16.5.2014

Aktivoi! Osallista! Vaikuta!

SOOLin teemaseminaarissa pureuduttiin demokratiakasvatuksen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa ja hankittiin käytännön työkaluja oppijoiden osallistamiseen. SOOLin seminaarit ovat ruokaluineen maksuttomia kaikille jäsenille. Tällä kertaa seminaari järjestettiin Akavatalolla Helsingissä.

HENNA MÄÄTTÄ & MERI RANTALA
Soolibooli 3/14

Jan Löfströn ja Tuure Tammi.

Demokratiakasvatus on aiheena ajankohtainen ja on syytäkin kysyä, passivoiko järjestelmämme tällä hetkellä ja onko opettajilla toimivia työkaluja oppijoiden aktivointiin. Historian ja yhteiskunnallisten aineiden didaktiikan lehtori Jan Löfström Helsingin yliopistosta kysyi heti seminaarin alussa miksi meidän tulisi osallistaa ja mitä tavoitteita demokratiakasvatuksella tulisi olla. Puheensorina täytti heti Akavatalon Valopihan ja seminaarin osallistujat nostivat esiin hyviä pointteja jo seminaarin alussa. Osallistujat pitivät demokratiakasvatusta tärkeänä, koska sen myötä opitaan vuorovaikutustaitoja ja vaikuttamisen käsitteitä sekä kasvetaan suvaitsevaisiksi, tietoa kriittisesti arvioiviksi aktiivisiksi kansalaisiksi.

Löfström täydentää, että osallistaminen lähtee aina kyvystä ja halusta. Osallistamisen kautta ihmiset ja heidän kokemuksensa saadaan mukaan keskusteluun ja näin mahdollisuus hyvien ratkaisujen tekemiseen paranee merkittävällä tavalla. Esimerkiksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vallalla on keski-ikäisten hyvin koulutettujen miesten näkökulma. Osallistamisella pyritään lisäämään näkökulmien kirjoa. Kun yksilö tulee kuulluksi, vahvistaa se hänen minäkuvaansa ja arvokkaaksi kokemisen tunnetta.

Löfström muistuttaa erityisesti, että lapselle ja nuorelle on sosiaalipsykologisesti erittäin merkityksellistä saada tunne siitä, että "mulla on ihmisarvoa, mut otetaan vakavasti". Löfströmin mukaan ihmisten osallistuminen on myös demokraattisen järjestelmän vahvistumisen kannalta tärkeää, koska osallisuuden kokemus vahvistaa yleistä luottamusta yhteiskuntaan sekä kartuttaa merkittävästi sosiaalista pääomaa. Kun yhteiskunnan rattaat pysyvät aktiivisesti liikkeellä, ne eivät ruostu.

Hölötysboksi innosti osallistumaan

Tohtorikoulutettava Tuure Tammi Helsingin opettajankoulutuslaitokselta pureutui demokratiakasvatuksen käytäntöön. Tammi on pro gradussaan tutkinut kuinka hänen luomallaan "hölötysboksilla" voidaan lisätä lasten mahdollisuuksia nostaa luokkahuoneessa keskusteluun ja päätöksentekoon asioita, joihin he olivat tyytymättömiä. Hölötysboksi on siis laatikko, johon lapset saavat anonyymisti esittää kehitysideoita ja toiveita luokan käytänteisiin. Tammen mukaan hölötysboksi sai innokkaan vastaanoton ja osallistuminen mahdollistui myös hiljaisimmille.

"Opettajalle tuli lisää tietoa
luokan sosiaalisista suhteista
ja oppilaiden kiinnostuksen kohteista."

