ENNI KESKI-SAARI
Opeopiskelija 3/23

Vinkki: Monessa opiskelijakaupungissa löytyy mahdollisuuksia esimerkiksi ilmaiseen parin tunnin melontaretkeen samalla keräten roskia. Tässä onkin mahdollisuus auttaa luontoa, lähteä kaverin kanssa aarrejahdille ja samalla irtautua hetkeksi arjesta ja saada liikuntaa. Kuva: Anni Keski-Saari.

Psykologisesta näkökulmasta kesäloma on merkittävää aikaa palautumiselle. Kesäloman aikana mieli ja keho palautuu työn rasituksesta ja omat fyysiset, psykologiset ja sosiaaliset resurssit palautuvat, jotta voimme jaksaa jälleen työssä. Tai näin sen ainakin pitäisi tapahtua. Viime syksynä nousi kuitenkin otsikoihin, kuinka opettajat ovat niin uupuneita, että monilla kesälomakaan ei ole riittänyt töistä palautumiseen. Tähän syyksi mainittiin vaikeus irtautua työstä: työasiat pyörivät päässä myös loma-aikana, eikä mieli ja keho kykene palautumaan.

Tästä herää kuitenkin kysymys: Jos opettajilla on vaikeuksia palautua kesäloman aikana, niin miten on opiskelijoilla, joille loma ei yleensä edes ole varsinaista lomaa? Opiskelijoina elämme suorittamisen putkessa – on opintoja ja töitä ja lisää töitä, opintoja ja harkkaa. Onko meillä opiskelijoilla siis edes mahdollisuuksia todella palautua? 

Palautuminen ja opiskelu-uupumus

Palautumista ei onneksi kuitenkaan tapahdu vain lomalla, vaan aina kun irrottaudumme töistä tai opinnoista. On kyseessä sitten demojen ja luentojen välissä oleva lounas kavereiden kanssa, sitsit, illanvietto, Netflix-maratoni tai treenit. Kun ajatuksemme ovat poissa mieltämme stressaavista aiheista, palaudumme ja jaksamme paremmin. 
Palautuminen on keskeisessä osassa jaksamista. Tutkitusti myös lyhyet tauot työpäivän keskellä ovat tärkeitä jaksamiselle yhdessä vapaa-ajan kanssa. Lyhyiden työstä mielen irrottavien taukojen on tutkittu vähentävän väsymystä ja lisäävän tehokkuutta myös työpäivän loppupuolella. 

Mutta hei, miksi sitä turhaa palautua ja ottaa taukoja, kun haudassa ehtii levätä ja kyllä sitä nuorena jaksaa! Tämän haitallisen ajatustavan sijaan olisi parempi kysyä, mitä tapahtuu, jos ei palaudu.Itse olen ainakin syyllistynyt ihastelemaan täyttä kalenteria, tekemään ylioptimistisia suunnitelmia ja tavoitteita sekä useaan kertaan kirjoittamaan hiki hatussa viime tingassa esseitä tai siirtämään jo varattuja tenttiaikoja. Inhimillistä, mutta ei näin. 

Jatkuva suorittaminen opintojen ja töiden putkessa pitää kehon jatkuvassa pienessä stressitilassa, mikä pitkittyneenä johtaa uupumukseen. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 56 prosenttia uupuu jossain vaiheessa opintojaan ja seitsemän prosenttia kokee burnoutin (Salmela-Aro & Read, 2017). 

Opiskelu-uupumus on siis yleistä. Uupuminen on hidasta ja salakavalaa. Onkin tärkeää, että tunnistamme itsessämme varhaisia uupumuksen merkkejä ennen kuin todella uuvumme tai palamme kokonaan loppuun.

Yhtenä opiskelu-uupumuksen merkkinä on uupumusasteinen väsymys. Tällöin väsymyksen tunne ei hellitä lepäämisenkään jälkeen, vaan koet olevasi jatkuvasti väsynyt. Uupumukseen liittyy myös suorituskyvyn lasku. Emme jaksa opiskella väsyneinä ja keskittyminen on vaikeaa. Tämä voi herkästi johtaa krooniseen uupumukseen päätyvään kierteeseen, jossa ponnistelemme enemmän ja enemmän päästäksemme samoihin tuloksiin kuin aiemmin, vaikka todellisuudessa tarvitsisimme ponnistelujen sijaan lepoa.

Uupumukseen liittyy myös kyynistyminen eli opintojen sekä alan merkityksen kyseenalaistaminen, riittämättömyyden tunne opinnoissa sekä tunnesäätelyn vaikeutuminen. Jos tunnistat näitä piirteitä itsessäsi, onkin hyvä miettiä, olisiko nyt tauon paikka, ja mitä voisi tehdä stressin vähentämiseksi.

Miten palaudumme?

Uupumisen syitä on monia ja näistä keskeisinä on liiallinen työmäärä ja liialliset vaatimukset sekä mahdolliset epäselvyydet ja työn ja muun elämän väliset konfliktit. Uupumisen ehkäisemiseksi onkin tärkeää tuntea itsensä, omat rajansa ja harjoittaa itsemyötätuntoa. 

Olemme kaikki erilaisia ja eri hetkinä voimavaramme riittävät erilaisiin asioihin. Vuodessa suoritettujen opintopisteiden määrä ei ole millään tavalla sidoksissa arvoomme ihmisinä – vaikka kuinka suorituskeskeinen kulttuuri ja kieltämättä upeat suoritukset antaisivatkin niin ymmärtää. Tärkeintä ymmärtää sen sijaan on se, että palautuminen on välttämättömyys, eikä ansaittava hetki tietyn suoritusmäärän jälkeen. 

