Erkka Eksperiense
Erkka Eksperiense on vuosittain järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa yhteen erityispedagogiikan opiskelijoita ympäri Suomen. Viime syksynä tapahtumaa vietettiin Helsingissä, ja se keräsi yhteensä viitisenkymmentä osallistujaa. Ohjelmaan sisältyi monipuolinen koulutus, jännittävä kaupunkisuunnistus pääkaupungissamme sekä hirmuisen hurmaavat Halloween-sitsit.
LAURA TAKKUNEN
Soolibooli 1/15
Kuva: Mira Kääriä
Kaiverretut kurpitsalyhdyt tervehtivät tulijaa marraskuun illassa Helsingin Pakilan vapaapalokunnan talon pihalla. Eteisessä Helsingin erkkapedan ainejärjestön Erikeepperin toimijat ovat vastaanottamassa tulijoita. Jengiä saapuu Helsingin lisäksi Turusta ja Jyväskylästä, ja joensuulaiset muodostavat matkalaisista vahvimman edustuksen.
Kaikkien löydettyä perille siirrytään salin puolelle, jossa iltapala nautitaan rennossa tunnelmassa pitkän pöydän ääressä.
Erikeepperin puheenjohtaja Mira Kääriä avaa tapahtuman. "No niin, jokohan myö voitas alottaa. Tervetuloa tänne Erkka Eksperienseen. Otetaan ihan aluksi pari tutustumisleikkiä. Ensimmäisessä tehdään niin, että kätellään toista ja kerrotaan ensin oma nimi. Sitten kerrotaan aina seuraavalle käteltävälle sen nimi, jota ollaan edellisellä kerralla kätelty. Pelistä saa poistua kun oma nimi tulee vastaan." Tutustumisleikiksi tämä aktiviteetti kuormittaa miellyttävän vähän työmuistikapasiteettia. Mutta jostain syystä viimeiset jäljelle jäävät tapaavat vain Lauroja ja Tiioja.
Tutustumisleikkien jälkeen jaetaan ohjeet seuraavana päivänä toteutettavaa kaupunkisuunnistusta varten. Suunnistustehtäviin kuuluvat muun muassa selfien ottaminen jonkin Helsingin nähtävyyden edessä, hipsterin bongaaminen sekä nimmarin pyytäminen vastaantulijalta.
Lauantai käyntiin koulutuksella
Seuraavana aamuna suunnataan Kamppiin, jossa tapahtuman koulutusosio pidetään. Koulutus toteutetaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan innovatiivisten oppimismuotojen tuella, jota myönnetään opiskelijoiden organisoimille opiskelijaprojekteille.
Koulutuksen alussa on mahdollista uppoutua sohvalle, hörppiä kahvia ja tutustua opetusvälinetoimittaja Tevellan materiaalinäytteisiin. Joukosta löytyy monenlaisia pelejä, kortistoja ja muita kommunikaation ja oppimisen tueksi tarkoitettuja tuotteita eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Materiaaliin tutustumisen lomassa vanhat tutut vaihtavat kuulumisia ja uudet tutustuvat toisiinsa. Keskustelua herättävät myös alussa jaetut aktivointitehtävät, jotka tähtäävät soveltavan materiaalin löytämiseen.
Ärrän paikka
Helsingin yliopiston erityispedagogiikan lehtori, puheterapeutti Ritva Ketosen luennolla tarkastellaan yhtä laaja-alaisen erityisopettajan työnkuvaan perinteisesti kuulunutta osa-aluetta, puheopetusta.
"Mitenkäs tuttua tämä puheopetus teille on opinnoista?" aloittaa hyväntuulinen Ketonen tervehdittyään tiiviisti pienehköön tilaan pakkautunutta kuulijakuntaa. Käy ilmi, että puheopetuksen painotus erityispedagogiikan koulutuksessa vaihtelee yliopistoittain melko paljonkin.
Helsingin yliopistossa puheopetusta käsitellään vain yhdellä kurssilla, kun taas Joensuussa siitä on mahdollista opiskella sivuaine. Myös erityisopettajien kouluissa pitämän puheopetuksen määrä vaihtelee nykyään runsaasti. Kunnasta riippuen puheopetusta tarvitseva lapsi saatetaan ohjata erityisopettajan sijasta puheterapeutille. Myös netissä pyörivät puheopetusvideot ovat yleistyneet, ja Ketonen näyttää muutamia esimerkkejä.
Lyhyellä mutta ytimekkäällä luennolla käydään läpi yleisimmät äänteistön häiriöt ja niiden syyt sekä äänteiden ääntymäpaikat. Esimeriksi S-äänne syntyy hampaiden takana, kun taas R-äänne lähtee taaempaa, kielen tärinästä. Tavallisimmat artikulaatiohäiriöt liittyvät R-kirjaimen ääntämiseen. Artikulaatiohäiriöiden tunnistamisessa käytetään erilaisia seuloja, joiden osioihin voivat kuulua esimerkiksi spontaani puhe, luettelemistehtävä ja testisanat. Häiriön tunnistamisessa opettaja keskittyy siihen, miltä puhe näyttää ja kuulostaa: tuleeko äänne sieltä, mistä pitäisi?
Kannattaa myös kysyä, mitä lapsi itse äännevirheestään ajattelee, sekä kiinnittää huomiota siihen, mitä tämä jo osaa.
Viittomat puheen kaverina
Tukiviittomat ovat viittomia, joita voidaan käyttää yhdessä puheen kanssa kommunikaation tukena. Tulkkaus- ja käännöspalvelu Mirealissa työskentelevä viittomakielen tulkki Essi Tikanojan pitämässä tukiviittomatyöpajassa käydään läpi kouluviikon tapahtumat. "Luetaan" on helppo oppia ja muistaa, se näytetään yhteen laitetut kämmenet avaamalla. Sen sijaan P-kirjaimen ja sitä heiluttamalla syntyvän "perjantain" haltuun ottaminen kestää useimmilla oppijoilla hetken pidempään.
