8.5.2015

Ohjauksessa on tärkeintä aito kohtaaminen

SOOL valitsi vuoden opettajaksi opiskelevaksi verkostoituvan opo-opiskelijan.

Soolibooli 3/15

Sara Peltolan valinta julkistettiin SOOLin liittokokouksessa huhtikuussa.

Vuoden opeopiskelija Sara Peltola opiskelee opinto-ohjaajaksi Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa ja hänen valintaansa esitti ohjauksen opiskelijoiden ainejärjestö Opossumi ry. Ainejärjestön mukaan Sara ei ole aivan tavanomainen opiskelija, vaan on omalla toiminnallaan osoittanut erityistä kiinnostusta omaa alaansa kohtaan ja saanut todella paljon aikaan myös muiden hyväksi. Hän päivittää yhtenä ylläpitäjistä ahkerasti Facebook-ryhmää Opinto-ohjaus kaikille kiinnostuneille ja luo itselleen kattavia verkostoja.

Opiskelijatovereiden mukaan Sara on luonteeltaan ihailtavan empaattinen, aito ja haluaa kuunnella kaikkien mielipiteitä. Tällainen hän on myös ohjaajana, minkä lisäksi hän tunnistaa omat vahvuutensa ja on valmis käyttämään niitä. Hän kannustaa myös nuoria löytämään omat vahvuutensa.

Sara Peltola, miten kuulit valinnastasi vuoden 2015 opettajaksi opiskelevaksi? Tiesitkö olleesi ehdolla?

– Olin itse asiassa kotona ahertamassa opintojen parissa, kun sain puhelun SOOLista. Valinta vuoden opettajaksi opiskelevaksi oli niin iso yllätys, että piti hetken miettiä, kuulinkohan ihan oikein. En siis tiennyt etukäteen lainkaan ainejärjestöni Opossumin ehdottaneen minua tällaisen kunniamaininnan saajaksi.

Miten tulit alun perin hakeutuneeksi nimenomaan ohjauksen koulutukseen?

– Hakeutumiseni ohjauksen koulutukseen oli oikeastaan onnekkaan sattuman ansiota. Opiskelin vielä tuolloin kulttuurituotantoa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa ja olin opintojen ohella töissä Helsingin Messukeskuksessa. Siellä jatko-opintoihin keskittyvillä Studia-messuilla rupesin sattumalta juttelemaan erään Joensuussa opinto-ohjausta opiskelevan näytteilleasettajan kanssa. Olin jo lukioaikana pohtinut, millaista opon työ olisi. Tuolloin en kuitenkaan tiennyt, että alaa voi opiskella ihan omissa koulutusohjelmissaan. Lisäksi lukioaikana kiinnostus viestintään veti ensin sen alan opintoihin.

– Opinto-ohjauksen koulutukseen hakeuduin, koska halusin työn, jossa voin auttaa ihmisiä rakentamaan onnellista ja itsensä näköistä arkea. Itä-Suomen yliopiston valinta opiskelupaikaksi oli helppo, sillä se on ainoa paikka, jossa ohjausta voi opiskella pitkässä maisteriohjelmassa. Koska itselläni ei ollut aiempia kasvatustieteen opintoja taustalla, tarjosi muutto susirajalle selvimmän väylän opoksi. Loikka pääkaupunkiseudulta Joensuuhun oli iso, mutta päivääkään en ole katunut!

Missä vaiheessa opintosi ovat nyt?

– Olen opintojen lomassa käynyt ahkerasti tekemässä oman alani töitä, joka on aiheuttanut sen, että HOPSini on hieman kuin räjähdyksen jäljiltä! Pro graduni ohjausvuorovaikutuksesta chatissa on palautettu ja tarkistettu, opinnot ovat muutenkin loppusuoralla, mutta edelleen puuttuu muutamia kursseja myös kandista. Oletettavasti töräytän siis peräkkäin ulos kaksi tutkintoa: kandin ja maisterin.

Miten opinnot ovat vastanneet odotuksiasi?

– Lähdin aikanaan opintoihin aika avoimin mielin ja ilman suuria ennakko-odotuksia. Toki olin ennen opintoihin hakemista tutustunut opintoihin kuuluviin kursseihin otsikkotasolla ja tätä kautta saamani käsitys opintojen monipuolisuudesta on kyllä täyttynyt. Pidän siitä, miten opinto-ohjauksen opinnoissa yhdistyy kasvatustieteellisiin opintoihin yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa ja toisaalta yksilön kohtaamisen ja tukemisen työvälineitä.

"Pelkästään kepillä ei saada
opiskeluaikoja lyhenemään."

Minkälaista on olla opiskelijana Itä-Suomen yliopistossa ja filosofisessa tiedekunnassa Joensuussa? Missä mättää, mikä toimii hyvin?

