Opeopiskelija-lehti
Etäilystä hybridiin – harjoittelut poikkeusoloissa
Pandemian tuoma yllättävä, pakotettu digiloikka vaati kaikilta paljon lyhyessä ajassa. Niin myös opeopiskelijoilta, joista osa lähtee nyt työelämään ilman käytännön kokemusta lähiopetuksesta.
Ekokriisin ratkaiseminen on ennen kaikkea kasvatuksellinen kysymys
Vuoden opeopiskelijaksi valittu Katri Jurvakainen on opintojensa aikana pureutunut ekokriisin juurisyihin.
Hyvä opettaja osaa laittaa työkoneen ja koulun oven kiinni
Vuoden harjoittelunohjaaja 2021 on Jyväskylän normaalikoulussa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen harjoittelunohjaajana toimiva Mari Mäki-Paavola.
Aimo Jalla: Lähisome 2.0
Lehtori jakoi kaverikirjat kaikille oppilaille.
Demokratiakasvatus 2020-luvulla - Pelkkää puhetta vai täyttä todellisuutta?
Suomalaisnuoret osaavat varsin mallikkaasti mekaanisesti kertoa, miten eduskunta toimii, mutta arjen vaikuttamisesta ja poliittisesta toiminnasta nuoret eivät paljon ymmärrä. Yksi demokratiakasvatuksen keskeisistä tehtävistä onkin kasvattaa ihmisiä ymmärtämään sitä, miten sosiaalinen ympäristö ja yhteiskunta laajemmin vaikuttavat meidän ajatteluumme ja toimintaamme.
Mikä on politiikkaa?
Kaikki koulutukseen liittyvät päätökset vaikuttavat vähintäänkin epäsuorasti jonkin opettajaryhmän toimintaan.
Opeopiskelijat saavat olla vaikuttajia
Olipa motivaation taustalla mikä tahansa, tulisi jokaista opiskelijavaikuttajaa arvostaa.
Voiko sateenkaarilippua pitää koulun seinällä?
Sateenkaarilippuun liittyy vahvoja näkemyksiä, tunteita ja ennakkoluuloja, jotka tekevät lipusta poliittisen symbolin. Koulumaailmassakin esiintyy yhä pelkoa sitä kohtaan.
Opettajuuden ja kunnallispolitiikan yhdistäminen
Miten opettajan ammatin ja kunnallispolitiikan yhdistäminen onnistuu? Onko opettajan poliittisella taustalla merkitystä opetustyön näkökulmasta? Kannattaako opeopiskelijoiden tai opettajien lähteä mukaan kuntapolitiikkaan?
Ei ole sinun tehtäväsi olla kaikkea kaikille
Toisinaan on hyvä pysähtyä ja kysyä itseltään miten minä voin ja olenko minä onnellinen.
Kuntien tärkein tehtävä
Keväällä on hyvä hetki pysähtyä, miettiä omia arvojaan ja ennen kaikkea äänestää. Kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi meneillään olevan sote-uudistuksen jälkeen jää kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.
Äidinkieli ja kirjallisuus – unohdettu taideaine?
Jostain syystä äidinkieli ja kirjallisuus rajataan usein pois taito- ja taideaineiden luettelosta.
Lapsilähtöistä kuvataidekasvatusta
Jokainen meistä on käynyt läpi elämässään oman kuvataiteilijaksi kasvun. Se, joka meidän suomalaisten kasvutarinaa yhdistää, on koulutuspolun tarjoama kuvataidekasvatus.
Muusikkopedagogi, pedagogimuusikko vai molempia?
Musiikkipedagogiopiskelijoiden kaksi identiteettiä ja niiden synteesi. Valtaosa ensimmäisen vuoden musiikkipedagogiikan opiskelijoista mieltää itsensä ensisijaisesti muusikoksi, ei pedagogiksi. Kun korkeakouluopinnot päättyvät, on tilanne muuttunut.
Työkseen tanssiva opettaja
”Vaikka töihin lähtiessä oliskin sellanen ’ei jaksa’ -fiilis niin siellä se katoaa.” Kuinka moni voi samaistua tähän lausahdukseen? Näin työtään kuvailee tanssinopettaja ja yrittäjä Varpu Allenius.
Suo, kuokka ja Jussi – vai Chike?
Yhdenvertaisen taidekasvatuksen merkitys suomalaisen kulttuurin uudistamisessa.
Draama on taideaine!
Yhteisöllisenä ja kehollisena taidemuotona draamalla on paljon annettavaa koulun opetukseen.
Rauhaa draaman keinoin
Draama, kriisit ja konfliktit luovat tarpeen rauhan rakentamiselle, mutta toisaalta draaman avulla voidaan myös rakentaa rauhaa. Kosovon sodan aikaan perustettu Rauhankoulu käyttää ensisijaisena työtapanaan draaman keinoja.
Mitä draamaharjoitteessa tapahtuu?
Draamakasvatuksen avulla pystytään ylittämään ylitsepääsemättöminäkin pidettyjä rakenteita ja saadaan oppijat uskomaan parempaan tulevaisuuteen. Draamaharjoitteita kannattaa kuitenkin tarkastella kriittisten silmälasien läpi, sillä ne voivat herkästi toistaa vallitsevia valtarakenteita.
Myötätuntoa voi kehittää
Draamakasvatuksen vahvuus on sen kyky kehittää myötätuntoa ja empatiataitoja.