Opeopiskelija-lehti

19.11.2020

Äidinkieli ja kirjallisuus – unohdettu taideaine?

Jostain syystä äidinkieli ja kirjallisuus rajataan usein pois taito- ja taideaineiden luettelosta.

19.11.2020

Lapsilähtöistä kuvataidekasvatusta

Jokainen meistä on käynyt läpi elämässään oman kuvataiteilijaksi kasvun. Se, joka meidän suomalaisten kasvutarinaa yhdistää, on koulutuspolun tarjoama kuvataidekasvatus.

19.11.2020

Muusikkopedagogi, pedagogimuusikko vai molempia?

Musiikkipedagogiopiskelijoiden kaksi identiteettiä ja niiden synteesi. Valtaosa ensimmäisen vuoden musiikkipedagogiikan opiskelijoista mieltää itsensä ensisijaisesti muusikoksi, ei pedagogiksi. Kun korkeakouluopinnot päättyvät, on tilanne muuttunut.

19.11.2020

Työkseen tanssiva opettaja

”Vaikka töihin lähtiessä oliskin sellanen ’ei jaksa’ -fiilis niin siellä se katoaa.” Kuinka moni voi samaistua tähän lausahdukseen? Näin työtään kuvailee tanssinopettaja ja yrittäjä Varpu Allenius.

19.11.2020

Suo, kuokka ja Jussi – vai Chike?

Yhdenvertaisen taidekasvatuksen merkitys suomalaisen kulttuurin uudistamisessa.

19.11.2020

Draama on taideaine!

Yhteisöllisenä ja kehollisena taidemuotona draamalla on paljon annettavaa koulun opetukseen.

19.11.2020

Rauhaa draaman keinoin

Draama, kriisit ja konfliktit luovat tarpeen rauhan rakentamiselle, mutta toisaalta draaman avulla voidaan myös rakentaa rauhaa. Kosovon sodan aikaan perustettu Rauhankoulu käyttää ensisijaisena työtapanaan draaman keinoja.

19.11.2020

Mitä draamaharjoitteessa tapahtuu?

Draamakasvatuksen avulla pystytään ylittämään ylitsepääsemättöminäkin pidettyjä rakenteita ja saadaan oppijat uskomaan parempaan tulevaisuuteen. Draamaharjoitteita kannattaa kuitenkin tarkastella kriittisten silmälasien läpi, sillä ne voivat herkästi toistaa vallitsevia valtarakenteita.

19.11.2020

Myötätuntoa voi kehittää

Draamakasvatuksen vahvuus on sen kyky kehittää myötätuntoa ja empatiataitoja.

19.11.2020

Aimo Jalla: Taidetta ja kasvatusta

Nuorempi lehtori laittoi itsensä likoon.

28.8.2020

Yhteiskunta koulussa ja koulu yhteiskunnassa

Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävä on monijakoinen. Yksi tehtävistä on auttaa ja tukea yhteiskunnan kehittymistä.

28.8.2020

Oppimisympäristöllä on väliä

Väitöstutkimuksessa paljastui oppimisympäristöjen merkitys oppimisen tukemisessa. Oppimisympäristöihin liittyvät ominaisuudet voivat edistää tai estää oppilaan tuen toteutumista. Oppimisen tuen käytänteitä ja oppimisympäristöjä kehitettäessä kannattaa kuunnella myös opettajien ja opettajaksi opiskelevien kokemuksia.

28.8.2020

Uusi opeopiskelija, on aika etsiä ja erehtyä

Opetus- ja kasvatustyö on äärimmäisen upea ja monipuolinen uravalinta.

28.8.2020

Gradun kirjoittamisen ihanuus ja kamaluus

Gradun tekemiseen kuuluu omien aivojen rääkkäys, tekemällä oppiminen ja ahaa-elämykset, mutta koko pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.

27.8.2020

Opeopiskelijat rakentavat tulevaisuuden yhteiskuntaa

Suomen menestys nojaa korkeaan ja laadukkaaseen koulutukseen, eli todellisuudessa ilmainen koulutus on koko yhteiskunnan etu.

27.8.2020

Tasapuolisuus opinnoissa on taattava myös poikkeuksellisina aikoina

Eri korkeakouluilla on pandemian suhteen toisistaan poikkeavia käytäntöjä, joten vaikka järjestelyt eivät ole kaikkialla samanlaisia, opiskelijoiden yhdenvertaisuus myös korkeakoulujen välillä on turvattava.

27.8.2020

Harkka edessä? Ota haltuun uudet suositukset

SOOLin harjoittelusuositukset on tarkoitettu sekä opiskelijoiden että ohjaajien käyttöön.

27.8.2020

Aimo Jalla: Turvavälikesä

Kun kaikki festarit peruttiin.

13.5.2020

Tulossa: Uudet suositukset opetusharjoittelulle

Harjoittelusuositusten päivitysprojekti on loppusuoralla.

6.5.2020

Opon tulee olla rinnallakulkija

Opoksi valmistuva Viivi Vainikainen Itä-Suomen yliopistosta on Vuoden opeopiskelija 2020.

Jaa sivu somessa

Tweet