Koulutuksen kehittäminen
”Aina voi kouluttautua uudelleen” - Jatkossa et voi
SOOL ei hyväksy ammatilliseen aikuiskoulutukseen kohdistuvia leikkauspäätöksiä. Ristiriita hallituksen tavoitteiden ja toimien välillä on ilmeinen.
Meidän tehtävämme on ottaa haaste vastaan
Kasvatus- ja opetusalan ammattilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa työnsä kautta.
Onko opettajankoulutus muuttumaton linnake yliopistoissa?
Laaja selvitys paljastaa viimeisen vuosikymmenen leikkausten vaikutukset laatuun ja kestävyyteen. Opettajankoulutuksen opiskelijamäärien kasvuvauhti on ollut merkittävästi korkeampi kuin muilla koulutusaloilla mutta rahoituksen leikkaukset kovempia.
Opettajankoulutuksen arvosana = 8½
Opeopiskelijoiden kokemusten perusteella opettajankoulutuksessa on moni asia verrattain hyvin.
Opettajankoulutuksen resurssit saatava kestävälle tasolle
OAJ:n teettämässä tuoreessa selvityksessä kartoitettiin suomalaisen yliopistoissa toteutetun opettajankoulutuksen voimavaroja ja asemaa yliopistoissa vuoden 2010 jälkeen. Keskeisimpänä havaintona selvityksessä huomattiin opettajankoulutuksen rahoituksen olevan epäsuhdassa opiskelijamääriin.
Mukana kehittämässä
Jokaisella SOOLin jäsenellä on mahdollisuus päästä antamaan näkemyksensä SOOLin linjauksiin.
Miksi opiskelisi sitä mitä jo osaa?
Harrastuksissa ja vapaa-ajan koulutuksissa kertyy hyödyllistä osaamista, jota opiskelijan kannattaa tarjota osaksi tutkintoa. Osaavatko opettajat riittävän hyvin tunnistaa ja tunnustaa muualla hankittua osaamista? Osaamiskiekko.fi vertailee koulutuksien sisältöjä tekoälyn avulla.
SOOL ja OAJ vetosivat työministeriin aikuiskoulutustuen puolesta
Aikuiskoulutustuella on ollut suuri vaikutus tutkintojen suorittamiseen, oman koulutustason nostoon, ammatinvaihtoon ja työssä jaksamiseen. Sitä ei pidä lakkauttaa eikä leikata, toteavat OAJ ja SOOL yhteisessä vetoomuksessa.
Jokainen nuori ansaitsee kannustusta omien unelmiensa toteuttamiseen
Tällä hetkellä reilu kymmenen prosenttia Suomen korkeakouluopiskelijoista on ulkomaalaistaustaisia.
Hyvinvointia ei rakenneta sivistyksestä leikkaamalla
Vapaa sivistystyö on merkittävä osa koulutuskenttämme kokonaisuutta, eikä sen rahoitusta tule leikata. Sen avulla luodaan hyvinvointia, paikataan osaamisvajetta ja helpotetaan työvoimapulaa.
Liittokokous: Opetus- ja tutkimusrauha korkeakouluille
Kunnollisilla resursseilla ja palkkauksella tulee varmistaa, että korkeakoulujen henkilökunnalla on aikaa toteuttaa molempia tehtäviään eli opetusta sekä tutkimusta.
Ammatilliselle koulutukselle sen ansaitsema arvo
Ammattikoulut tulee tunnustaa tärkeäksi ja arvokkaaksi osaksi koulutusjärjestelmää. Myös opettajankoulutukseen tarvitaan jatkossa opiskelijoita ammatillisen koulutusväylän kautta, koska monenlaiset oppijat tarvitsevat monenlaisia opettajia.
Lupaus antaa mandaatin vaatimiselle
Poliitikot tekevät taas koulutuslupauksia.
Varhaiskasvatus vakinaiseksi osaksi koulutuspolkua kohdennetuilla resursseilla
Varhaiskasvatuksen aloituspaikkojen lisääminen on välttämätöntä, mutta samalla on huolehdittava alan vetovoimasta ja opintojen laadusta.
Järjestöt: Lukiokoulutuksen rahoituksen leikkurista luovuttava seuraavalla hallituskaudella
OAJ, Lukiolaisten Liitto, Sivistystyönantajat ja SOOL vaativat muutoksia lukiokoulutuksen rahoitukseen. Nuorten hyvinvoinnista ja oppimisen edellytyksistä huolehtiminen olisi tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta mutta nykyisellään lukiokoulutuksen rahoitus ei vastaa sen todellisia kustannuksia.
Moniammatillisuus unohtuu opinnoissa
Vaikka olemme oman alamme tulevia asiantuntijoita, olemme myös samanaikaisesti osa isompaa tiimiä.
Demokraattinen toimintakulttuuri tehdään yhdessä
Demokraattinen yhteiskunta ja sen turvaama tasa-arvoinen ja yhdenvertainen elämäntapa tarvitsee huolenpitoa. Demokratia on siis jotain, jota on ylläpidettävä ja joka voi kuihtua ja hävitä ilman jatkuvaa vaalimista ja huolenpitoa.
Kouludemokratiaa teoriasta käytäntöön
Oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia voi edistää luokkavaltuustoissa.
Kriittiseen lukutaitoon tulee kiinnittää huomiota opettajankoulutuksessa
Nuorten lukutaito on heikentynyt 2000-luvulla selvästi ja Opetushallituksessa valmistellaan kansallista lukutaitostrategiaa suomalaisten lukutaidon vahvistamiseksi. SOOL ilmaisi Opetushallituksen pyytämässä lausunnossaan huolensa lukutaidon heikentymisestä ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksesta kehitykseen.
Kuka puhuu koulusta?
Miten koronasta selvitään? Kuuluuko opetuskentän ääni päätöksenteossa tarpeeksi? Millainen on suomalainen koulu 2040-luvulla?