Palautumista ovat siis pienet ja suuremmat irtiotot työstä ja opinnoista. Irrottautumisen lisäksi rentoutuminen, itsensä kehittäminen ja kontrollin tunne ovat keskeisessä osassa merkityksellisiä palautumisen kokemuksia. Palautuminen voidaan jakaa aktiiviseen ja passiiviseen palautumiseen. Passiivinen palautuminen on rentoutumista ja aktiivinen palautuminen vapaa-ajan kivaa tekemistä. Tarvitsemme molempia palautuaksemme. 

”Anna itsellesi
aikaa palautua
antamalla itsellesi
aikaa kalenterista.”

Vapaa-ajan palauttavaa toimintaa tärkeämpää on kuitenkin palautumisen prosessi ja siitä nauttiminen. Jos vapaa-aika on siis pelkkää suorittamista ja pelkästä velvollisuudentunnosta tehtäviä aktiviteetteja, niin tällainen vapaa-aika ei ole edes varsinaista vapaa-aikaa, eikä tällöin myöskään palaudu.

Ensimmäisenä askeleena opintojen ja vapaa-ajan tasapainoon ja opinnoissa jaksamiseen on rajojen asettaminen. Anna itsellesi aikaa palautua antamalla itsellesi aikaa kalenterista. Tarvittaessa tämä voi tarkoittaa myös sitä, että uskaltaa sanoa ei. Oman jaksamisen asettaminen jonkin toisen asian edelle ei ole automaattisesti itsekästä – tai jos on, niin ehkä jokaisen meistä tarvitsee olla välillä vähän itsekäs.

Ajallisten rajojen asettamisen lisäksi palautumista voi edistää fyysisten rajojen asettaminen, kuten opiskelun rajaaminen kodin puolelle tai vain tiettyyn paikkaan kodissa. Pienetkin rajat voi auttaa ehkäisemään opintojen tai työn jatkuvaa pyörimistä mielessä selkeästi irrottamalla opinnot muusta vapaa-ajan tilasta.

Jokainen rentoutuu ja palautuu omalla tavallaan. Tärkeintä on löytää parhaat tavat itselle. Esimerkiksi kännykän selailu on mukavaa ja itse kukin voi imeytyä pitkäksikin aikaa vain selailemaan puhelinta. Viihdyttävyydestä huolimatta puhelimesta tuleva jatkuva informaatiovirta ei auta meitä rentoutumaan, vaan aivomme käyvät ylikierroksilla. 

Itsessään passiivinen palautuminen, lepäily ja oleilu, on hyvin palauttavaa. Itselle sopivat liikuntamuodot, joista oikeasti nauttii, ovat myös hyvin palauttavia ja ovat hyväksi yleiselle terveydelle. Kannattaakin hyödyntää esimerkiksi opiskelijaliikuntaa sekä ilmaisia lajikokeilua niiden tullessa vastaan. Itsensä kehittäminen vapaa-ajalla esimerkiksi taiteen ja kulttuurin parissa on myös palauttavaa. Tärkeintä on löytää se oma juttu ja nauttia elämästä.

Älä jää yksin

Palautuminen ja itselle tarvittavan ajan antaminen on välillä helpommin sanottu kuin tehty. Välillä tulee vastaan tilanteita, jolloin on pakko tehdä asiat loppuun, vaikka ei jaksaisi. Hektisissä tilanteissa, kuten harjoitteluissa, voi jaksamiseen auttaa myös pienten palkkioiden antaminen itselle.

Priorisoinnin taito on myös tärkeää sekä oman jaksamisen tarkastelu. Joskus on ihan hyvä karsia liiallisesta työkuormasta oman jaksamisen vuoksi. Maailma ei kaadu siihen, jos kaikki ei menekään täysin alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Oma terveys on tärkeämpää kuin jatkuva suoriutuminen ja täydellisyyden tavoittelu.

Stressi on myös luontainen osa elämää, minkä kanssa on hyvä osata elää. Tasapainon löytäminen on tärkeää, mutta myös haastavaa. Välillä on myös hyvä taito osata hyväksyä elämän tasapainottomuus. 

Äärimmäisen tärkeä on taito on myös osata pyytää apua sekä keskustella uupumuksesta. Apua on tarjoilla niin netistä löytyvillä omahoito-ohjelmilla kuin YTHS:n palveluista, joihin tosin on yleensä jonoa uupumuksen yleisyyden vuoksi. Älä jää siis uupumuksen tunteen kanssa yksin. Muista pitää itsestäsi huolta.

Ja tärkeimpänä: Nautitaan opiskeluajasta! Opiskeleminen on ihan aidosti kivaa ja mielenkiintoista, mutta samalla on äärimmäisen tärkeää pitää itsestä myös huolta. 44 prosenttia opiskelijoista on innostuneita opinnoistaan (Salmela-Aro & Read, 2017). Tällekin ryhmälle palautuminen on äärimmäisen tärkeää.

Ota opintoajasta kaikki irti menemällä tapahtumiin, löytämällä uusia ystäviä ja antamalla itsellesi aikaa tehdä opintojen lisäksi muita sinulle tärkeitä asioita. Tsemppiä lukuvuoteen ja onnea opintoihin!