Opeopiskelija-lehti
Aimo Jalla: Runoja kesästä
Runous on kivaa kesällä.
Fokusta onnistumisiin
Mahtuuhan joukkoon edes pieniä positiivisia hetkiä?
Hakuna matata
Hyvinvoivat opiskelijat ovat tulevaisuudessa hyvinvoivia työntekijöitä.
Mikä on sun vahvuus?
Positiivinen pedagogiikka PopUp-koulussa.
Turun norssi
Turun normaalikoulu on toista maata, kansainvälinen ja monikulttuurinen. Suomen norssien joukossa erikoista on se, että reilusti yli puolet koulun perusopetuksen oppilaista puhuu jotain muuta kuin suomea äidinkielenään.
Tutkintoon muutakin kuin opetusharjoittelua: työharjoittelu Suomen suurlähetystössä
Työharjoittelu suurlähetystössä antaa näköalapaikan kansainväliseen politiikkaan ja valmiudet toimia kansainvälisellä kentällä valmistumisen jälkeen.
Tavoitteena koulu ilman seiniä: Inkluusio Uudessa-Seelannissa
Opetusharjoittelussa ulkomailla näkee konkreettisesti, miten koulujärjestelmät toimivat muissa maissa.
Opena ulkomailla
Kiinnostaisiko toimia opettajana muuallakin kuin Suomessa? Tässä kolme kertomusta siitä minkälaisiin työtehtäviin ja tilanteisiin voi päätyä suomalaisena opena maailmalla.
Aimo Jalla: Kieltäytymisiä
Aimo listasi kelvolliset syyt kieltäytyä.
Maailman merkityksellisin työ
Panostamalla opettajien työelämään saadaan myös motivoituneimmat ja kyvykkäimmät opiskelijat hakeutumaan ja sitoutumaan opetusalalle.
Mitä kuuluu 70-vuotias SOOL?
Rakas SOOL saavuttaa tänä vuonna 2019 kunnioitettavan 60 vuoden iän. Kymmenen vuotta sitten liiton aktiivit pohtivat kirjeen muodossa, mitä SOOLille kuuluu 60 vuoden iässä. Iloksemme voimme heille todeta, että hyvää kuuluu. Monet tänä päivänä SOOLin arkeen kuuluvat asiat olivat vielä vuonna 2009 vain ”villejä visioita”.
SOOLin 70-luku: Miten luokan- ja aineenopettajaopiskelijat löysivät toisensa ja OAJ:n
Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä SOOL on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 1995, jolloin Suomen Lastentarhanopettajaksi Opiskelevien Liitto (SLOL) ja SOOL yhdistyivät. Aineenopettajaksi opiskelevien Suomen Auskultantit ry (SA) ja alun perin vain kansakoulun- ja luokanopettajaopiskelijoita edustanut SOOL yhdistivät voimansa jo vuonna 1981. Tässä historiapläjäyksessä kurkistetaan SOOLin 70-lukuun, jolloin yhteiskuntatietoisuuden heräämisen ja toiminnan uudelleenarvioinnin seurauksena luokan- ja aineenopettajaopiskelijat löysivät toisensa ja OAJ:n.
Kaikki poistuvat palautetuokiosta voittajina
Vuoden harjoittelunohjaajaksi valittu Kai Bruun ohjaa luokanopettajien opetusharjoittelua Viikin normaalikoulussa Helsingissä. Valintaperusteluissa korostui Bruunin taito antaa palautetta ja kuunnella opiskelijoita.
Uskottavampaa edunvalvontaa
Vuoden opeopiskelijaksi 2019 valittu Wilson Nuckols opiskelee luokanopettajaksi Helsingin yliopistossa ja hänen valintaansa oli esittänyt kasvatustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Peduca ry. Tänä vuonna valinnassa painotettiin ansioituneisuutta opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä.
On uudistumisen aika
Edes parhaista näkökulmista ei ole hyötyä, jos kukaan ei niitä kuule.
Alumnien vinkit työelämään
SOOL järjesti marraskuussa alumni-illan, joka kokosi paikalle entisiä opeopiskelijoita keskustelemaan ajankohtaisista opettajankoulutusta ja opetusalaa koskettavista teemoista. Entiset soolilaiset Julia Petäjä, Risto-Matti Alanko sekä Elisa Rontu paljastivat opeopiskelijoille parhaat työnhakuun ja työllistymiseen liittyvät vinkkinsä ja kokemuksensa.
Aimo Jalla: Valmiita vastauksia
Aimo menee kirkkaasti läpi.
Opettajuuden kulmakiviä etsimässä
Opettajankoulutuksen soveltuvuuskoe toteutetaan vuonna 2020 ensimmäistä kertaa yhteisvalintana. Soveltuvuusarviointia on kehitetty ja yhtenäistetty tutkimusperusteisesti yliopistojen ja myös opiskelijoiden yhteistyönä.
Opetusharjoittelut ovat opettajankoulutuksen ydintä
Korkeakoulujen opetussuunnitelmien uudistustyö alkaa tänä keväänä. Opeopiskelijoiden on oltava valppaana, jotta yhdenkään opettajankoulutusohjelman harjoitteluiden määrää ei vähennetä.
Opettajankoulutus vastaamaan moninaistuvan koulumaailman tarpeita
Millaisia taitoja opettaja tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa? Mikä on ainelaitosopintojen relevanssi opettajan työn kannalta? On selvää, että tulevaisuuden opettajan vaatimukset ovat muutoksessa. Dialogitaidot ja monilukutaito tulevat olemaan erityisen tärkeitä opettajan kompetenssin osa-alueita. Tarjoaako nykyisenkaltainen opettajankoulutus tarvittavan pätevyyden?