KANNANOTTO

Vapaa sivistystyö on osa yhdenvertaista koulutuspolkua ja mahdollisuuksien tasa-arvon tukipilari. Vapaan sivistystyön asema hyvinvointia luovana toimialana on tunnustettava ja sen roolia saavutettavan koulutuksen tarjoajana tulee tukea. SOOL pitää hallitusneuvotteluissa ehdotettua leikkausta vapaan sivistystyön valtionavustuksesta erittäin huolestuttavana.

Vapaa sivistystyö on merkittävä osa koulutuskenttämme kokonaisuutta, eikä yksinään vapaa-ajan harrastustoimintaa. Vapaa sivistystyö kattaa muun muassa kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja urheiluopistot. Näitä palveluita käyttävät suurelta osin nuoret, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset, ja vapaan sivistystyön kentällä kouluttautuukin vuosittain noin 830 000 henkilöä.

Nyt Säätytalolla on suunnitelmissa 20–70 miljoonan euron leikkaukset, mikä tarkoittaa jopa 50 prosentin nipistystä nykyisestä rahoituksesta. Tästä kärsisivät eniten vähävaraiset, nuoret ja eläkeläiset, kun kurssimaksuja jouduttaisiin jopa kaksinkertaistamaan toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi.

Tämä kouluttautuminen helpottaa työvoimapulaa, kotoutumisen haasteita ja selviytymistä vaativista korkeakoulujen pääsyvaatimuksista. Vapaan sivistystyön sisällöt avittavat kansalaisia lisäkouluttautumaan ja sivistymään, jotta urahaaveet olisivat toteutettavissa, osaamisvaje paikattavissa ja kulttuuri saavutettavissa. Vapaaseen sivistystyöhön kuuluvat kansalaisopistot ovat esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan aikana olleet korvaamaton toimija ukrainalaisten pakolaisten luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa.

Opettajaksi Opiskelevien Liitto näkee kaiken koulutuksen toimivan rakennuspalikoina sivistyneeseen ja hyvinvoivaan yhteiskuntaan. Kuten Opetushallitus on todennut, vapaalla koulutustyöllä edistetään yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta.

– Jos me todella pyrimme suomalaisten koulutustason nousuun, ei vapaan sivistystyön koulutustoiminnasta leikkaaminen ole väylä sille, toteaa SOOLin puheenjohtaja Emppu Laakkonen.

Hän muistuttaa myös, että investointi koulutukseen on investointi osaavan Suomen tulevaisuuteen, vapaan sivistystyön kohdalla samoin kuten muunkin koulutuksen. Vapaaseen sivistystyöhön käytetty valtionkassan euro maksaa itsensä noin viisinkertaisesti takaisin.

Valtion rahoitus vapaaseen sivistystyöhön takaa koulutuslaitoksien laadun, jatkuvuuden ja paikkakuntien välisen yhdenvertaisuuden. Puhutaan sitten jatko-opinnoista, työelämästä tai opiskelupaikan havittelusta, tällaiset leikkaukset tulevat jättämään jälkensä valtakunnalliseen kouluttautumisen tasoon. Voimmeko kutsua itseämme hyvinvointivaltion rakentajiksi, jos leikkaamme sen ytimestä: sivistyksestä?