Luokanopettaja

  • Oppilaslähtöisyys ei ole anarkiaa, se on hallittu kaaos.
  • SOOL vaatii Savonlinnan opettajankoulutuksen säilyttämistä nykyisellään ja tyrmää vaihtoehdot lakkauttaa Savonlinnan kampus tai siirtää sen toimintoja muualle. Itä-Suomen yliopiston tulisi ottaa mallia Turun yliopistosta, joka on turvannut Rauman opettajankoulutusyksikön rahoituksen.
  • Fuksivuoteni

    Julkaistu:
    Noin vuosi takaperin Suvi Kilpinen eli elämänsä pelottavinta ja ihaninta aikaa.
  • Vuokko Oikarainen on niitä opettajia, jotka ovat ajautuneet alalle. Kolmas työvuosi on nyt aluillaan ja uusi tuleva jännittää taas, mutta tuntuu silti niin hyvältä ja oikealta.
  • Ensimmäinen opesyksyni

    Julkaistu:
    Työelämään siirtyminen opiskelijaelämästä on iso muutos kenelle tahansa. Kun siihen yhdistää pitkän maantieteellisen välimatkan Rovaniemeltä Helsinkiin on muutos päätähuimaava.
  • Syrjäyttääkö Ruotsin malli oman uskonnon opetuksen? Lukas Priklopil selvitti kanditutkielmassaan opettajopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten katsomusaineita pitäisi Suomessa opettaa.
  • SOOL on valinnut vuoden 2015 harjoittelunohjaajaksi Juha Ståhlbergin Rauman normaalikoulusta. Valinta tehtiin jäsenistöltä saatujen esitysten sekä SOOLin Suositukset opetusharjoittelulle -julkaisussa määriteltyjen hyvän harjoittelunohjauksen kriteereiden perusteella.
  • Tekstiilityön ja teknisen työn jako poistuu opetussuunnitelmista. Muutos koskettaa paitsi käsityön aineenopettajia, myös luokanopettajia.
  • Opettajan ammattia pidetään usein varmana valintana työllistymisen kannalta: opettajille on aina töitä. Alkuun voi olla kesät työttömänä ja saattaa joutua muuttamaan peräkyliin, mutta työttömyyttä ei tarvitse pelätä. Pitääkö tämä ajattelu paikkaansa? Kyllä ja ei.
  • Korkeakoulutettujen työttömyys on kääntynyt laskuun viiden vuoden kasvun jälkeen. Kasvatustieteen maistereiden ja lastentarhanopettajien työllisyystilanne kuitenkin huononi edelleen vuoden 2016 aikana.
  • Viime itsenäisyyspäivänä julkaistiin uusimman PISA-tutkimuksen tulokset. Kyseessä on maailman tunnetuin oppimistuloksia arvioiva tutkimusohjelma, jota on vuodesta 2000 alkaen toteuttanut taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD. PISA-tulosten äärellä voidaan kysyä, mitä ne kertovat suomalaisesta koulusta ja sen kehityksestä.
  • Mediakasvatusta on opinnoissa liian vähän tai aivan liian vähän, sanoo valtaosa opettaja- opiskelijoista (71 %). Vain alle puolet (47 %) arvelee tutkintonsa pakollisiin osiin ylipäänsä kuuluvan mediakasvatusta. Tiedot käyvät ilmi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn Opettajaopiskelijat ja mediakasvatus 2017 -selvityksestä, joka julkaistaan kansallisessa Mediakasvatusfoorumissa 4.10.2017.
  • Opettajaksi opiskelevien liiton jäsenmäärä kääntyi vuoden 2017 aikana yli seitsemän prosentin nousuun parin vuoden laskusuhdanteen jälkeen. Järjestäytyminen näyttää jälleen kiinnostavan opeopiskelijoita.
  • Vuoden opeopiskelija Mona Oksanen, 22, tunnetaan Savonlinnan yliopistokampuksella aktiivisena toimijana omassa ainejärjestössään Pedary ry:ssä jo usean vuoden ajalta. Kanssaopiskelijoiden mukaan hän on osoittanut äärimmäistä sitoutumista, mutta ennen kaikkea uskoa onnistumiseen. Hänellä on jalat jykevästi maassa ja leveä hymy valloittaa koko kampuksen päivästä toiseen.
  • Vuoden harjoittelunohjaajaksi valittu Johanna Hildén haluaa opiskelijoiden mukaan oppia myös harjoittelijoilta, ei ainoastaan antaa palautetta ja jakaa omaa osaamistaan tuleville opettajille. Hildén työskentelee Tampereen normaalikoulussa luokanopettajien harjoittelun ohjaajana.
  • Vuodesta 2020 alkaen opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeeseen voi päästä suoraan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. SOOL on mukana kehittämässä yhtenäisempiä soveltuvuuskokeita kaikkiin koulutusyksikköihin.
  • Opettajilla on äänihäiriöitä enemmän kuin muilla ammattiryhmillä. Nykyisessä opettajankoulutuksessa on kuitenkin jo pidemmän aikaa laiminlyöty puhe- ja lauluäänen tavoitteellinen koulutus. Hannele Valtasaaren väitöstutkimuksen mukaan laulupedagogiikalla olisi mahdollista ehkäistä ongelmia jo opettajaopiskelijoilla.
  • Opettajankoulutuksen soveltuvuuskoe toteutetaan vuonna 2020 ensimmäistä kertaa yhteisvalintana. Soveltuvuusarviointia on kehitetty ja yhtenäistetty tutkimusperusteisesti yliopistojen ja myös opiskelijoiden yhteistyönä.
  • Uskottavampaa edunvalvontaa

