7.11.2014

Ruotsin koulu on aallonpohjalla

Pintaan nouseminen vaatii opiskelijajärjestön mukaan koko koululaitoksen uudelleenorganisoinnin.

MARIA PALO
Soolibooli 5/14

Vastuu kouluista on palautettava takaisin valtiolle, sanoo Ruotsin opettajaksi opiskelevien liiton (LR Stud) puheenjohtaja Freddy Grip. Kuva: LR Stud

Ruotsin koululaitos potee pahaa anemiaa. Aallonpohja on saavutettu. Pintaan nouseminen vaatii koko koululaitoksen uudelleenorganisoinnin. Vastuu kouluista on siirrettävä takaisin valtiolle. Tämä on ruotsalaisen opettajaliiton opiskelijajärjestön LR Studin vaatimus.

– Kunnat eivät ole kantaneet vastuutaan, opettajien opiskelijaliiton puheenjohtaja Freddy Grip toteaa.

Pitkän akateemisen koulutuksen jälkeen on vastassa liitoksistaan hajoamassa oleva todellisuus. Vasta valmistuneita opettajia ei odota ammattiin opettava ja ohjauksessa oleva aloitusvuosi.

– Vastassa on todellisuus, jota ei voi sanoin kuvata. Mistään ohjauk­sen alaisesta ensimmäisestä työvuodesta ei voida edes puhua. Sitä ei yksinkertaisesti ole. Erot koulujen kohdalla ovat todella suuret. Tästä on hyvänä esimerkkinä niin sanotut vapaakoulut, jotka toimivat saman opetussuunnitelman puitteissa ja samalla oppilasrahalla kuin kunnalliset koulut. Kuitenkin kerta kerran jälkeen joutuvat uraansa aloittavat opettajat vapaakouluissa vastaamaan 30 prosenttia enemmän opetuksesta kuin kunnallisessa koulussa.

– Riskinä on, että opettajalla ei ole edes mahdollisuutta tällaisissa työolosuhteissa tehdä hyvää työtä, Freddy Grip toteaa. Samalla hän painottaa kuntien täydellistä välinpitämättömyyttä.

– Vuosi vuoden jälkeen selvityksestä toiseen on käynyt ilmi, että kunnilla ei ole kykyä kantaa vastuuta. Mitään ei kuitenkaan tapahdu. Vastuu kouluista on siirrettävä amatööreiltä ammattilaisille – tässä tapauksessa valtiolle, Freddy Grip jyrähtää.

Grip painottaa myös ammattiliiton osuutta.

– Saadaksemme paremman tulevaisuuden ammattiin valmistuville tuleville kollegoille ja oppilaille on ammattiliiton roolia paikallisella tasolla vahvistettava. Yksin emme pysty tekemään vaadittavia uudistuksia, ne on tehtävä yhdessä, Grip toteaa.

Opetusvälineet viime vuosisadalta

Ruotsin kouluissa on tutkittu paljon miten oppilaat ja vanhemmat haluavat parantaa nykyistä järjestelmää. Vanhemmat ja oppilaat ovat yksiselitteisesti sitä mieltä, että opettajille on annettava enemmän aikaa oppilaiden kanssa. Aika on myös rahaa. Vanhempien mukaan opettajien palkat on nostettava sille tasolle, että opettajien työtä arvostetaan.

– Opettajille pitää antaa aikaa tehdä työnsä hyvin ja kohdata oppilaat. On kohtuutonta, että opettajat tiukassa työtilanteessa joutuvat käyttämään opetusaikaansa kopioimalla kirjoja sen sijaan, että olisivat luokassa antamassa opetusta. Oppikirjat eivät ole ajan tasalla. Tämä on faktaa, sillä 73 prosenttia yläasteella käytetyistä oppikirjoista ovat joko vanhentuneita tai niissä on virheellistä tietoa. Karttakirjoissa on vieläkin Neuvostoliitto, Jugoslavia ja tätä rataa.

– Pisa-mittauksien alettua vuonna 2000 ovat peruskoulun kustannukset nousseet 43 prosenttia ja samanaikaisesti on opetusvälineiden hankintakustannukset vähentyneet 10 prosenttia. Tämä ei mene yksiin. Ei ole ihme, että Ruotsin on Pisa tutkimusten hännänhuippuna, kun Suomi taas on johtava maa. Meidän olisi syytä ottaa esimerkkiä Suomesta, Grip sanoo.

Suomalaiset opettajat ovat haluttuja Ruotsin kouluissa. Suomen mallista puhutaan ja sitä ihmetellään.

Vaalien jälkeen

Ruotsissa oli todellinen supervaalivuosi ja koulu oli jokaisen puolueen vaaliohjelmassa. Parannuksia luvattiin mutta kuinka todellisia lupaukset ovat, kun arki on tullut?

– Nyt meillä on opetusministeri, joka on nuori ja koulutukseltaan opettaja. Ehkä saamme parannuksia aikaan. Paras parannus olisi, että vastuu kouluista siirrettäisiin valtiolle. Tämä on ollut vaatimuksenamme usean vuoden ajan. Kouluihin on saatava kunnon työolosuhteet sekä opettajille ja oppilaille. Pää on otettava pois pensaasta, se on ollut siellä liian kauan. Uskottavuus Ruotsin kykyyn antaa kouluissa opetussuunnitelman mukaista opetusta on palautettava, Grip lopettaa.

 


Ruotsissa toimii rinnakkain kaksi opettajien ammattijärjestöä. Lärarnas Riksförbund (LR) on näistä pienempi, ja siihen kuuluu opettajia kaikilta kouluasteilta, myös korkeakouluista. Toinen, jäsenmäärältään isompi ammattijärjestö on Lärarförbundet.


Lisää aiheesta

26.11.2019

Historiallinen nimitys: opeopiskelija Akavan hallitukseen

Akava päätti osallistaa myös opiskelijoita palkansaajakeskusjärjestön päätöksenteossa. Opettajaksi opiskelevia edustava Sanni Salmenoja nimettiin Akavan hallitukseen järjestön liittokokouksessa Helsingissä.

21.11.2019

Suuri pohjoismainen opettajapula

Miten ratkaistaan opettajapula? Erityisesti tätä kysymystä pohdittiin lokakuussa pohjoismaisten opettajaopiskelijoiden tapaamisessa Tukholmassa. Vuosittaisessa Nordiska Lärarorganisationers Samråd NLS Studerandeforumissa oli paikalla edustajat kaikista Pohjoismaista.

21.11.2019

Jokainen vuosi on yhtä tärkeä

SOOL on nyt 60-vuotias. Olisi aika mahtavaa palata historiassa taaksepäin, juuri siihen hetkeen, kun opeopiskelijat eri puolilta Suomea päättivät luoda yhteisen valtakunnallisen edunvalvojan.

21.11.2019

Kuka päättää opettajan palkasta?

Monissa työpaikkojen hakuilmoituksissa törmää muotoiluun ”lähetä hakemuksesi ja palkkatoiveesi”. Opettajan töiden kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Miten siis opettajan palkka päätetään? Ja miksi jo opeopiskelijana olisi hyvä tietää sen taustoista?

19.11.2019

Opettajaksi ei opita kirjekurssilla

SOOL on huolissaan opettajankoulutuksen kontaktiopetuksen määrän vähenemisestä ja sen vaikutuksesta erityisesti taito- ja taidenaineiden opetusosaamiseen. SOOLin Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelma linjaa, että kontaktiopetuksen määrän tulee olla vähintään 14 tuntia opintopistettä kohti.

Jaa sivu somessa

Tweet