ANTTI MOILANEN
Opeopiskelija 2/22

Antti Moilanen viimeistelee tohtorikoulutettavana kasvatustieteen väitöskirjaa Oulun yliopistossa. Hänen mukaansa aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kokouksissa äänessä on vain oppilaiden vähemmistö.

Kehitin vuonna 2019 saksalaisten luokkavaltuustomallien ja niitä koskevan tutkimustiedon nojalla suomalaiseen kouluun sopivan luokkavaltuustomallin. Sen rakentaminen tapahtui käytännössä kokeillen. Neljä opettajaa testasi sitä Jyväskylän Lohikosken koulussa, ja pilotoinnissa saadut kokemukset otettiin huomioon opettajanopasta kirjoittaessani. Loppuvuodesta 2019 Opinkirjo julkaisi teoksen Luokkavaltuusto: Opas kouludemokratian edistämiseen, joka on saatavilla ilmaiseksi. 

Luokkavaltuustolla tarkoitetaan kerran viikossa tapahtuvaa koululuokan kokousta, jossa opettaja ja oppilaat keskustelevat menneestä ja tulevasta koulunkäynnistä sekä tekevät yhteistä työtä koskevia päätöksiä. Luokka käsittelee aiheita, joita oppilaat ja opettaja ovat ilmoittaneet kokoukseen. Aiheita tarkastellaan, arvioidaan ja kehitetään yhdessä. Käsiteltävistä asioista tehdään päätöksiä demokraattisesti useimmiten yksimielisesti sopimalla tai enemmistön päätöksellä. Opettaja asettaa reunaehdot oppilaiden vaikutusmahdollisuuksille.

Luokkavaltuuston päämääränä on lisätä oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia koulussa, edistää heidän vuorovaikutus-, yhteistyö- ja demokratiataitojaan sekä parantaa luokan ja koulun toimintaa. Tutkimustieto kertoo, että hyvin toteutettuna luokkavaltuuston avulla voidaan saavuttaa näitä tavoitteita.

Luokkavaltuuston toteuttaminen oppilaiden kanssa

Syksyllä 2021 aloitin vuoden mittaisen viransijaisuuden Helsingin montessorikoulussa. Tiesin jo työvuoden alussa, että luokkavaltuustotoiminta tulisi olemaan työni painopiste. Opetin yhdysluokkaa, jonka oppilaat olivat neljäs-, viides- ja kuudesluokkalaisia.

Aloin toteuttaa luokkavaltuustoa opettajanoppaassa kuvatulla perustavalla. Luokkaan tuli aloitelaatikko ja -lomakkeita. Kokous pidettiin aina perjantaisin aamupiirin jälkeen.

Oppilaat lähtivät tekemään hyvin aloitteita. Puhuimme luokkavaltuustossa esimerkiksi työrauhasta, koulun lehden perustamisesta, istumapaikkojen varaamisesta, koulutehtävien määrästä, luokan sisustuksesta, kuvataiteen työn aiheista, pelipäivistä ja musiikin kuuntelusta koulussa. Kokoukset olivat alussa hieman levottomia. Ne kuitenkin rauhoittuivat huomattavasti ajan myötä. 

Olin sopinut oppilaiden kanssa, että he saavat johtaa kokouksia kevätlukukaudella. Tämä mahdollisuus oli heille mitä ilmeisimmin houkutteleva, koska sain muistutuksen joululoman jälkeen, että minun tulisi vetäytyä puheenjohtajan tehtävästä.

Koulun kehittämisessä tarvitaan
teoriaa, empiiristä tutkimustietoa
ja konkreettisia malleja.

Ensimmäinen oppilaan johtama kokous oli onnistunut. Oppilaspuheenjohtaja oli rauhallinen ja jämäkkä, minkä vuoksi kokouksen johtaminen sujui hyvin. Annoin hänelle luokkavaltuuston alussa listan kokouksen vaiheista, ja muistutin häntä välillä puheenjohtajan toimittamista tehtävistä. 

Puheenjohtajaa vaihdettiin viikon tai muutaman välein. Kävi ilmi, että tehtävä on keskimäärin mukavan haastava. Toisin sanottuna oppilaiden ei ole aina aivan helppo tehdä itsenäisiä päätöksiä siitä, milloin ja miten heidän tulisi ohjata muiden oppilaiden keskustelua.

Kaikki puheenjohtavat kuitenkin saivat johdettua kokouksen alusta loppuun. Olisi siis mielekästä kouluttaa oppilaspuheenjohtajia tehtävää varten. Halukkaat puheenjohtajat voitaisiin koota yhteen ja heille voitaisiin kerrata kokouksen vaiheita ja puheenjohtajan tehtäviä niiden aikana. Lisäksi olisi järkevää keskustella puheenjohtajalta vaadituista ominaisuuksista.

Haasteisiin ratkaisuja

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että luokan demokraattisissa kokouksissa puhuu oppilaiden vähemmistö. Tämä tapahtui myös meidän luokkavaltuustossamme. Ratkaisin ongelmaa siten, että pyysin oppilaita keskustelemaan käsiteltävistä asioista aluksi pienryhmissä. Pyysin jokaisesta ryhmästä yhtä oppilasta kertomaan, mitä hänen ryhmässään puhuttiin. Tämän jälkeen alkoi yksilökeskustelu, jossa jokainen sai puheenvuoron viittaamalla. 

Eräs hienoimmista asioista luokkavaltuustossamme oli se, kun oppilaat ratkaisivat elokuvan tekemisessä tullutta riitaa. Elokuvantekoon oli tullut haasteita, eivätkä oppilaat olleet tyytyväisiä yhteistyöhönsä ja rooleihinsa. Oppilaiden toiveesta pidimme elokuvavaltuuston pienemmän ryhmän kanssa. Oppilaat kävivät laadukasta keskustelua, ideoivat ratkaisuja ongelmaan ja miettivät erilaisten ratkaisujen hyviä ja huonoja puolia. He äänestivät lopuksi ratkaisusta.

Tämä esimerkki kertoo havainnollisesti siitä, että luokkavaltuustotoiminnan avulla on mahdollista parantaa luokan toimintaa. 

Koulun kehittämisen mahdollisuus

Luokkavaltuustoprojektini osoittaa, että koulun kehittämisessä tarvitaan teoriaa, empiiristä tutkimustietoa ja konkreettisia malleja. Teoriat koulun yhteiskunnallisesta kasvatuksesta auttavat ymmärtämään, mihin luokkavaltuustotoiminnalla pyritään. Aikaisemmat luokkavaltuustomallit ja niitä koskevat opettajanoppaat selventävät, miten kokouksia tulisi käytännössä toteuttaa. Tutkimustietoa luokkavaltuustoista tarvitaan käytännön haasteiden tunnistamisessa ja ratkaisemisessa.

Tutkimuksista saadaan tietoa esimerkiksi siitä, ketkä puhuvat kokouksissa, mitkä aiheet on hyvä jättää yhteisen käsittelyn ulkopuolelle ja kuinka opettaja voi edistää oppilaiden aktiivista keskustelua. Yksittäisen opettajan on haastavaa perehtyä kaikkiin edellä mainittuihin asioihin itsenäisesti. Siksi opettajien saatavilla tulee olla opettajanoppaita koulutuksia, jotka ottavat huomioon teoriat, tutkimukset ja käytänteet.