KANNANOTTO
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto (SOOL) ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) ilmaisevat yhteisen huolensa koulu-uinnin opetuksen laadusta ja lasten yhdenvertaisesta mahdollisuudesta oppia uimataito. Uimataito on elintärkeä perustaito, jota ilman lapsi jää paitsi niin liikunnallisesta osaamisesta kuin keskeisestä turvallisuustaidosta. Koulujen uimaopetus on monelle oppilaalle ainoa väylä tämän taidon oppimiseen.
SUH:n uimataitotutkimuksen (2022) mukaan 45 prosenttia kuudesluokkalaisista ei täytä kansallista uimataidon määritelmää. Huomionarvoista on, että erityisesti heikoimman uimataidon omaavat oppilaat ovat useimmiten saaneet edes perustaidot nimenomaan koulussa. Tällöin koulu-uinnin rooli korostuu erityisesti niissä perheissä, joissa vapaa-ajan mahdollisuudet ovat rajallisia esimerkiksi taloudellisista tai kulttuurisista syistä.
Samanaikaisesti kuntien väliset erot koulu-uinnin järjestämisessä ovat merkittäviä. SUH:n kuntakartoituksen (2022) mukaan vuosittaiset uimaopetuksen tuntimäärät vaihtelevat eri kunnissa 0–10 tunnin välillä. Myös opetuksen sisällöissä, ajoituksessa ja toteutustavoissa on suurta hajontaa. Näin koulu-uinnista muodostuu eriarvoistava tekijä, vaikka sen pitäisi olla oppimismahdollisuuksia tasaava.
Laadukas uimaopetus edellyttää osaavaa henkilöstöä, riittäviä resursseja ja säännöllistä toiminnan reflektointia. SUH ja SOOL pitävät tärkeänä, että kunnissa hyödynnetään koulutettuja uimaopettajia silloin, kun se on mahdollista. Samalla on tunnustettava, että käytännössä monilla paikkakunnilla uinnin opetus on luokanopettajan vastuulla. Tämä on perusteltua, mikäli luokanopettajalla on siihen riittävät pedagogiset ja turvallisuuteen liittyvät valmiudet.
Luokanopettajan vastuulla ei ole itse kouluttautua uinninopettajaksi. Tässä suhteessa SOOL nostaa esiin kehittämistarpeen opettajankoulutuksessa. Tällä hetkellä luokanopettajien yliopistokoulutus ei kauttaaltaan sisällä riittävästi sisältöjä, joilla koulu-uinnin opettamiseen vaadittava osaaminen voitaisiin varmistaa. Erityisesti käytännön valmiuksien vahvistaminen olisi tärkeää, jotta opetussuunnitelman tavoitteet voisivat toteutua jokaisessa koulussa ja jokaisen oppilaan kohdalla.
Uinninopettamisen järjestämistä on myös selkeytettävä valtakunnallisesti ja määriteltävä, mikä on kulloinkin luokanopettajan tai erikseen koulutetun uinninopettajan rooli koulu-uinnin toteuttamisessa.
SOOLin ja SUHin keskeisiä toimenpide-ehdotuksia koulu-uinnin kehittämiseksi
- Yhdenvertaisuuden vahvistaminen: Kuntien on varmistettava, että kaikilla oppilailla on pääsy riittävään ja suunnitelmalliseen koulu-uinnin opetukseen – riippumatta asuinpaikasta tai koulun resursseista.
- Koulutusvastuun tarkastelu: Opettajankoulutusyksiköissä on tärkeää arvioida, miten koulu-uinnin opetukseen liittyvää osaamista voidaan kehittää vastaamaan käytännön tarpeita. Uinti on ainoa liikuntamuoto, joka mainitaan erikseen perusopetuksen opetussuunnitelmassa – tämä velvoittaa koulutuksen järjestäjiä.
- Toiminnan laadun arviointi: Kuntien on säännöllisin väliajoin arvioitava koulujen uinninopetuksen laadukkuutta ennalta asetettujen mittareiden avulla, jotta voidaan varmistaa resurssien riittävyys sekä toiminnan laatu ja varmistaa näin perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin pääseminen.
Koulu-uinnilla on poikkeuksellisen tärkeä rooli lasten turvallisuudessa, liikunnallisessa kehityksessä ja yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien rakentamisessa. Kun varmistamme opetuksen laadun ja saavutettavuuden kaikille lapsille, rakennamme samalla vahvempaa ja turvallisempaa tulevaisuutta.
Lisätiedot:
Jani Siirilä, 044 213 6202, jani.siirila@sool.fi
puheenjohtaja
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
Tero Savolainen, 010 3407 335, tero.savolainen@suh.fi
koulutussuunnittelija
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (SUH)