LILLI MATVEINEN
Opeopiskelija 2/25

Lapin yliopiston erityisopettajaopiskelijoita vappuna 2024. Kuva: Marja Kaisanlahti.

Erityisopettajankoulutukselle on kysyntää, kun tuentarpeisten lasten sekä oppilaiden määrä kasvaa ja erityisopettajista on pulaa monilla paikkakunnilla. Tarpeeseen on vastattu korkeakouluissa, joissa on avattu uusia erityisopettajankoulutuksia. SOOLissa erkat on otettu ilolla vastaan, kun heidän ainejärjestöjään on liittynyt SOOLin jäseneksi viime vuosien aikana nopeaan tahtiin. 

Millaista on opiskella halutussa opintosuunnassa, ja miten uudet ainejärjestöt ovat aloittaneet toimintansa muiden joukossa opiskelupaikkakunnilla? Tätä on syytä kysyä Oulusta, Rovaniemeltä ja Tampereelta, jonne on viimeksi perustettu erityisopettajakoulutuksen opiskelijoille uudet ainejärjestöt.

Juttuun haastateltiin Oulun Spessu ry:n puheenjohtajaa Helvi Heikkilää, Rovaniemen Diverssi ry:n puheenjohtajaa Atte Järveliniä ja talousvastaavaa Vilma Rytkyä sekä Tampereen Unik ry:n puheenjohtajaa Kiia Saarista, SOOL- ja viestintävastaavaa Jenni Matolaa sekä edunvalvontavastaavaa Eedla Peltokangasta.

Opinnot yhdistävät

Sisäänottomäärät ovat kaikissa yliopistoissa erityisopettajakoulutukseen pienet: opintoihin pääsee 20 opiskelijaa kaikissa kaupungeissa ja opintosuunta on hyvin haluttu. Tämä vaikuttaa osaltaan ainejärjestöjenkin yhteisöllisyyteen ja tuntuun pienestä perheestä.

Kaikki haastatellut ainejärjestötoimijat jakavat ajatuksen siitä, että resurssit ovat riittävät erityisopettajaopiskelijoille ja opetus on laadukasta. Spessun toimijat korostavat, kuinka Oulun yliopistossa opettajat ovat todella mukavia ja opetus on käytäntöön hyvin peilattavissa.

Unikin hallituslaiset nostavat parhaaksi puoleksi opinnoissaan Tampereella sen, että ne jatkuvasti kasvattavat kiinnostusta ja innostusta alaa kohtaan. Opintojen suorittaminen ei myöskään tunnu raskaalta, vaan omaa arkea ja muuta elämää on mahdollista elää mutkattomasti.

Silti uudet opinnot niin yliopistolle kuin opiskelijoillekin pohdituttavat, kun omien opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu on haastavaa. Unikin opiskelijoista tuntuukin, että välillä tietoa opintojen suorittamisen seuraavista vaiheista saa liian myöhään. Joustavuus ja vertaistuki on kuitenkin opinnoissa tärkeää, minkä vuoksi opiskelijat eivät vaihtaisi opintojaan tai opiskelukaupunkiaan toiseen.

Parannettavaa on Spessun opiskelijoiden mukaan opintojen sitomisessa enemmän myös varhaiskasvatuksen maailmaan. Henkilökunnan kanssa on kuitenkin muodostunut tiivis yhteistyö ja heidän kanssaan on avoin keskusteluilmapiiri. Kurssien järjestelyistä pystytään puhumaan rakentavasti ja henkilökunta ottaa huomioon saamansa palautteen.

Spessun hallitustoimijat kokevatkin, että niin opiskelijat kuin henkilökuntakin luottavat ainejärjestöön, mikä näkyy yhteydenotoissa heidän suuntaansa.

Mietityttävät monialaiset

Monialaisten opintojen saavuttaminen mietityttää jokaisella paikkakunnilla. Kaikki ainejärjestötoimijat jakavat ajatuksen siitä, kuinka tärkeää erityisluokanopettajan pätevyys olisi tulevaisuuden kannalta ja miten sen saavuttaminen tulisi mahdollistaa halukkaille. Monialaisten hakuvaiheessa tulisikin tehdä selväksi erityisluokanopettajan pätevyyden merkitys työmarkkinoilla.

Oulussa monialaisiin opintoihin pääsyn kriteereinä ovat ensisijaisesti pääaineen opintopisteiden määrä ja pääaineopintojen keskiarvo, minkä jälkeen tarkastellaan kaikkien opintojen yhteispistemäärää yleisesti. Toisaalta vuonna 2025 aloittavat opiskelijat valmistuvat automaattisesti erityisluokanopettajiksi, eikä monialaisiin tarvitse hakea erikseen. 

”Välillä tietoa
opintojen suorittamisen
seuraavista vaiheista
saa liian myöhään.”

