Kasvatuksen ja koulutuksen puolella

Kasvatuksesta ja koulutuksesta ei ole enää varaa leikata, vaan rahoitusta tulee nostaa. Koulutukseen ja kasvatukseen panostaminen maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. Kokonaisuudessa on huomioitava opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen. Lisäksi kestävän kehityksen edistäminen on välttämätöntä, jotta voimme taata tuleville sukupolville kestävän tulevaisuuden.

Vuosina 2012–2019 koulutuksesta on leikattu yli kaksi miljardia euroa. Tämä on aiheuttanut selkeän rahoitusvajeen suomalaisessa koulujärjestelmässä. Oppilaiden oikeus oppimisrauhaan ei täyty, kun koulutuksen järjestäjillä ei ole varaa taata jokaiselle lapselle tarvittavaa tukea ja omia oppimateriaaleja. Opettajat ovat uupuneita, sillä työn vaatimukset kasvavat, eikä aikaa itse opetukseen panostamiseen ja oppilaiden kohtaamiseen ole.

Ehdokkaana voit allekirjoittaa SOOLin eduskuntavaalitavoitteet ja sitoutua olemaan kasvatuksen ja koulutuksen puolella. Tulevassa eduskunnassa:

  1. kehitetään opettajankoulutusta
  2. kehitetään kasvatusta ja koulutusta
  3. tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia
  4. edistetään kestävää kehitystä

Ehdokas, allekirjoita SOOLin tavoitteet tästä!
Sitoutumisesi julkistaan tällä sivulla ylläpidon tarkastuksen jälkeen. Vastausviestissä saat myös "Olen kasvatuksen ja koulutuksen puolella" -kuvapohjat, joita voit muokata ja hyödyntää somessa.


SOOLin eduskuntavaalitavoitteet 2023


1. Kehitetään opettajankoulutusta

1.1

Koulutetaan opettajia tarvittava määrä. Lisää kelpoisia opettajia tarvitaan muun muassa aloille varhaiskasvatus, oppilaanohjaus, erityisopetus sekä S2-opetus kaikilla asteilla.

1.2

Opettajankoulutuksen rahoitusta tulee lisätä, jotta voidaan taata riittävät resurssit nouseviin koulutusmääriin. Suomessa on maailman laadukkain opettajankoulutus, josta tulee pitää kiinni. Opettajankoulutuksen rahoitusta tulee lisätä, jotta voidaan taata laadukas opettajankoulutus. Rahoituksessa täytyy myös huomioida riittävät resurssit erityisesti nouseviin koulutusmääriin.

1.3

Tuetaan opettajankoulutuksen alueellista kattavuutta tarvittaessa lisärahoituksella.

1.4

Rahoitusta tulee saada maahanmuuttajataustaisten opettajien koulutukseen sekä muuntokoulutukseen, jolla voidaan myös vastata opettajapulaan.

1.5

Opettajarekisteri tulee ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön. Näin pystymme seuraamaan valmistuneiden opettajien määriä sekä saamaan dataa siitä, paljonko kelpoisia opettajia puuttuu eri puolilta Suomea.

1.6

Nykyisiä opettajien kelpoisuusvaatimuksia ei tule laskea miltään osin. Kaikkien yliopistossa suoritettavien opettajankoulutuksien, myös varhaiskasvatuksen osalta, tulee olla maisteritasoisia. 

1.7

Korkeakouluopettajien pedagogista osaamista tulee kehittää ajankohtaisen tutkimuksen mukaisesti. Korkeakouluopettajien pedagogiset kelpoisuudet tulee kirjata lakiin.

1.8

Korkeakouluhakuja tulee yhä kehittää. Hauissa tulee säilyttää pääsykoekiintiöt sekä ottaa huomioon reitti korkeakouluun molempien toisen asteen koulutusten kautta. Ensikertalaisuuskiintiöiden pienentämistä tulee selvittää.

2. Kehitetään kasvatusta ja koulutusta

2.1

Nostetaan koulutuksen rahoitus kestävälle tasolle. Opetuksesta ei tule leikata, vaan koulutuksen rahoitusta tulee lisätä ja ylläpitää. Koulutuksen rahoitus palautuu yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin. Kaikilla tulee olla yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet riippumatta sosioekonomisesta taustasta.

2.2

Maksuttomasta esiopetuksesta tulee tehdä kaksivuotinen, jotta voidaan parantaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

2.3

Vuoden työstä tulee saada vuoden palkka. Määräaikaisten opettajien toimeentulo tulee turvata myös loma-aikoina. 

2.4

Kaksivuotinen tutkimusperustainen mentorointi tulee ottaa osaksi työelämään perehdyttämistä ja se tulee kirjata lakiin. Sille tulee kirjata vaadittavat edellytykset kuten koulutus, työaika ja resurssit. Tutkimusta mentoroinnista on lisättävä.

