Opeopiskelija 3/25
Ohjattu opetusharjoittelu on tärkeä osa opettajankoulutusta, ja henkilökohtainen ohjaus on oleellinen osa koko opetusharjoittelua. Hyvä harjoittelunohjaaja välittää opiskelijalle selkeää ja todenmukaista käsitystä opettajuudesta sekä antaa opiskelijan kokeilla ja epäonnistua. Laadukkaan harjoittelunohjauksen perustana on ohjaajan ammattitaito ja kyky huomioida harjoittelijan yksilölliset tarpeet.
Opiskelijoiden mukaan Marja Romppainen oli harjoittelun aikana tärkeä esimerkki, jonka avulla oli helppo luoda myös omaa opettajaidentiteettiään. Hän kohtaa jokaisen harjoittelijan yksilönä ja mahdollistaa uusien asioiden kokeilemisen antaen palautetta siitä, mitä voisi jatkossa kehittää.
Marja Romppainen, mitä ajattelit kuullessasi valinnastasi?
– Valinta tuli täysin yllätyksenä. Kuulin asiasta puhelimitse, enkä osannut yhtään odottaa sellaisia uutisia! Ja koska olen juuri kuukausi sitten saanut kuopuksen ja nyt siis vanhempainvapaalla (ja hyvin pitkälti äitimoodissa), oli muutenkin hämmentävää saada tällaisia työelämään liittyviä uutisia. Kun alkushokki hieman ehti hälvetä, ja minulle kerrottiin valintani perusteita, se veti kyllä mielen herkäksi ja kiitolliseksi. Miten uskomattoman ihanasti minua ja työtapaani oli kuvailtu!
Millainen on oma koulutustaustasi? Entä työhistoria? Miten päädyit harjoittelunohjaajaksi?
– Olen koulutukseltani kasvatustieteen maisteri koulutusohjelmana musiikkikasvatus ja valmistuin Oulun yliopistosta vuonna 2006. Lisäksi minulla on erillispätevyytenä opettaa suomen kieltä ja kirjallisuutta, mutta tuota tutkintoa en ole ehtinyt vielä juurikaan hyödyntää opetustyössäni. Olen työskennellyt lähes koko urani – kohta 20 vuotta pois lukien vanhempainvapaat – musiikin aineenopettajana Oulussa Laanilan koulussa ja lukiossa, ja koska siellä on riittänyt hyvin musiikintunteja, ei äikän tunteja ole mahtunut lukkariin.
– Tähän saattaa kuitenkin tulla lähivuosina muutos, kun kouluverkko uudistuu ja siirryn uuteen yhtenäiskouluun, jossa mahdollisesti täydennän opetustuntejani myös äikän puolelta.
Tässä työssä palkinnot ja onnistumiset voivat näkyä vasta vuosia myöhemmin.
– Harjoittelunohjaajana olen toiminut vuosien mittaan aina silloin, kun yliopistolta on kysytty, voisinko ottaa harjoittelijoita. Oulussa norssiin menee toki suurin osa opettajaharjoittelijoista, mutta välillä tarvitaan ns. kenttäkouluja, eli kaupungin muita kouluja. Minulla on ollut opeharjoittelijoita laskujeni mukaan nyt neljä kertaa.
Millainen on hyvä musiikinopettaja?
– Hyvä musiikinopettaja on luova, innostava ja monipuolinen. Hän näkee oppilaat ja opiskelijat paitsi yhdessä toimivana ryhmänä (bändi, kuoro ynnä muu yhteismusisointi) myös yksilöinä, joilla on kaikilla omat vahvuutensa. Näitä vahvuuksia musiikinopettaja rohkaisee sekä sanoillaan että myös omalla esimerkillään, jossa tärkeää on omienkin epävarmuuksien ja keskeneräisyyden näyttäminen. Siltä kuuluisalta mukavuusalueelta poistuminen on myös välillä olennaista, jotta oppimista tapahtuu.
