Opiskelijoiden hätää ei tunneta
Blogi | AATU KORHONEN
Kirjoittaja opiskelee luokanopettajaksi Tampereen yliopistossa.
|
SOOLin eduskuntavaalitavoitteet 2023 ottaa kantaa ajankohtaisiin opettajankoulutusta, suomalaista koulutuspolkua sekä opiskelijoiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä koskeviin kysymyksiin. SOOLin eduskuntavaalitavoitteita läpikäyvän blogisarjan toisessa osassa aiheena on opiskelijoiden toimeentulo. |
Mitäs ne opiskelijat oikein taas valittavat? Ennen käytiin koulut ilman tukia, otettiin lainat ja käytiin töissä, eikä mitään mielenterveysongelmia ollut.
Onko tutun kuuloista? Viimeisten vuosien aikana, kun nuorten mielenterveyskriisi on syventynyt, opiskelijoiden toimeentulohaasteet lisääntyneet ja velkavuori kasvanut, on ollut havaittavissa, että julkisessa keskustelussa osa on irtaantunut täysin tämän päivän nuorten todellisuudesta.
Eräs pirkanmaalainen eduskuntavaaliehdokas kertoi olleensa vaalipaneelissa, jossa panelisteja oli pyydetty veikkaamaan opintotuen tasoa tänä päivänä. Kaksi vanhempaa herrasmiestä olivat vastanneet 500 ja 600 euroa. Olivat varmaan yllättyneitä, kun heille kerrottiin, että opiskelijat saavat opintorahaa 263 euroa ja rapiat kuukaudessa.
Ei siis ihme, että välillä törmää Iltalehden kommenteissa ja sosiaalisessa mediassa opiskelijoiden huolen vähättelyyn. Osa keskustelijoista on ihan oikeasti pihalla kuin lumiukot siitä, millaisessa toimeentulotilanteessa opiskelijat elävät. Puhumattakaan räjähdysmäisesti kasvaneista mielenterveyden ongelmista.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (Samok) ovat eduskuntavaalikampanjassaan #OpiskelijatPoisKöyhyysrajalta tuoneet ansiokkaasti esiin sen, miten kauas opintotuen taso on jäänyt yleisen hintatason kehityksestä. Indeksikorotetun opintolainan tulisi olla suuruudeltaan 431 euroa vuonna 2023.
Nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä en näe mitään muuta kestävämpää ratkaisua kuin korottaa opintoraha tuolle tasolle, mihin se kuuluu. Se sadan euron korotuskin tekisi jo paljon. Ja tietty oispa perustulo!
Opintotuen lainapainotteisuus oli Sipilän hallituksen projekti, jossa opintolainan osuus opiskelijan toimeentulosta kävi valtavaksi. Laina ei ole sosiaaliturvaa. Laina ei ole ilmaista rahaa.
Vuonna 2021 opintolainakanta (eli kaikki otetut opintolainat yhteensä) ylitti viiden miljardin euron rajan ja vuonna 2022 opintolainojen korot ampaisivat nousukiitoon yleisen korkojen nousun mukana. Opintolainoihin ei muuten ole säädetty korkokattoa, joten vain taivas on rajana.
Ihan varmaan tosi hienoa, jos joku sijoittaa opintolainojaan ja onnistuu kerryttämään sillä vaurautta itselleen. Itse olen käyttänyt opintolainani vuokraan, ruokaan, vaatteisiin, lääkkeisiin, vapaa-ajanviettoon ja kuukausittaisiin menoihin. Nyt pankissa kuumottelee rapiat 30 tonttua pakkasmerkkistä summaa euron merkki perässä. Ja korot, ne todella on nousseet.
Seuraavan kerran, kun kohdallesi sattuu nuorten mielenterveyskriisiä tai opiskelijoiden toimeentulotilannetta vähättelevä kansalainen, vedä syvään henkeä ja valista. Kerro, että me elämme paljon hektisemmässä, vaativammassa ja kalliimmassa maailmassa. Kerro, että meillä on oikeasti hätä.
Jos toimeentuloon ei ole tulossa parannusta, meiltä lähtee tehokkuusajattelulla valeltuun työelämään loppuunpalaneita nuoria, joilla makaa kymmeniä tuhansia euroja lainaa pankissa korkoineen. Kuulostaa erittäin toimivalta yhtälöltä! Vai mitä?
YTHS:stä en edes aloita. Kyllä te tiedätte.
Haluaisitko sinä kirjoittaa SOOLin blogiin? Kirjoitusten ei tarvitse myöntäillä SOOLin kantoja tai joitain tiettyjä näkemyksiä, ja julkaisusta päätetään aina tapauskohtaisesti. Lähetä valmis kirjoitus tai tiedustelusi osoitteeseen blogi@sool.fi