2.5

Laadukkaamman opetuksen kehittämistyön ja opettajien opetusrauhan takaamiseksi hanketyöhön tulee olla erikseen varattu työaikaa tai muu rahallinen korvaus. 

2.6

Laadukkaan kasvatuksen, ohjauksen ja koulutuksen takaamiseksi riittävät henkilöstömitoitukset tulee kirjata lakiin. Henkilöstömitoituksista ei tule joustaa, jotta voidaan turvata niin laadukas opetus kuin henkilöstön jaksaminen. Laatu taataan seuraavin mitoituksin:

  • Varhaiskasvatuksessa suhdeluku 1:4 (0–3v) ja 1:7 (3–5v) myös osa-aikaisten lasten kohdalla
  • Esiopetuksessa 1:13 
  • 1.–2.-luokilla 1:18, sitä ylemmillä luokilla 1:20 
  • Opinto- ja uraohjaajia 1:150 
  • Erityisopettajia: esi- ja alkuopetuksessa 1:50, perusopetuksessa 1:100
  • Toisella asteella: opettajia 1:20, erityisopettajia 1:100, opinto- ja uraohjaajia 1:150

3. Tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia

3.1

Taataan korkeakouluopiskelijoille toimiva ja joustava terveydenhuoltojärjestelmä kasvattamalla valtion osuutta rahoituksesta sekä lisäämällä määrärahoja ja henkilöstöresursseja YTHS:n palveluihin. Opiskelijalla tulee olla myös mahdollisuus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita.

3.2

Nostetaan opiskelijoiden ateriatukea. Opiskelija-aterioiden hinnan nostaminen tarkoittaa käytännössä leikkausta sosiaaliturvaamme, vaikka suuri osa opiskelijoista elääkin köyhyysrajan alapuolella.

3.3

Korkeakoulujen opintojen rahoitusmalli tulee uudistaa pois tavoiteajassa valmistumisesta ja keskittyä monipuolisen oppimisen mahdollistamiseen. Opintotuen lainapainotteisuudesta tulee luopua. Yhteiskunnan tulee maksaa henkilökohtaista vastikkeetonta sosiaaliturvaa, kuten perustuloa, joka mahdollistaa riittävän elintason ja täysipäiväisen opiskelun. Opiskelijoiden työntekoa rajoittavaa opintotuen vuositulorajaa on nostettava huomattavasti.

3.4

Lisärahoitusta erityispedagogiselle tuelle tulee lisätä toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksiin.

3.5

Taataan lapsille ja nuorille kouluterveydenhuollossa suositusten mukainen tukiverkosto. Suositusten mukaan peruskoulussa ja toisella asteella terveydenhoitajia yksi 600 oppilasta kohti, koulupsykologeja yksi 500 oppilasta kohti ja koulukuraattoreja yksi 500 oppilasta kohti (TEHYn, Psykologiliiton ja Talentian suositukset).

4. Edistetään kestävää kehitystä

4.1

Kestävä koulu -ohjelma tulee saada valtakunnalliseksi ympäristö- ja kestävyyskasvatusohjelmaksi 2024–2026.

4.2

Panostetaan kestävän kehityksen kasvatukseen määrittäen sille lisärahoitusta opettajankoulutuksessa.

4.3

Poliittisen päätöksenteon tulee pohjautua kestävään päätöksentekoon. Päätöksenteossa tulee suosia kestäviä ratkaisuja lyhytaikaisten ratkaisujen sijaan.

 


Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 2.4.2023. Ennakkoäänestys kotimaassa 22.–28.3.2023.


EHDOKKAAT:

Allekirjoitan SOOLin eduskuntavaalitavoitteet

Sitoudun kansanedustajana toimimaan kasvatuksen ja koulutuksen puolesta!

01 Helsingin vaalipiiri

Veli-Pekka Dufva, kokoomus
Johanna Nuorteva, vihreät

02 Uudenmaan vaalipiiri

 

03 Varsinais-Suomen vaalipiiri

Eeva-Johanna Eloranta, SDP
Erika Mäkeläinen, SDP

04 Satakunnan vaalipiiri

 

05 Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri

 

06 Hämeen vaalipiiri

 

07 Pirkanmaan vaalipiiri

 

08 Kaakkois-Suomen vaalipiiri

 

09 Savo-Karjalan vaalipiiri

 

10 Vaasan vaalipiiri

 

11 Keski-Suomen vaalipiiri

 

12 Oulun vaalipiiri

 

13 Lapin vaalipiiri

 

Ehdokas, allekirjoita SOOLin tavoitteet tästä!
Sitoutumisesi julkistaan tällä sivulla ylläpidon tarkastuksen jälkeen. Vastausviestissä saat myös "Olen kasvatuksen ja koulutuksen puolella" -kuvapohjat, joita voit muokata ja hyödyntää somessa.

Jaa sivu somessa

Tweet