26.1.2017

Opeopiskelijat maailmalla

Pyöräytä karttapalloa, ota yhteyttä tiedekuntasi vaihtokoordinaattoriin ja lähde matkaan!

SANNA ÅMAN & KALLE LIUSKI (toim.)
Soolibooli 1/17

Singapore. (Kuva Wikimedia Commons)

 

Hei sinä opeopiskelija!

Tämä juttu on tehty juuri sinulle siellä sohvannurkassa, joka mie­tit vaihtoon lähtemistä. Ota lehdestä tiukempi ote, nojaa mukavasti taaksepäin ja sukella kolmen opeopiskelijan vaihtoseikkailuihin.

Toivottavasti saat näistä jutuista kipinän ja uskaltaudut lähtemään maailmalle. Vaihto ja kansainvälistyminen kannattaa aina!

Puss och kram!


Saana: Helsinki → Singapore

Kuva: Henri Malinen

Olen Saana, 22 vuotta ja tulen Helsingistä. Olen juuri valmistunut lastentarhanopettajaksi, ja tällä hetkellä jatkan opintojani, suuntanani äidinkielen ja kirjallisuuden sekä S2-opettajan pätevyys.

Olin vaihdossa Singaporessa, Kaakkois-Aasiassa viime kevätlukukauden, tammikuun alusta toukokuun loppuun. Olin aikapäiviä sitten päättänyt lähteä vaihtoon, ja jo peruskoulussa Aasia kiinnosti minua kulttuurinsa ja historiansa vuoksi. Ikinä en ollut Aasiassa käynyt aiemmin, mutta se ei minua estänyt. Singaporen valitsin pitkälti kielisyistä: englanti on tuon pikkuruisen kaupunkivaltion virallinen työ- ja koulutuskieli, ja muissa minua kiinnostaneissa Aasian maissa olisi pitänyt osata lähes poikkeuksetta jotakin minulle täysin vierasta kieltä.

Singapore houkutteli myös maantieteellisesti keskeisen sijaintinsa sekä kansainvälisyytensä vuoksi, ja lisäksi NUS (National University of Singapore), eli yliopisto, jossa opiskelin on rankattu Aasian parhaaksi yliopistoksi sekä yhdeksi koko maailman parhaista. World University Rankings, sija 12 tänä vuonna. Pitäähän tuollainen paikka kokea!

Vaihdosta on hankala nimetä yhtä asiaa tai kokemusta ylitse muiden, koko vajaa puolivuotinen oli niin kokonaisvaltainen elämys. Itse opiskelu vaihdossa oli rankkaa ja melko aikaa vievää, mutta yliopiston opetus oli mielettömän laadukasta ja ilmapiiri siellä yhteisöllinen. Opiskelun lisäksi oli huikeaa huomata, kuinka uuden kulttuuriympäristön pikkuhiljaa otti omakseen. Sain myös paljon kansainvälisiä tuttavuuksia, ja maailmaa tuli kertaheitolla nähtyä oikein urakalla, sillä kävin vaihdon aikana Thaimaassa, kahdesti Malesiassa, Borneon saarella, Kambodzassa ja jopa Australiassa. Ja kunniamaininnan saa ehdottomasti aasialainen ruoka.

Eniten minut on yllättänyt se, miten kovasti arvostukseni Suomea kohtaan on lisääntynyt kotiinpaluun jälkeen. Toisaalta ymmärrykseni muita kulttuureita kohtaan on myös kasvanut. Ymmärryksen oli pakko kasvaa, kun eli miljoonakaupungissa, jossa pelkästään virallisia kieliä on neljä ja kaupungin asukkaissa edustuu lähemmäs kymmenen eri valtauskontoa. Tuon kulttuurimyllyn läpi menemisen jälkeen oma maailmankatsomukseni ei ole enää yhtä minäkeskeinen, eikä varsinkaan Suomi-keskeinen.

Vaihtoon kannattaa lähteä, jos ei muuten, niin ainakin oppimaan itsestään. Ja ihan vain näkemään, miten asiat hoidetaan muualla kuin meillä täällä Suomessa. Itse ainakin tulin takaisin rennompana, rohkeampana ja avoimemmin silmin. Englannin puhuminen ei jännitä enää, koti-ikävääkin siedän paremmin kuin ennen, ja meidän erikoista suomen kieltä rakastan enemmän kuin koskaan aiemmin.

Yksi varoitus tosin: vaihdon jälkeen joku yksi Tallinnan-risteily vuoteen ei riitä enää mihinkään. Jatkuvasti tekee mieli maailmalle.


Viivi: Joensuu → Praha

Ylempi kuva: Jaana Antell

Olin kevätlukukauden 2016 vaihdossa Keski-Euroopan helmessä, Prahassa. Lukukausi alkoi kohdeyliopistossani Kaarlen yliopistossa helmikuussa ja päättyi kesäkuussa. Kaiken kaikkiaan vaihtoni kesti siis viisi kuukautta. Nuo kuukaudet olivat elämäni parhaimmat.

Prahaan päädyin hakemaan Erasmus+ -vaihtoon, sillä olin kerran aikaisemmin käynyt Prahassa pidennetyllä viikonloppulomalla ystäväni kanssa. Jo silloin sanoin, että tänne minun on päästävä uudelleen. Kun sitten vaihtokohteita selaillessani silmiini sattui Praha, oli homma sillä selvä. Tsekki maana on todella edullinen ja Praha kaupunkina kiehtova. Lisäksi tiesin Prahasta olevan helppo ja halpa matkustella myös muualle Eurooppaan.