Monialaiset opinnot vaativat Lapin yliopistossa Rovaniemellä pääsykokeen, mikä karsii jonkin verran halukkaita. Tampereella taas monialaisiin opintoihin pääsevät kymmenen opiskelijaa arvotaan. Tätä uniklaiset pitävät epäoikeudenmukaisena etenkin, kun kriteerit olivat heille kevääseen asti epäselvät.

Syksyn suunnitteleminen onkin opiskelijoille hankalaa eikä harjoitteluistakaan tiedä vielä tarpeeksi. Uuden tutkinnon muodostuminen korkeakouluun onkin pitkä prosessi. 

Rovaniemellä tämä tiedetään, sillä opinnot hakevat suuntaansa vielä toisenakin vuonna. Henkilöstö pyrkii tekemään kursseista mahdollisimman hyviä ja he ovat valmiita kehittämään asioita opiskelijoiden parhaaksi. Esimerkiksi ensimmäisenä vuonna opiskelijoita hieman vaivanneet etäopinnot ovat vaihtuneet lähiopinnoiksi seuraaville vuosikursseille ja yhteistyössä kaikkien osapuolten kesken on vaikutettu harjoitteluiden kulkuun.

Edunvalvonta onkin pitkäjänteistä työtä, minkä ainejärjestötoimijat ovat oppineet hyvin luodessaan uusia käytänteitä. Diverssin toimijat Rovaniemellä kokevatkin, kuinka vuoden ajan toimintaa nähneenä ymmärtää enemmän ja kokemus hallitustoiminnasta on auttanut luomaan perspektiiviä tekemiseen.

Ainejärjestötoiminnan käynnistyminen apujoukoin

Spessu on 9-vuotias ainejärjestö Oulun yliopistossa. Oulussa ainejärjestöt ovat lähestulkoon kaikki samalla kampuksella, minkä vuoksi yhteishenki on huippua. Kattokilta Kaskin ansiosta yhteistyötä tehdään paljon ainejärjestöjen välillä. Tämä näkyi myös Spessun alkuaikoina, kun tukea sai paljon varhaiskasvatuksen opiskelijoiden Lastareilta ja luokanopettajaopiskelijoiden Ololta. 

Diverssin ”babyshowereita” juhlittiin syksyllä 2023 eli ainejärjestö on toista vuotta toiminnassa. Järjestön perustamisessa vaadittiin myös apua paikkakunnan muilta toimijoilta. Lapin yliopiston ainejärjestöt Lapikas ja Lastu sekä ylioppilaskunta LYY olivat suurimmat tukijat, minkä lisäksi tuutorit avustivat toiminnan käyntiin. Valmista pohjaa ainejärjestölle pohdittiin, mutta kaikkien eduksi Diverssi sai aloittaa toimintansa erkkaopiskelijalähtöisesti itse. 

Unik on nuorin kolmesta ainejärjestöstä eli viime syksynä syntynyt. Heillä toiminta alkoi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden kattojärjestö Kasvon avulla muun muassa tuutoritoiminnalla ja järjestön perustamistuella. Unikia auttoivat myös vanhemmat erityisopeopiskelijoiden ainejärjestöt, joista etenkin Diverssin tuorein kokemus järjestön perustamisesta tuki Unikin alkutaivalta. 

Järjestötaustaa ei tarvittu

Uusimmissa erityisopettajaopiskelijoiden ainejärjestöissä Diverssissä ja Unikissa ei lähes kenelläkään ollut mitään järjestötaustaa uutta toimintaa luotaessa. Se ei ollut kuitenkaan este tuoreille järjestötoimijoille: toiminta rupesi rullaamaan muutamien aktiivisten opiskelijoiden avulla, kun he ottivat selvää asioista ja puhalsivat yhteen hiileen. 

Unikissa toiminta tuntui aluksi sekavalta, sillä mutkia ilmestyi matkaan tuon tuosta. Vaikka joku kertoi, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä, ei päätöksenteko ollut aina suoraviivaista. Sopeutumista ja järjestötoiminnan harjoittelua helpotti kuitenkin vankasti ainejärjestötoiminnassa marinoituneet tuutorit ja muu yhteisö Tampereella. Se helpotti uniklaisia tekemään ja oppimaan yhdessä. 

Unikin innokkaat tuutorit ja muu tuki auttoi järjestötoimijat alkuun, mutta ajan kuluessa hallituslaiset ovat hakeneet uusia ja omintakeisia tapoja tehdä toimintaa. Nykyisen hallituksen toimijat kokevatkin, kuinka kaikki ainejärjestöt tekevät toimintaa eri tavoin, ja tekee sitten niin tai näin, on tärkeää tehdä asiat siten, mikä on juuri omalle järjestölle parhaaksi.

