TUULIA TAMMINEN
Opeopiskelija 4/23

"Tukeen liittyvät termit voivat herättää tuoreessa opettajassa tällaisen reaktion." Kuva: Pexels 

Selailen oppilaitteni sanakokeita, yhtenä tehtävänä oli kääntää sana ”pienempi” englanniksi. Yhden oppilaani vastaus ponnahtaa silmille: ”smaalre”. Menen Wilmaan ja avaan kyseisen oppilaan tukivälilehden. Hymähdän itsekseni. Aivan, lukihäiriö. Alan pohtimaan miten tätä lähestyisin.

Tukea tarvitsevat oppilaat ovat osa jokaisen opettajan arkea. Esimerkiksi vuonna 2021 noin 23 prosenttia peruskoulun oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea ja heistä suurin osa on mukana koulun perusarjessa suurimman osan päivää. Tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on siis suuri, mutta monien opettajien koulutus ei tunnu valmistavan heitä tähän faktaan. Itse innostuin aiheesta niin paljon että kirjoitin graduni siitä.

Yksi erittäin keskeinen tapa auttaa tukea kaipaavia oppilaita on eriyttäminen. Eriyttäminen yksinkertaisimmillaan tarkoittaa opetuksen muuttamista paremmin vastaamaan oppilaan tarpeita. Tämä voi tarkoittaa opetusjärjestelyjen, ympäristön, opetusmenetelmien, materiaalien tai arvioinnin muokkaamista. Oppilas voi esimerkiksi tehdä helpotettuja tehtäviä erillisessä tilassa avustajan kanssa. 

Eriyttämistä voi tehdä sekä oppilaille, joilla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia sekä niille, jotka ovat opinnoissaan erittäin eteviä. Opeopiskelijoiden käsitykset eriyttämisestä olivat keskiössä tutkimuksessani. Tulokseni näyttivät, että opeopiskelijat ovat innokkaita hyödyntämään eriyttämistä ja haluaisivat oppia aiheesta lisää mutta kaipaavat koulutukseltaan lisää konkreettisia apuvälineitä, jotta osaisivat paremmin käyttää eriyttämistä.

Mitä toimia tukikirjaukseen sitten kirjataan?

Wilmaani kilahtaa viesti: ”Hei olen X-luokan luokanvalvoja ja sinun pitäisi täyttää luokkani oppilaiden Z ja Y tuenkirjaukset. Ole minuun tai erityisopettajaan yhteydessä, jos tarvitset kirjauksien kanssa apua.” Tuijotan näyttöäni hetken. Mukavaa, taas yksi asia mihin (tuore) koulutukseni ei ole minua kovin hyvin valmistanut. 

Jokaisen opettajan pitää pysyä kärryillä opetettavien ryhmiensä oppilaiden erityistarpeista ja tuen kirjaukset ja niiden päivittäminen ovat oleellinen osa tätä. Opettajalla on velvollisuus tukea oppilasta hänen tarpeidensa mukaan ja nämä tukitoimet, joita oppilaan eduksi toteutetaan, kirjataan ylös tukikirjaukseen. Mitä eriyttäviä (muistatko?) tukitoimia sitten käytän ja kirjaan tänne Wilmaan? No, ne pitää oman pedagogisen asiantuntijuuden avulla valita…

Nyt sitten varmaan mietit, miten ihmeessä voin valmistautua tukea tarvitsevien oppilaiden opettamiseen tulevaisuudessa. Jos kaipaat noppia opintojesi viimeistelyyn, niin erityispedagogiikan sivuaineopinnoista oppii paljon! Aiheesta löytyy myös paljon kirjallisuutta, jonka kautta saa paljon käytännön vinkkejä. Itse suosittelen kevyeksi iltalukemiseksi Roiha & Polson teosta Onnistu eriyttämisessä – toimivan opetuksen opas. Nojasin teokseen paljon omaa graduani kirjoittaessa sekä nyt ihan ihka oikeana opettajana.

”Oppilaiden tarpeet
ja opekoulutus
eivät aina mene yksi yhteen.”

Parhaimmillaan voit vaatia opettajankoulutuslaitokseltasi muutosta. Kuten olemme huomanneet, oppilaiden tarpeet ja opekoulutus eivät aina mene yksi yhteen. Tilannetta voi kuitenkin aina parantaa. 

Kun opetus ei vastaa oppilaittemme tarpeita vie se työstämme sen merkityksen. Se myös nakertaa uusien opettajien jaksamista, opetuksen laatua ja pahimmillaan hyvinvointivaltiomme perustuksia. Opekoulutuksen tulee kehittyä samaa vauhtia oppilaiden tarpeiden kanssa, ja on tärkeä tuoda esille epäkohdat, jotka huomaamme, niin voimme virheistämme viisastuneina liikkua kohti valoisempaa tulevaisuutta.

Tekstini tarkoitus ei ole pelästyttää sinua, mahtavaa tulevaa opettajaa, vaan hellästi ravistaa hereille työmme reaaliteetteihin. Erityispedagogiikan sivuaineopinnoista huolimatta olin itsekin alussa melko suossa tämän kaiken kanssa. Onneksi jokaisessa koulussa on monia alan ammattilaisia, jotka ovat olleet samassa suossa ja ovat valmiita auttamaan ja ohjaamaan sinut ulos yllättävistäkin soista ja rämeistä!

Kirjoittaja on opeuransa juuri aloittanut englannin aineenopettaja, jolle erilaisten oppijoiden huomioiminen on tärkeää.