– Musaope voi parhaimmillaan taitai-aineen opettajana olla myös oppilaiden kohtaama rento luottotyyppi, joka tuo oppiaineellaan ja olemuksellaan hektiseen ja usein raskaaseenkin koulupäivään leikkisää yhdessäoloa ja vastapainoa lukuaineille sekä mahdollisuuksia itseilmaisulle, herkkyyttä ja taidetta.
– Toki hyvä musaope on ammattitaitoinen, hahmottaa kokonaisuuksia, nivoo niitä yhteen oppilaille ymmärrettävillä tavoilla (esim. musiikin rooli yhteiskunnassa), pysyttelee ajan hermolla (esim. musisoitava ohjelmisto) ja tuo esille oppilaiden taitoja (esim. esiintymiset). Mielestäni hyvä opettaja aineesta riippumatta tukee aina myös ihmiseksi kasvua!
Opiskelijoiden mukaan toimit harjoittelun aikana esimerkkinä, jonka avulla on helppo luoda omaa opettajaidentiteettiään, päästät harjoittelijat sisälle opettajan todelliseen työhön ja tuot positiivisten asioiden rinnalla esiin myös työn haasteita ja ongelmakohtia. Tunnistatko tästä itsesi tai työtapasi?
– Tunnistan kyllä. Tätä työtä tehdään persoonalla, omana itsenään (itse olen erityisherkkä introvertti), eikä silloin oikein voi esittää muuta kuin mitä on. Rehellinen omien ja muidenkin tunteiden kohtaaminen on tärkeää, jotta työtä jaksaa tehdä sydämellään. Epäkohtien hahmottaminen voi auttaa tarvittaessa muuttamaan asioita parempaan, mutta toimii väylänä myös höyryjen päästelylle, eli vaikka aina jollekin asialle ei mahda mitään, on sen sanoittaminen jo itsessään helpottavaa. Samalla työn hyvätkin puolet kirkastuvat eikä niitä ala pitää itsestäänselvyyksinä.
– Työssäni parasta on sen sisältö eli ihan musiikintuntien pitäminen sekä musiikkiesitysten reenauttaminen. Kuitenkin koen työssä jaksamisessa olennaisiksi myös ulkomusiikilliset asiat, kuten toimivat lukujärjestykset, opetustilat ja -välineet sekä hyvän työyhteisön ja johtamisen.
Mikä on tärkein oppi, minkä opetusharjoittelusta voi saada?
– Paras oppi on mielestäni yhdistelmä aivan konkreettisia sisältöjä, työtapoja, tehtäviä ja materiaaleja, joita hyödyntää tulevassa opetuksessa; ja toisaalta yleisempää uskoa omaan tekemiseen ja osaamiseen.
– Itse olen onnekkaasti saanut omista opeharjoitteluistani juuri tämän kombinaation: vinkkejä siihen, mitä opettaa esimerkiksi seiskaluokan, kasivalinnaisen tai lukion ykköskurssin tunneilla, miten rakentaa tunti-, vuosi- tai kurssisuunnitelmia; toisaalta taas minuun ovat lämminhenkiset ja osaavat ohjaajat ennen kaikkea rakentaneet luottamusta itseeni, sisäistä varmuutta siihen, että osaan ja pystyn, ja että löydän kyllä juuri oman tapani tehdä tätä työtä.
Terveisesi kaikille opeopiskelijoille
– Pitäkää huolta omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta, koska täydestä astiasta voi ammentaa muillekin. Tsemppiä sekä opintoihin että tähän maailman tärkeimpään työhön, jossa palkinnot ja onnistumiset voivat näkyä vasta vuosia myöhemmin, ja siksi tärkeää arjessa on muistaa itse uskoa, että oma työ on merkityksellistä ja kantaa vielä hedelmää. Opettajan ei kuulu olla täydellinen, vaan näyttää miten ollaan ihminen.
Opeopiskelijan printtilehti on hiilineutraali painotuote. Sataprosenttisesti hiilineutraali painotuote saadaan, kun päästöjä vähennetään tuotannon jokaisessa vaiheessa. Jäljelle jäävät päästöt on kompensoitu Verified Carbon Standard (VCS) -sertifioidun ilmastoprojektin kautta täysimääräisesti. Kokonaisuutta valvoo puolueeton kolmas osapuoli.