Tammen tutkimuksessa luokan toimintaan sitoutuminen lisääntyi ja opettajalle tuli lisää tietoa luokan sosiaalisista suhteista ja oppilaiden kiinnostuksen kohteista. Aiheiden käsittelylle varattiin omaa aikaa keskustelutunneilla. Itse keskusteluissa käytiin läpi ihan perusasioita, kuten jonojärjestelyjä, välituntitoimintaa, liikuntatuntien sisältöjä sekä työparien ja luokan sääntöjä. Lisäksi keskusteluissa nousi esiin myös yhteiskunnallisia kiistakysymyksiä liittyen eriarvoisuuteen ja syrjintään.

Ennen kaikkea hölötysboksin avulla otettiin isoja askelia luokan yhteisen toimintakulttuurin edistämisessä. Hölötysboksin haasteina Tammi nostaa esille muun muassa osallistumisen epäsymmetrisyyden, ajankäytön sekä toiminnan jäämisen vain oman luokan sisäiseksi.

Järjestötorilta uusia ideoita

Seminaarin järjestötorilla oli mahdollisuus tutustua useisiin järjestöihin ja muihin toimijoihin, jotka olivat paikalla esittelemässä omaa demokratiakasvatukseen ja osallistamiseen liittyvää toimintaansa. Tarjonta oli erittäin monipuolista ja opetuskäyttöön soveltuvaa materiaalia löytyi varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen saakka. Materiaaleja oli mahdollista tilata myös kotiin ja kiertelyn lomassa oli aikaa hörpätä kahvia ja keskustella muiden seminaariin osallistujien kanssa.

Järjestötorilla oli hyvä tilaisuus luoda kontakteja ja verkostoitua järjestöjen kautta sekä luoda uusia yhteistyökumppanuuksia. Ideaali toteutuikin, kun Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoiden Varkaat ry tarttui MiniVerso-projektin tarjoamaan ideaan ja muutti sen konkretiaksi järjestämällä jäsenistölleen kaksi koulutustilaisuutta varhaiskasvatukseen sovelletusta vertaissovittelusta.

Puoluepolitiikka on kouluissa tabu

Hedelmällisimmillään keskustelu kävi seminaarin paneelissa, jossa osallistujina olivat aiemmin luennoinut Tuure Tammi, Allianssin projektisihteeri Minttu Massinen, Opinkirjon osallisuushankkeen suunnittelija Tiina Karhuvirta sekä Viikin normaalikoulun lehtori ja OPStuen koulutuskoordinaattori Ulla Ilomäki-Keisala. Paneelin vetäjänä toimi SOOLin hallituksen jäsen Joonas Molkkari, joka itsekin paneutuu gradussaan demok­­ratiakasvatukseen.

"Kuinka oppilaat voivat oppia politiikkaa
ja politiikasta, jos kouluissa aihetta
pelätään ja piilotellaan?"

Puheenaiheet vaihtelivat kansalaisvaikuttamisesta puoluepolitiikkaan ja sosiaalisen median mukaan tulosta siihen, kuinka nuoret saataisiin ja innostumaan vaikuttamisesta. Kansalaisvaikuttamisen panelistit mielsivät rohkeudeksi avata suu, paremman haaveiluksi, epäkohtien esiin ottamiseksi sekä vaikuttamiseksi työpaikalla, opinnoissa ja lähiyhteisössä.

Puoluepolitiikasta kysyttäessä Massinen kommentoi koulumaailmassa olevan tällä hetkellä pelkoa puoluepolitiikkaa kohtaan. Massisen mukaan tulisi laatia selkeät säännöt, miten poliittiset järjestöt saavat näkyä kouluissa. Hän kysyy kuinka oppilaat voivat oppia politiikkaa ja politiikasta, jos kouluissa aihetta pelätään ja piilotellaan.

Kun puhutaan opettajien asenteesta ja asennoitumisesta, Ilomäki-Keisala kehottaa säilyttämään ison henkisen keskisormen opettajana. Erityisesti silloin, kun joku sanoo teille, ettei jokin tietty asia tule onnistumaan. Paljon keskustelua syntyi myös lasten vaikutusmahdollisuuksista, koska ne erityisesti ruokkivat mielenkiintoa vaikuttamista kohtaan. Tämä pätee Karhuvirran mukaan myös opettajaopiskelijoihin. Karhuvirta kysyykin, miten voi opetuksessaan antaa lasten vaikuttaa opintoihinsa, jos ei ole itse vaikuttanut omiinsa.

