Opettajan työ

SOOLin liittokokous vaatii opettajankoulutuslaitoksia huomioimaan monikulttuurisuuskasvatuksen osana opintoja entistä vahvemmin. Opettajan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on kohdata oppija ennakkoluulottomasti tämän kulttuuritaustasta riippumatta.

"Mitä kauemmin olen toiminut opettajana, sitä vahvemmin olen alkanut ymmärtää olevani joka päivän jokainen hetki globaalikasvattaja. Urani alussa panostin kovasti globaalikasvatuksellisiin teemapäiviin, aamunavauksiin ja juhliin. Toki niitäkin tarvitaan, mutta kaikkein tärkeintä on johdattaa tuoreita kansalaisia ymmärtämään oma roolinsa maailmankansalaisina, siis ihan koko tämän maapallon kansalaisina."

Vuoden opeopiskelijaksi valitulla Aimo Laitamolla on taitoa ottaa opiskelutoverit sekä oppilaat yksilöinä huomioon.

Vuoden harjoittelunohjaaja Timo Kovanen toimii musiikin opettajana ja musiikkikasvatuksen opiskelijoiden harjoitteluiden ohjaajana Oulun normaalikoulussa. SOOL teki valinnan jäsenistöltä tulleiden esitysten perusteella.

Opettajaopiskelijat kokoontuivat aprillipäivänä SOOLin ”maailmaa syleilevään teemaseminaariin” pohtimaan globaalikasvatuksen syvintä olemusta. Lukuvuoden kolmas seminaari lähestyi aihettaan useista eri näkökulmista, ja laittoi meidät pohtimaan rooliamme tulevina kasvattajina kansainvälisessä mittakaavassa.

Suomen oppivelvollisuuteen ei kuulu varsinaista koulupakkoa, mikä tarkoittaa, että oppilas voi suorittaa esi- ja perusopetuksen oppimäärän muuallakin kuin koulussa. Tällöin puhutaan kotiopetuksesta tai toisinaan myös kotikoulusta.

Dynaamisilta kuulostavat fraasit on helppo ostaa, sillä ne ovat pikaratkaisuja kroonisiin ongelmiin.

Aamupäivällä kesken opetustuokion vanhempi astuu sisään päiväkotiryhmän tilaan lapsensa kanssa. Hän keskeyttää meneillään olevan tuokion huikkaamalla opettajalle: “Meidän Iina on sitte nukkunu vähän huonosti viime yönä”, ja kääntyy takaisin lapsensa puoleen. “No niin, menehän sinne tädin luokse, niin isi pääsee töihin.” Täti. Siinä se sana taas on. Mielikuva keski-ikäisestä, kadulla vastaan kävelevästä täti-ihmisestä hiipii taas mieleeni.

Kari Laasasenaho ja Hanna Kuusela testasivat biologian opetusharjoittelussa onko opettajalähtöisellä ja oppilaslähtöisellä oppimisella eroja yläkoululaisten ympäristöasenteiden kehittymisessä.

Oppilaslähtöisyys ei ole anarkiaa, se on hallittu kaaos.

Liitot ovat huolissaan siitä, miten oppilaiden turvallinen ja laadukas koulun aloitus turvataan kunnissa, joissa osa opettajista aloittaa työnsä vasta samaan aikaan oppilaiden kanssa. Vanhempainliitto ja SOOL vaativat, että kunnat jatkossa palkkaavat opettajat koko perusopetuslaissa määritellyn lukuvuoden ajaksi.

SOOLin liittokokous on erittäin huolissaan koulutusleikkauksista ja erityisesti opetusharjoitteluiden karsimisesta opettajankoulutuksissa. Opetusharjoitteluista ei tule taloudellisista syistä karsia, vaan laadukasta ohjattua opetusharjoittelua on tarjottava kaikille opettajaksi opiskeleville useammassa jaksossa opintojen alkuvaiheista lähtien.

Erityispedagogiikan opintojen osuus opettajankoulutusohjelmissa ei SOOLin mielestä ole määrällisesti ja laadullisesti riittävää. Inkluusio, monikulttuurisuus ja erilaiset oppijat vaativat opettajalta entistä enemmän erityispedagogista osaamista, mutta opettajankoulutus ei vastaa tältä osin työelämän tarpeisiin.

