AINO LEHTOLA
Opeopiskelija 2/25

Tavoiteohjelma hyväksyttiin huolellisen työryhmäkäsittelyn jälkeen SOOLin liittokokouksessa huhtikuussa.

Opettajankoulutuksen tulisi vastata työelämän tarpeisiin. Joidenkin mielestä sen pitäisi jopa osata katsoa tulevaan. SOOLin edunvalvonnallinen työ puuttuu jatkuvasti koulutuksen epäkohtiin niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Joskus suuria ongelmia ei kuitenkaan ole, vaan koulutuksen kehittämisessä voidaan keskittyä jo olemassa olevien käytäntöjen parantamiseen. Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelma keskittyy niin ongelmien korjaamisen tukemiseen kuin pitkäjänteiseenkin kehittämistyöhön.

Tavoitteiden tarkoituksena on toimia niin opettajaopiskelijoiden kuin koulutuksen kehittäjien ja poliitikkojen ohjenuorana paremman opettajankoulutuksen kehittämiseen. Tavoitteet on työstetty ­SOOLin hallituksen, jäsenyhdistysten ja huhtikuussa pidetyn liittokokouksen kanssa. Kuka muukaan osaisi puhua opinnoista kuin opiskelijat itse?

Opettajuuden lähtökohdat

Yhteiskunta on jatkuvien muutosten alla. Opettajankoulutuksen tuleekin perustua ajankohtaiseen tutkimustietoon, jotta opetus vastaisi yhteiskunnan tarpeisiin. Laadukkaassa koulutuksessa yhdistyy teoria ja käytäntö. Opettajan työ rakentaa Suomen perustan ja tulevan. Ammatin merkitystä ei voi vähätellä. Opettajankoulutukseen tulee siis panostaa!

Opetustyö ei tapahdu tyhjiössä. Ainakin peruskoulua on joskus kuvattu yhteiskunnaksi pienoiskoossa. Opetukseen, oppijoihin ja opetusta järjestäviin tahoihin sekä niiden resursseihin vaikuttavat monenlaiset tekijät. Opettajan täytyykin tunnistaa oppijoiden mahdollisuuksiin vaikuttavat institutionaaliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset rakenteet.

Opettajan työhön kiinnittymiseen tarvitaan identiteetti omasta opettajuudesta. Sen muodostumisen tulee alkaa heti opettajaopintojen alussa ja sen kehitystä täytyy tukea koko koulutuksen ajan. Ei voida kuitenkaan unohtaa koulutuksien tarjoamaa asiantuntijuutta. Asiantuntijaidentiteettiä täytyy myös tukea. Koulutus ei voi vain olla tutkintolaitos.

Koulutuksen antamat valmiudet

Opettajankoulutuksen antamat valmiudet eivät saa olla kiinni siitä, missä korkeakoulussa opiskelee. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on syystäkin autonomiansa, mutta sen ei tule vaikuttaa opetuksen laatuun ja sen vaihteluun korkeakoulujen välillä. Koulutuksia tulee yhtenäistää ja korkeakoulujen välistä hyväksilukua kehittää. Opetus tulee järjestää esteettömästi ja erilaiset oppijat huomioiden. Toteutustapoja tulee olla monia. Kyse on yhdenvertaisuudesta!

Valmiudet ovat opettajan työn lähtökohta. ”Kuinka valmis opiskelija on tulevaan työhönsä opintojen loppuvaiheessa?” on kysymys, jonka pohjalta valmiuksia on SOOLin tavoiteohjelmassa linjattu yleisesti ja alakohtaisesti. Jokaisen opettajan tulee tietää ihmisen kehityksestä, oppimisesta ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. 

Tukea ja ohjausta

Opettajan rooli moniammatillisessa yhteistyössä ja työympäristössä korostuu polarisoituvassa yhteiskunnassa ja jatkuvien taloudellisten leikkausten keskellä. Yhä useampi tarvitsee esimerkiksi opiskeluhuollon palveluita. Opettajan tulee tietää tehtävänsä osana moniammatillista verkostoa ja koulutuksen tulee tarjota ymmärrystä eri sidosryhmien, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, vaikutuksesta oppijan elämään, oppimiseen ja hyvinvointiin. 

Myös erityispedagogisen tietotaidon merkitys on korostunut viime vuosina entisestään. Oppimistulokset ovat laskussa, oppimisvaikeudet kasvussa ja häiriökäyttäytyminen lisääntynyt. Jokaisen opettajan tulee tunnistaa oppimisvaikeudet ja osata ohjata käyttäytymistä tutkimustietoon perustuvilla tavoilla. Opettajankoulutuksen pakollisiin opintoihin tulisi SOOLin mukaan sisältyä vähintään viisi opintopistettä erityispedagogiikan opintoja. 

Alakohtaiset erityispiirteet

Kaikkia koulutuksia kehittävien tavoitteiden lisäksi jokaisella alalla on omat kehitystarpeensa. Varhaiskasvatuksen koulutusta tulee kehittää kandidaatti+maisteri-malliseksi, luokanopettajan alakohtaisissa tavoitteissa korostuu oppilaan elämään vaikuttavien tekijöiden ymmärrys ja erityisopettajaopintojen halutaan lisäävän opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnassa, instituutioissa ja yksilöissä vallitsevista ableistisista näkökulmista.

Aineenopettajien täytyy osata motivoida opiskelijaa löytämään merkitystä opetettavalle tiedolle sekä tunnistaa koulupudokkuuden syy-seuraussuhteita. Opinto- ja uraohjaajien tulee ymmärtää ohjauksen institutionaalisuus, poliittisuus ja yhteiskunnallisuus. Tanssinopettajien ja musiikkipedagogien koulutuksissa tulisi olla muun muassa laajempaa näkökulmaa yksilön kehityksestä ja erityistarpeista sekä erityispedagogiikasta ja inkluusiosta.

Lisää alakohtaisia tavoitteita ja näkemyksiä muun muassa opetusharjoitteluiden toteutukseen ja opinnäytetöiden ohjaukseen löytyy itse tavoiteohjelmasta, johon voi jo tutustua täällä. Printtijulkaisu tulee jakoon syksyllä.