Diverssissä, silloin vielä kokemattomien järjestötoimijoiden lisäksi, tuutorit olivat aluksi osana hallitusta, mikä auttoi pääsemään toiminnassa alkuun. Hallitusvuoden alussa tekeminen oli paikoitellen hakemista ja harjoittelua, minkä jälkeen hallitustoiminta lähti kukoistamaan. Ainejärjestötoimijat kokivat tsempanneensa, tehneensä paljon yhdessä ja jakaneensa vastuita keskenään. Heilläkin aluksi oikea tapa toimia oli vielä hakusessa, mutta toisena vuonna optimaalisen toimintamallin etsiminen tuotti tulosta. 

Yhteishengellä haasteita voittamaan

Kuten järjestötoiminnassa yleensä, on visioiden toteuttaminen muutamien aktiivisten toimijoiden käsissä. Kaikkia kuitenkin tarvitaan yhteistoimintaan. Hommia hoitavat kukin pienemmällä tai isommalla panostuksella, jotta ryhmän toiminta kulkee eteenpäin. Yhteishenki ja yhteiset päämäärät ovat kuitenkin kaiken ytimessä.

Lämminhenkisyys ja yhteisöllisyys on Spessun toiminnan salaisuus. Pienessä järjestössä kaikki tuntevat hyvin toisensa eri vuosikursseiltakin. Niin rivijäsenet kuin hallitustoimijatkin ovat yhtä perhettä, ja hallitukselta avun pyytäminen on luontevaa. 

Spessusta on muodostunut aikojen saatossa ainejärjestö, jonka toimintaan ja tapahtumiin voi osallistua matalalla kynnyksellä elämäntilanteesta riippumatta. Hallituslaiset kertovatkin, kuinka heille on tärkeä periaate, että kaikki ovat tervetulleita toimintaan.

Toimintaan saivat myös Unikissa tulla kaikki mukaan. Ainejärjestö perustettiin pienellä porukalla yhdessä, mikä teki hallituksesta hyvin yhtenäisen. Unik oli hallituslaisilleen kuin ”vauva”, eli opiskelijoiden oma projekti, jossa logo, värit ja haalarit olivat yhteisen työn tulosta. Kaikille oli jokin homma, minkä sai hoitaa sellaisella panoksella, mihin omat rahkeet riittivät sillä hetkellä. Hallituksessa myös aina joku auttoi, kun pöydällä oli liikaa tehtävää. 

Diverssin hallituslaisten sanojen mukaan ainejärjestössä parasta on yhteishenki. Hallitus on ”monen yksilön epätäydellisen täydellinen kokonaisuus”, koska ihanan erityisessä porukassa jokaisella on omat vahvuutensa, jotka hyödyttävät osiltaan hallitustoimintaa. Lisäksi ainejärjestön tapahtumat, kuten Pakkaspirskeet vetävät osallistujia puoleensa ja niissä viihdytään. 

Katse tulevaan

Erityisopettajien työllistymismahdollisuudet ovat hyvät kaikissa kaupungeissa. Oulun tutkintolinjan yhteishaussa komeileekin 97 prosentin työllisyysaste erityisopettajakoulutuksen saaneilla. Pätevien hakijoiden tarve on kuitenkin suurempi, mitä pienemmille paikkakunnille siirrytään. Opiskelijoiden pysyminen opiskelupaikkakunnallaan ei olekaan itsestään selvää etenkään pohjoisessa. Rovaniemellä koetaan, että valmistuvien, kelpoisten opettajien hyödyntäminen virkoja täytettäessä olisi avainasemassa, mitä tulee erityisopettajien tilanteeseen. 

Moni haluaa pysyä opiskelupaikkakunnallaan tai palata omaan kotikuntaansa opettajaksi. Koulutuksiin hakeutuu opiskelijoita laajalta alueelta eikä ole itsestään selvää, että jokainen pysyisi opiskelukaupungissaan. Kuten sanottua, avoimet työpaikat avautuvat kaksoiskelpoisille erityisopettajille helpommin, kuin pelkästään laaja-alaisen erityisopettajan opinnot suorittaneelle. Moni hakeutuukin tekemään monialaiset opinnot työllistymisen takaamiseksi. 

Oulussa, Rovaniemellä ja Tampereella koetaan tulevaisuus erityisopettajana hyväksi ja työ kaikkiaan todella tärkeäksi ja merkitykselliseksi, tieteenaloja yhdistäväksi ja monipuoliseksi. Suositukset näihin kaupunkeihin koulutuksiin hakeutumiselle ovat siis taatut!

Spessun hallituslaisia. Kuva: Emma Paavola.

---

Unikin puheenjohtaja Kiia Saarinen ja SOOL-vastaava Jenni Matola. Kuva: Petra Porela.