Osa kunnista suunnittelee palkkaavansa uudet opettajat ensi lukuvuodelle vasta elokuun puolivälistä eikä vakiintuneen käytännön mukaisesti 1.8. alkaen. Tämä vie pohjan laadukkaalta opetustyön suunnittelulta ja useissa tapauksissa vaikeuttaa merkittäväsi vastavalmistuneen opettajan ensimmäistä työvuotta.

Pääkaupunkiseudun isot kunnat suunnittelevat palkkaavansa uudet opettajat jatkossa vasta elokuun puolivälistä. Tämä halvaannuttaisi lukuvuoden aloituksen, vaarantaisi oppilaiden oikeusturvan ja tarkoittaisi yksipuolista palkanalennusta opettajile. SOOL tulee tarvittaessa suosittamaan, että sen jäsenet hakeutuvat töihin muualle.

SOOLin mielestä opettajankoulutus ei anna riittäviä valmiuksia turvallisuuskasvatuksen, turvallisen toimintakulttuurin rakentamiseen ja opettajan oman turvallisuuden takaamiseen. Joensuussa 17.10. järjestettävässä Turvatakuu-seminaarissa käsitellään oppimisympäristöjen turvallisuutta.

SOOL ei hyväksy opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmia, joissa toisen asteen oppilaitosverkkoa karsitaan ja resursseja leikataan rajusti vuoden 2017 loppuun mennessä. Uudistuksilla on kielteisiä vaikutuksia sekä opettajille että lukiolaisille ja ammattikoululaisille.

Vuokko Oikarainen on niitä opettajia, jotka ovat ajautuneet alalle. Kolmas työvuosi on nyt aluillaan ja uusi tuleva jännittää taas, mutta tuntuu silti niin hyvältä ja oikealta.

Miten ohjata opiskelijoita ja opettajia yhä kompleksisemmaksi muuttuvaan opetustyöhön? Joensuun normaalikoulun johtavan rehtorina toiminut Petri Salo tarkastelee aihetta opettajan osaamisaluiden eli kompetenssien näkökulmasta.

Tänään julkistettu opettajankoulutuksen kehittämisohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Opettajankoulutusfoorumin vastaus yhteiskunnan nopean muutoksen asettamiin haasteisiin. Ohjelmaan on kirjattu tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden avulla suomalaisen opettajankoulutuksen on tarkoitus säilyä vahvana, vetovoimaisena ja kansainvälisesti arvostettuna.

Opetushallituksen määräys varhaiskasvatussuunnitelman perusteista julkaistiin lokakuun puolessa välissä. Uudet, perusteiden mukaiset paikalliset suunnitelmat tulee ottaa kunnissa käyttöön vajaan vuoden kuluttua, elokuussa 2017. Mutta mikä minä, melko tuore lastentarhanopettaja olen puhumaan uudesta vasusta?

Samalla viikolla, kun sosiaalinen media kuohui ja Opetushallituksen kohuopas oli mielipiteiden ristiaallokossa, järjestettiin myös SOOLin teemaseminaari sukupuolisensitiivisyydestä.

SOOLin MOP-tempauksessa korostettiin opeopiskelijoitten luonteenvahvuuksia ja iloittiin arjen supersankaruutta.

Työelämään siirtyminen opiskelijaelämästä on iso muutos kenelle tahansa. Kun siihen yhdistää pitkän maantieteellisen välimatkan Rovaniemeltä Helsinkiin on muutos päätähuimaava.

Opettajaopiskelijat olivat Raumalla suurten kysymysten äärelle, kun SOOLin teemaseminaarin aiheena oli ympäristökasvatus. Koivun katveessa! -seminaari tarjosi aiheeseen paljon sellaista tietoa mitä opettajankoulutuksesta uupuu, mutta ennen kaikkea se voimautti tulevia opettajia toimimaan kestävämmän elämäntavan puolesta. Seminaarissa sukellettiin myös syvälle Suomen metsiin ja pohdittiin miten luontoa voisi hyödyntää enemmän oppimisympäristönä.