Tikanojan tyyli on reipas ja selkeä, eikä hän pelkää puuttua opiskelijoiden tekemiin virheisiin. Kuten muissakin kielissä, viittomakielessäkin väärin lausuttu, tai tässä tapauksessa viitottu, sana voi tarkoittaa jotain aivan muuta kuin on tarkoitettu ja aiheuttaa väärinkäsityksiä. Tunnin tehotuokioon mahtuu yllättävän hyvin keskeisin koulusanasto ja kertaustakin riittää.
Tiesitkö, että opettajat ovat toiseksi suurin
äänen rasituksen vuoksi puheterapeutin pakeille
hakeutuva ammattiryhmä?
Open ääni
Ääni on keskeinen opettajan työkalu, joka joutuu usein rasituksen kohteeksi. Tiesitkö, että opettajat ovat toiseksi suurin äänen rasituksen vuoksi puheterapeutin pakeille hakeutuva ammattiryhmä? Toisin kuin useimpien muiden työssään ääntään runsaasti käyttävien, kuten oopperalaulajien tai näyttelijöiden, opettajain koulutuksessa ei käsitellä juuri ollenkaan äänenkäytön ergonomiaa tai äänen rasituksen ehkäisyä.
Nällä faktoilla alkaa äänenkäyttöä käsittelevä työpaja, jota pitävät kaksi fonetiikan opiskelijaa, Hanna Tappura ja Petra Aho. He kertovat, että opettajan työssään usein tarvitsema kantava ääni voidaan saavuttaa usealla tavalla, joista osa on ääntöelimistölle huomattavasti toisia edullisempia. Tehokas ja ääntöelimistöä säästävä äänenkäyttö lähtee keuhkoista, eikä kurkunpään tarvitse tällöin ponnistella. Tämän toteutuksessa auttavat äänen lähteen paikallistaminen ja hyvä asento sekä riittävän syvä hengitys.
Kipeänä äänenkäytön kanssa on oltava erityisen varovainen, jotteivat äänihuulet pääse tulehtumaan. Mahdollisuuksien mukaan opettajan kannattaa myös tarttua teknologian auttavaan käteen: esimerkiksi kevyt ja mukana kulkeva äänenvahvistin säästää opettajan ääntä rasitukselta.
Lautaselta tuijottaa silmä
Koulutuksen jälkeen väki palaa takaisin työväentalolle. Lauantai-iltana viikonloppu huipentuu Halloween-teemasitseihin. Synkkää salia valaisevat vain pöydillä kiemurtelevat valonauhat uhkaavan oloisten lepakoiden liihotellessa seinillä. Juhlimaan on kerääntynyt hurjan näköistä porukkaa: joukossa nähdään muun muassa paavi, kreivi Dracula sekä 2000-luvun teinien kauhistus, Samara. Hopeanvärisellä lautasella syödyksi tulemista odottelee vuorollaan parsakaalipiirakka, lasagne sekä silmäpannacotta.
"Kun opetat, et saa mua koskaan keskittymään. En tykkää koulusta pätkääkään", kajahtaa ilmoille Erkkapojan laulun kertosäkeistö. Laseja kilistellään laulutoiveen merkiksi niin usein, että ruoka ehtii jäähtyä ennen kuin siihen ehtii koskeakaan – niin kuin hyvillä sitseillä kuuluukin. Viihdykettä syntyy laulujen lisäksi myös sitsietikettiä rikkoneiden ex tempore-esityksistä. Kokenut sitsimestari Iris Vainio on hyvin tarkka etiketin suhteen, ja nauruhermoja kutkuttavia esityksiä riittää kuin sieniä sateisena syksynä. "Koo-ii-vee-aa KIVAKIVAKIVA! Hoo-yy-vee-ää HYVÄHYVÄHYVÄ! Äl-ii-äs-ää LISSÄÄLISSÄÄLISSÄÄ! Hoo-ee-tee-ii HETIHETIHETI!" aploodeeraavat ensin joensuulaiset ja pian muutkin perässä.
Lavalla vuoronsa saavat myös pukukilpailun finalistit, joista voittajaksi yltää hurjaa muuntautumiskykyä osoittanut kreivi Dracula. Tapahtumarikas viikonloppu on nopeasti ohi, ja sunnuntaina brunssin jälkeen matkalaiset pakkautuvat menopeleihinsä. Paluu arkeen tapahtuu rikkaampana niin kokemusten, osaamisen kuin uusien tuttavuuksienkin suhteen – ensi vuoden Erkka eksperienseä odotellessa…
MIRA KÄÄRIÄ
Erkka Eksperiensen historiaa pähkinänkuoressa
Erkka Eksperiensen tarkoitus on koota erityispedagogiikan opiskelijoita koko Suomesta viettämään hauska ja hyödyllinen viikonloppu yhdessä. Erkka Eksperiense järjestetään syksyisin vuorossa olevan tapahtumakaupungin erityispedagogiikan ainejärjestön toimesta.
Erkka Eksperienseä on järjestetty tiedettävästi ainakin vuodesta 2005 alkaen. Siihen osallistuu vuosittain noin viisikymmentä opiskelijaa.
Tyypillisesti Erkka Eksperiense -viikonloppuun on kuulunut tutustumista uusiin erkkoihin, kouluttautumista sekä isäntäkaupungin tutkimista. Tapahtuman huipennus on illan sitsit, joissa eri kaupunkien sitsikulttuurit sekoittuvat iloisesti keskenään.
