Opeopiskelija 1/26 pakina
Näinä surkeina aikoina katson, että minun, Aimo Jallan, on välttämätöntä antaa monen vuosikymmenen kokemuksella opastusta siitä, millaisin puheenparsin ja sanonnoin hyvää sekä kannustavaa asennetta pidetään yllä. Nämä samaiset kannustukset sopivat niin varttuneemmalle kuin nuoremmallekin väestönosalle, ketään unohtamatta, tasa-arvoa ja reiluutta kunnioittaen. Suosittelen sanomaan nämä, joko ilmeenkin värähtämättä tai empaattinen hymyntapainen suupieltä nykien.
– Kyllä se sieltä tulee, kun vähän potkii!
– Viimeistään joka kymmenes kesä on aurinkoinen!
– Kyllä se lumipaakku suksen pohjasta juhannukseksi sulaa!
– Paina, paina vaan!
– Yllättävän pitkälle pääsee sähköautollakin, vaikka akku näyttää tyhjää!
– Ei oo yhtään kylymä!
– Joillekin lasi on puoliksi täynnä, toisille puoliksi tyhjä. Mutta muista, että iso tuoppi on aina iso tuoppi!
– Ei niin syvä hanki, ettei maa alla!
– Aina olis voinut kaivoonkin pudota!
– Ei oo vielä kone kiinni leikannut!
– Helppo se on kalana verkostoitua!
– Niin kauan menee hyvin, kun ei tarvitse avantoon hiihtää!
– Moni ei oo seppä syntyessään, mutta on insinööri lähtiessään!
– Voi se ruoho aidan takana vihreämpääkin olla!
– Kyllä tämä vielä iloksi muuttuu!
– Hyvä siitä vielä tulee!
– Rykimällä yskä lähtee!
– Mitä ne sellaaset paineet on!
– Maalia kohti!
– Aina pitää yrittää vielä kymmenen senttiä korkiammalta!
– Onni voi olla nurkan takana!
– Ei siihen banaaninkuoreen aina kompastu!
– On sitä veikkaamallakin voitettu!