Opeopiskelija-lehti

Kun aika taas koittaa, on melkeinpä opiskelijoiden velvollisuus aloittaa opiskelijaelämän uusi renessanssi.

Uhkaavien kriisien edessä tulevaisuudesta on tehty vaihtoehdotonta. Opetussuunnitelmien perusteisiin on kuitenkin jo kylvetty muutoksen siemen.

Koulut voivat opettajien johdolla toimia arjen ilmastosankareina ja rakentaa omalla toiminnallaan parempaa tulevaisuutta myös ilmaston näkökulmasta. Vaikka ilmastokriisi aiheuttaa haasteita ihmisille ja maapallolle, se voi myös tarjota mahdollisuuden miettiä koulua, opettajuutta ja ihmisyyttä uudenlaisista näkökulmista.

Olisiko aika, joko loppui paha taika?

Opettajan on oltava valmis kohtaamaan turvallisuusriskejä työssään. Hätä- ja kriisitilanteet ovat asioita, joihin monet eivät osaa varautua ja kun vastuulla on lapsia, täytyy osata toimia rauhallisesti, mutta sitäkin varmemmin.

Globaalikasvatuksen tavoitteena on auttaa hahmottamaan, miten moninainen maailma on.

Jokainen koulu on kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Jokaisella oppilaalla on omanlaisensa perinteet ja maailmankuva. Lisäksi oppilas kohtaa moninaisuutta kokemusmaailmassaan sekä verkossa että mediassa. Kuinka huomioida turvallisuus kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden näkökulmasta?

Absoluuttista turvallisuutta ei tule olemaan, sillä sitä on mahdotonta määritellä.

Pitkään sitä on odotettu, mutta SOOLin Talvipäivät on taas tulossa.

Turvattomassa ilmapiirissä huomio kiinnittyy helposti pois perustehtävästä eli oppimisesta.

Tunnekuormitusta on mahdollista vähentää.

Vanhempi lehtori kömpi kokovartalopeilin eteen.

Onneksi olkoon mahtavasta valinnasta lähteä opiskelemaan opetus- ja kasvatusalaa!

Gradulla on monta nimeä. Opinnäytetyön tekeminen sai Hagos Berhanen miettimään elämänsä suuntaa laajemminkin.

Opettajan työn ikiaikainen osa on saattaa, mahdollistaa ja auttaa oppijaa oppimaan. Tässä monimutkaisessa maailmassa harva ammattilainen voi mennä päivittäin töihin ajattelen: ”tiedän mitä teen ja miksi se on tärkeää”. Opettajalla on tähän mahdollisuus.

Miten koronasta selvitään? Kuuluuko opetuskentän ääni päätöksenteossa tarpeeksi? Millainen on suomalainen koulu 2040-luvulla?

Suuri muutos on yleensä hidasta ja koostuu pienistä asioista.

Aivan kaikki toiminta ei ole loppunut, muuttunut kokonaan tai mennyt tauolle koronan aikana.

Miltä näyttää opettajuus lähivuosina? Tässä artikkelissa asiaa penkovat kolme ammattiopeopiskelijaa. Käymme läpi ajatuksia tulevaisuuden opettajan työstä ja sen haasteista. Tulevaisuuden ennustaminen lienee mahdotonta, mutta jotakin voimme tutkimuksen menetelmin saada selville.

Millaista lisäarvoa VR-teknologia voi tuoda opetukseen? Kenelle VR-laitteiden opetuskäyttö soveltuu ja mitä opettajan kannattaa huomioida virtuaalitodellisuutta hyödyntävien laitteiden opetuskäytössä?