– Olen ollut tyytyväinen opintoihini Itä-Suomen yliopistossa ja erityisesti omassa koulutusohjelmassamme. Opiskelu on joustavaa ja toiminnallista. Minusta on mahtavaa, että opintoihimme sisältyy paljon harjoittelua käytännön työympäristöissä. Koulutusohjelmassamme opiskelee suht pieni määrä opiskelijoita, joten porukka hioutuu tiiviiksi ja uusia ystäviä voi saada yli vuosikurssirajojen. Myös koulutusohjelman henkilökunta on osoittanut aitoa kiinnostusta tutustua opiskelijoihin ja tukea meitä sekä opiskelussa että arjessamme. Näin he elävät todeksi sitä, mitä opettavat: ohjausta toisten kunnioittavana kohtaamisena ja tukemisena.

– Olemme kuitenkin opiskelukavereideni kanssa huolestuneena seuranneet, miten yliopistoille asetetut tehokkuusvaatimukset kasvattavat henkilökunnan työtaakkaa. Toivoisin, että valtakunnan tasolla ja yliopistoissa ymmärrettäisiin yhteisöllisyyden ja opiskelijoiden kohtaamisen merkitys opintojen sujumiselle ja opiskelijoiden hyvinvoinnille. Pelkästään kepillä ei saada opiskeluaikoja lyhenemään, vaan vaaditaan ohjausalan osaamista kaikkien alojen henkilöstölle, jotta myös korkeakouluopiskelijat saisivat tarvitsemaansa ohjausta ja tukea opintojen suorittamiseen ja tulevaisuutensa suunnitteluun.

– Oman koulutusohjelmamme kehittämisen kannalta toivoisin, että opinnoissa tuotaisiin nykyistä enemmän esille ohjauksen osaamisen hyödyntämismahdollisuuksia myös koulumaailman ulkopuolella. Vaikka oletettavasti monet meistä tulevat työllistymään oppilaitoksiin, nopeasti muuttuvassa työelämässä ohjauksen asiantuntemukselle on enenevässä määrin kysyntää myös yksityisellä sektorilla ja aikuisten työurien suunnittelun tukena.

Onko sinulle kertynyt jo työkokemusta, jossa olet voinut soveltaa opintojasi?

– Olen opintojeni aikana ollut vuoden opinto-ohjaajana Etelä-Savon ammattiopistossa sekä vuoden projektipäällikkönä työelämään tutustumisen kehittämishankkeessa Taloudellisessa tiedotustoimistossa. Olen ikuisesti kiitollinen näiden organisaatioiden tarjoamasta mahdollisuudesta kokeilla siipiäni ammattilaisena jo opintojen aikana. Vuoteni työelämässä ovat olleet minulle älyttömän tärkeitä sekä ammattilaisena kehittymisen että ihmisenä kasvamisen kannalta. Työelämään sukeltaminen opintojen aikana on auttanut minua myös havainnoimaan sitä, mitä en vielä osaa. On hienoa, että näiden oivallusten jälkeen on mahdollista täydentää omaa osaamista jälleen opintojen parissa. Seuraavina ammatillisina haasteina on edessä Tabletkoulu Oy:n kustantaman sähköisen opo-oppikirjan toteuttaminen yläkouluikäisille sekä nettilukiolaisten ohjaaminen Otavan opistolla.

Mistä on kysymys "Opinto-ohjaus kaikille kiinnostuneille" -Facebook-ryhmässä?

– Opinto-ohjaus kaikille kiinnostuneille on alunperin oululaisen Ritaharjun koulun aktiivisen opon Nina Heikkisen perustama Facebook-ryhmä kaikille ohjausalasta kiinnostuneille. Itse olen päätynyt ryhmään ylläpitäjäksi aktiivisella keskusteluun osallistumisella. Ryhmässä osaamistaan jakaa, toisiaan auttaa ja ajankohtaisista asioista keskustelee yli 1700 jäsentä. Opojen lisäksi mukana on muun muassa etsiviä nuorisotyöntekijöitä sekä TE-toimistojen työntekijöitä. Verkostoyhteistyö on yksi opon työn kulmakivistä, joten on mahtavaa että tällainen ryhmä mahdollistaa valtakunnallisen verkoston rakentamisen helposti.

– Monissa työympäristöissä opo on ainoa oman alansa ammattilainen työyhteisössään, joten tällainen jakamisen paikka ohjausalan ammattilaisten kesken on monelle tärkeä tuki omaan työhön.

Mikä on ohjauksessa tärkeintä?

– Mielestäni ohjauksessa on tärkeintä aito kohtaaminen. Halu pysähtyä toisen ihmisen ja hänen asiansa äärelle on ohjauksen kantava voima työympäristöstä, ohjattavien iästä tai vuorovaikutuksen välineistä riippumatta. Kohtaamiseen liittyy myös toisen ihmisen kunnioittaminen oman elämänsä parhaana asiantuntijana, ratkaisujen tekijänä ja niistä vastuun kantajana. Ohjauksessa ei ole tarkoitus, että ohjaaja ottaa ratkaistavakseen ohjattavan valintatilanteet. Kalan antamisen sijaan ohjauksessa opetellaan yhdessä onkimaan, jotta ohjattavan luottamus itseensä päätöksentekijänä kasvaa.


Lisää aiheesta

Jaa sivu somessa

Tweet