21.3.2019

Opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen on varattava enemmän resursseja

Yhä useampi korkeakouluopiskelija voi henkisesti huonommin ja peräti 30 prosentilla esiintyy psyykkisiä vaikeuksia. Kestämättömään tilanteeseen on nyt puututtava ja siksi SOOL vaatii valtiolta ja korkeakouluilta panostuksia opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen.

KANNANOTTO

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry vaatii, että opiskeluterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen resursseja lisätään ja tarjontaa laajennetaan, jotta jokainen opiskelija saisi tarvitsemaansa tukea henkisen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Lisäksi SOOL vaatii, että kansallisesti määritellään yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin opintopsykologien vähimmäismäärät. Tavoitteena tulee olla, että jokaisessa korkeakoulussa on tarjolla helposti saavutettavat opintopsykologin palvelut, jotta jokaista tukea tarvitsevaa opiskelijaa voidaan auttaa opintoihin liittyvissä haasteissa.

Yhä useampi korkeakouluopiskelija voi henkisesti huonommin. Peräti 30 prosentilla opiskelijoista esiintyy psyykkisiä vaikeuksia (KKOTT 2016). Opiskelijoiden mielenterveyspalvelut ovat kuitenkin tällä hetkellä alimitoitettuja suhteessa hoitoon hakeutuvien määrään, joka on vuosi vuodelta lisääntynyt. Psykologin vastaanotolle pääsee suoraan enää hyvin harvoin ja psykologin antamaa keskusteluapua voi joutua odottamaan jopa kuukausia.

Alimitoitettujen palveluiden taustalla on vuoden 2014 hallituksen kehysriihen leikkurit, joiden seurauksena Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n opetus- ja kulttuuriministeriöltä saama 4,1 miljoonan euron toiminta-avustus lakkautettiin. Samaan hengenvetoon laski myös Kelan antama taloudellinen tuki, sillä sen lakisääteinen enimmäisosuus YTHS:n kokonaisrahoituksesta on 63 prosenttia. Toiminta-avustuksen lakkauttamisen aiheuttamat taloudelliset sopeuttamistoimet kohdistuivat suurelta osin YTHS:n tarjoamiin mielenterveyspalveluihin.

Opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta on ehdottoman tärkeää, että hän pystyy saamaan ammattimaista apua mahdollisimman pian sitä tarvitessaan. Mikäli opiskelija ei saa riittävää tukea tarpeeksi ajoissa, hän voi pahimmillaan menettää opiskelukykynsä ja opinnot saattavat keskeytyä joko väliaikaisesti tai kokonaan. Lisäksi opettajien työolobarometri kertoo opettajien poikkeuksellisen suuresta kuormituksesta työelämässä. Jos opettaja ei edes opinnoista lähde töihin hyvinvoivana on turha toivoa, että työhyvinvointikaan paranisi. Kestämättömään tilanteeseen on nyt puututtava ja siksi SOOL vaatii valtiolta ja korkeakouluilta panostuksia opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen.


Lue myös: SOOLin eduskuntavaalitavoitteet 2019


Tämän sisällön näyttäminen edellyttää, että hyväksyt markkinointievästeet.

 

 


Lisää aiheesta

23.4.2025

Lakkovaroitus Tampereen yliopistoon – SOOL mukana

Yliopistojen työehtosopimuksesta ei ole saavutettu ratkaisua ja neuvottelujen vauhdittamiseksi työntekijöitä edustavat järjestöt ovat jättäneet Tampereen yliopistoa koskevan lakkovaroituksen. Lakko toteutuisi 7. toukokuuta.

13.4.2025

Kulttuuri on kaikkialla

Kulttuuriin kohdistuvien leikkausten johdosta musiikinopetuksen laatu peruskouluissa heikkenee. SOOLin liittokokous vaatii päättäjiltä kestäviä ja tulevaisuuteen katsovia päätöksiä kulttuuria kuluttaville, sitä harrastaville, opiskeleville ja opettaville.

13.4.2025

Jani Siirilä SOOLin puheenjohtajaksi

Helsingissä 12.–13. huhtikuuta kokoontunut opettajaksi opiskelevien liittokokous valitsi liitolle uuden puheenjohtajiston ja hallituksen sekä hyväksyi muun muassa uudistetun Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelman.

17.3.2025

Rahoituksen pitää turvata tulevaisuutta, ei tilastoja

Opettajankoulutusta tarjoavat korkeakoulut leikkaavat jatkuvasti opetushenkilöstöstä sekä opetustiloista. Se voi pahimmillaan johtaa ammatilliseen osaamattomuuteen. Opettajankoulutuksen täytyy tuottaa osaavia, motivoituneita ja työelämässä kestäviä ammattilaisia, ei vain tutkintoja tilastojen täytteeksi.

17.2.2025

Koulutusvaalit – kevään tärkein juttu

Kunnissa päätetään suurista koulutus- ja sivistyspalveluiden linjoista sekä rahankäytöstä, mikä tekee kuntavaaleista opeopiskelijoille erityisen merkittävän paikan vaikuttaa. Kolme opettajataustaista konkariehdokasta esittäytyy tässä jutussa ja kertoo, kuinka he ovat päätyneet kunta- ja aluepolitiikkaan vaikuttamaan. Ehdokkaat paljastavat myös mitkä aiheet nousevat heistä erityisen merkittäviksi näissä vaaleissa.

Jaa sivu somessa

Tweet