Praha vaihtokohteena ei todellakaan tuottanut pettymystä. Kaupunki on täynnä elämää ja muita vaihto-opiskelijoita. Prahasta löytyy aina jotain uutta nähtävää ja koettavaa. Parasta vaihdossa oli uusiin ihmisiin tutustuminen ja se, kuinka pystyi heittäytymään aivan uuteen maailmaan. Koti-ikävää en tainnut potea kertaakaan, sillä en yksinkertaisesti ehtinyt. Minulla oli liian kiire elää juuri siinä hetkessä. Siinä hetkessä, missä mietin kuinka en koskaan halua unohtaa näitä ihmisiä, suloisia pikkukatuja ja rullapullien tuoksua.

Vaihtoon suosittelen lähtemään kaikkia, keiden mielessä se on koskaan käynyt. Vaihto-aika on jotain niin unohtumatonta ja ainutlaatuista. Jokainen voi tehdä siitä juuri itsensä näköisen ja se on loistava mahdollisuus kansainvälistyä sekä treenata kielitaitoa. Nyt jos vielä mietit, niin lopeta ja mene selaamaan vaihtokohteita!

Toinen kuva on minusta ehkä Prahan kuuluisimman seinän edessä (John Lennon Wall) ja toinen kuva on ystäväporukkamme roadtripiltä kun pysähdyimme uskomattoman kauniissa Itävallan Hallstatissa.


Antti: Oulu → Suncheon

Kuva: Sarianna Valkama

Opiskelen Oulun yliopiston Intercultural Teacher Education -luokanopettajanopintojen loppuvaiheessa. Ohjelmamme opiskelijoita rohkaistaan viettämään opiskeluajasta ulkomailla ainakin muutaman kuukauden verran joko vaihto-opiskelijana tai työharjoittelussa. Toisena opiskeluvuotenani sain loistavan mahdollisuuden viettää muutaman kuukauden harjoittelussa yhdysvaltalaisessa opetusvirastossa, mutta harjoittelun aikana nälkäni päästä oppimaan uutta ulkomailla kasvoi entisestään.

Olin kiinnostunut opiskelemaan Aasiassa ja ensimmäisenä mielessäni kävi lähteä vaihtoon Kiinaan tai Japaniin, sillä molemmat näistä maista olivat minulle tuttuja ystävien ja opiskelutovereiden kautta. Tiedekuntamme vaihtokohteiden listalta esiin nousi lisäksi minulle ennestään lähes tuntematon Etelä-Korea. Korea-tietämykseni rajoittui tuossa vaiheessa lähinnä Samsungiin sekä muutamaan korealaiseen pop-kappaleeseen. Päätin haastaa itseni ja laittaa vaihtohakemuksen vetämään kolmantena opiskeluvuotenani – kohteena Korean lounaiskolkassa sijaitseva pieni yliopistokaupunki Suncheon, vaihdon pituus yksi lukukausi.

Monet pitävät Koreaa modernina huipputeknologian ja miljoonakaupunkien maana. Saapuessani Suncheoniin nämä ennakkokuvat murenivat nopeasti, sillä paikallisittain suhteellisen pieni 250 000 asukkaan kaupunki muistutti ensisilmäyksellä enemmän Korean Raahea kuin sykkivää aasialaista metropolia. Charmantti maalaiskaupunki teki kuitenkin minuun oululaisena vaikutuksen ja polttavan kuumia elokuun lämpötiloja lukuun ottamatta sopeutuminen Suncheoniin oli alusta alkaen helppoa.

Suurin osa Etelä-Koreaan matkaavista vaihto-opiskelijoista päätyy opiskelemaan joihinkin pääkaupunki Soulin lukuisista yliopistoista. Suncheon National Universityssä etenkin länsimaista tulevien vaihto-opiskelijoiden määrä on erittäin pieni, joten suomalaisena sain maalaisyliopiston kampuksella osakseni uteliaita katseita sekä lukuisia juttukavereita. Opinnoista osa suoritettiin paikallisten englannin opettajaksi opiskelevien kursseilla, mutta mukaan mahtui myös koreaksi opetettavia kursseja. Opettavat professorit olivat kuitenkin innoissaan saadessaan kursseilleen mukaan vaihto-opiskelijoita, joten he opastivat ja auttoivat mielellään. Sain myös mahdollisuuden suorittaa opetusharjoittelun korealaisella yläasteella, joka oli mielenkiintoinen ja kasvattava kokemus.

Vaihto-opiskelun parasta antia on usein varsinaisten opintojen ulkopuolinen elämä. Vinkkinä voin antaa, että koko lukukautta tai -vuotta ei kannata viettää niin sanotussa vaihtarikuplassa. Pienessä korealaisessa yliopistossa tämä oli helppoa, sillä suurin osa opiskelijoista oli korealaisia, joiden kanssa tuli vietettyä lukuisia iltoja illallispöydissä ja karaokea laulaen. Myös korean kielen opiskelu oli parhaimmillaan informaaleissa illanvietoissa opiskelukavereiden kanssa.

Puolen vuoden vaihtoaikanani ihastuin Etelä-Koreaan niin paljon, että päädyin myöhemmin maahan asumaan puolen vuoden ajaksi ja tulevaisuudessa mahdollisesti työkuvioiden pariin. Lisäksi olen pitänyt kielitaitoani yllä Oulun yliopistossa opiskelevien korealaisten vaihto-opiskelijoiden kanssa. Vaihtoon lähtemisen empiminen on täysin normaalia, mutta tuntemattomaan maahan ja oman mukavuusalueen ulkopuolelle lähteminen kasvattaa niin akateemisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Pyöräytä karttapalloa, ota yhteyttä tiedekuntasi vaihtokoordinaattoriin ja lähde matkaan!


Lisää aiheesta

Jaa sivu somessa

Tweet