalvojana töitä päädyin edustamaan opiskelijoita useissa eri tiedekunnan toimielimissä, kuten esimerkiksi luokanopettajakoulutuksen oppiainejaoksessa, jonka kautta pystyin verkostoitumaan tiedekunnan henkilökunnan kanssa. Niinpä kun meidän monialaista harjoittelua mietittiin uudelleen Iso pyörä -opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä, sain järjestettyä meidän edunvalvojia paikalle kyseiseen työryhmään, itseni mukaan lukien. Siellä pystyimme tuomaan esille monia keskeisiä ongelmia, ja saimme esimerkiksi monialaiseen harjoitteluun yhden suunnitteluviikon lisää, kun aikaisemmin oli vain yksi.

– Itse koen, että merkittävin asia, jonka olen saanut aikaan edunvalvonnan suhteen, on datakeskeinen lähestymistapa. Huomasin melko alkuvaiheessa edunvalvontatyötä, että oli aina hyvin kuormittavaa ja ahdistavaa tavata esimerkiksi oppiaineen vastuuopettajaa ilman mitään konkreettista dataa, ja vaan mututuntumalla selittää opiskelijoiden kokemuksista. Vaikka kyselylomakkeita oli toki tehty aikaisemminkin, kyselyiden tuloksia ei syvällisemmin analysoitu, vaan usein ne tuotiin sellaisenaan tiedekunnalle. Aloin hyödyntää opintojen aikana kehittynyttä tutkimuksellista kykyä koostaa ja raportoida dataa, mitä ilmeni näissä kyselyissä. Eräs syksyllä 2018 koostamani raportti erään kurssin palautteista oli peräti 33 sivua ja alkoi muistuttaa jo kandidaatin tutkielmaa.

– Tämä datapohjainen lähestymistapa edunvalvontaan on helpottanut työtä todella paljon, sillä koen tiedekunnan henkilökunnan ottavan meidät enemmän tosissaan, kun tuomme konkreettista dataa heille, eikä vain arvuuttelua. Tämä on lisännyt meidän uskottavuutta, kun myös lähestymme haasteita ratkaisukeskeisesti ja voimme dataan pohjautuen keskustella ongelmista, mikä on huomattavasti rakentavampaa.


Lisää aiheesta

19.11.2019

Missä pidetään SOOLin Talvipäivät 2021?

SOOLin hallitus on julistanut vuoden 2021 Talvipäivien järjestämisoikeudet haettavaksi. Oikeudet myönnetään vuosittain jollekin SOOLin jäsenyhdistykselle tai erikseen Talvipäivien järjestämistä varten muodostetulle TP-yhdistykselle. Hakuaika päättyy 2. helmikuuta 2020.

19.11.2019

Opettajaksi ei opita kirjekurssilla

SOOL on huolissaan opettajankoulutuksen kontaktiopetuksen määrän vähenemisestä ja sen vaikutuksesta erityisesti taito- ja taidenaineiden opetusosaamiseen. SOOLin Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelma linjaa, että kontaktiopetuksen määrän tulee olla vähintään 14 tuntia opintopistettä kohti.

22.10.2019

Sinustako SOOLin aluetoimija 2020?

Haemme uusia aluetoimijoita Joensuuhun, Jyväskylään, Ouluun ja Raumalle. Oletko toimeentarttuva tekijä ja tunnetko opeopiskelijoiden tarpeet paikkakunnallasi? Haluaisitko olla lisäämässä SOOLin näkyvyyttä opiskelukaupungissasi ja järjestämässä hyödyllisiä koulutuksia tai vaikka CV-pajaa eri alojen opeopiskelijoille? Nyt on mahdollisuutesi päästä vaikuttamaan, mitä kaikkea just sun kampuksellasi tapahtuu!

3.9.2019

Syksyn aloituspakkaus

SOOLin toimistolta on tällä viikolla postitettu syksyn "aloituspakkaus" jäsenyhdistyksille. Kirjepostina lähetetyssä paketissa on mm. SOOLin uusia julisteita, jäsenesitteitä sekä Tavoitteet opettajankoulutukselle -julkaisuja.

30.8.2019

Kutsu OAJ/SOOL järjestökurssille 12.-13.10.

Kutsumme yhdistyksenne hallituksesta edustajia kouluttautumaan järjestöjen syksyn merkeissä: Kuinka innostetaan uusia aktiiveja mukaan ja turvataan toiminnan jatkuvuus? Järjestökurssi on maksuton SOOLin ja OAJ:n jäsenille.

Jaa sivu somessa

Tweet