Tässä ja nyt elämisestä sekä elinikäisestä oppimisesta muistuttelee Tammi: "Lapset eivät ole tulevaisuuden kansalaisia, vaan he ovat tämän päivän kansalaisia ja kuntalaisia. Heillä on täysivaltainen oikeus kansalaisena, tietyn rajoituksin. Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen ei lopu koskaan."

Panelistien vinkit opeopiskelijoille

Ulla Ilomäki-Keisala: Välitetään niistä oppilaista kenen kanssa olemme tekemisissä, vain välittämisen kautta syntyy aitoa vuorovaikutusta. Oppilaiden viestien kuuleminen on tärkeää, huolehdi siitä että oppilas tulee kuulluksi.

Tiina Karhuvirta: Te ette ole vain tulevaisuuden vaikuttajia ja kasvattajia, vaan tämän päivän vaikuttajia. Lapsella on oikeuksia ja hänen tulee tulla kuulluksi. Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen ei lopu koskaan. Muistakaa pyytää kansalaisjärjestöjä kouluun!

Minttu Massinen: Laittakaa oppilaat miettimään sitä, millaisia rooleja heillä on ja sitä mitä kussakin roolissa voi tehdä.

Tuure Tammi: Kokeilkaa uusia juttuja rohkeasti ja reflektoikaa asioita kollegoiden kanssa. Älkää pelätkö myöskään kritiikkiä! Kritiikkikin voi olla keskustelunavaus.

 


Lisää aiheesta

13.5.2024

Roolin vaihto opiskelijasta opeksi

Korkeakoulutus takaa teoriapohjan, jolle opettajan ammattitaito rakentuu työkokemuksen myötä. Työelämään siirtyessään pääsee mukaan prosesseihin ja tilanteisiin, joita varten ei ole voinut opettajankoulutuksessa harjoitella, mutta joista kuitenkin selviytyy.

13.5.2024

”Tää on nyt ihan vaan tällanen tavallinen tarina”

Opintojen päättymisen kohdalla moni vastavalmistunut opettaja pohtii, mihin suuntaan elämä vie. Omaa jaksamistaan ja arvojaan kannattaa pohtia, mutta töitä voi lähteä rohkeasti hakemaan myös oman mukavuusalueensa ulkopuolelta.

13.5.2024

Terveisiä kesälomalta!

Opiskelu on tekemistä, josta ei lomia kerry. Töiden, opiskelun ja rahan riittämisen kolminaisuus määrittääkin opiskelijan arkea mutta kun elämänvaihe on ohi, voi kaikki kokemukset nähdä arvokkaina ja itsensä monta uutta oppia rikkaampana.

29.4.2024

Toinen lakkovaroitus yksityiselle opetusalalle – SOOL mukana

Uudet lakot koskevat jo aiemmin ilmoitettujen oppilaitosten lisäksi myös uusia toimijoita ja lakot laajenevat musiikin alan oppilaitoksiin. Mikäli yksityisen opetusalan työehtoneuvotteluissa ei päästä sopuun, lakko järjestetään 13.–16.5. Työnantaja pidättää palkan lakon ajalta, mutta OAJ:ltä voi hakea lakkoavustusta.

12.4.2024

Lakkovaroitus yksityiselle opetusalalle – koskee myös SOOLin jäseniä

Mikäli yksityisen opetusalan työehtoneuvotteluissa ei päästä sopuun, seurauksena on kahden vuorokauden mittainen lakko 23.–24. huhtikuuta. Työnantaja pidättää palkan lakon ajalta, mutta OAJ:ltä voi hakea lakkoavustusta.

Jaa sivu somessa

Tweet