    Julkaistu:
    Vuoden opeopiskelijaksi 2019 valittu Wilson Nuckols opiskelee luokanopettajaksi Helsingin yliopistossa ja hänen valintaansa oli esittänyt kasvatustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Peduca ry. Tänä vuonna valinnassa painotettiin ansioituneisuutta opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä.
  • Vuoden harjoittelunohjaajaksi valittu Kai Bruun ohjaa luokanopettajien opetusharjoittelua Viikin normaalikoulussa Helsingissä. Valintaperusteluissa korostui Bruunin taito antaa palautetta ja kuunnella opiskelijoita.
  • Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä SOOL on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 1995, jolloin Suomen Lastentarhanopettajaksi Opiskelevien Liitto (SLOL) ja SOOL yhdistyivät. Aineenopettajaksi opiskelevien Suomen Auskultantit ry (SA) ja alun perin vain kansakoulun- ja luokanopettajaopiskelijoita edustanut SOOL yhdistivät voimansa jo vuonna 1981. Tässä historiapläjäyksessä kurkistetaan SOOLin 70-lukuun, jolloin yhteiskuntatietoisuuden heräämisen ja toiminnan uudelleenarvioinnin seurauksena luokan- ja aineenopettajaopiskelijat löysivät toisensa ja OAJ:n.
  • Jostain syystä äidinkieli ja kirjallisuus rajataan usein pois taito- ja taideaineiden luettelosta.
  • Vuoden opeopiskelijaksi valittu Katri Jurvakainen on opintojensa aikana pureutunut ekokriisin juurisyihin.
  • Valitsemalla Vuoden harjoittelunohjaajan SOOL haluaa kiinnittää huomiota asiantuntevan harjoittelunohjauksen merkitykseen opiskelijoiden opettajuuteen kasvussa ja opettajaidentiteetin löytymisessä. Vuoden harjoittelunohjaaja valitaan SOOLin jäsenistöltä tulleiden esitysten perusteella.

Tutustu kattaviin jäsenetuihisi!

SOOLin jäsenet saavat omien jäsenetujen lisäksi lähes kaikki Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n jäsenedut.

Tsekkaa etusi