25.8.2016

Opettajaksi opiskelu on elämän parasta aikaa

Opettajankoulutus tulee nähdä peruskoulutuksen, perehdytyskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen jatkumona.

NOORA KORHONEN
Soolibooli 4/16 pääkirjoitus

Muistan vielä sen tunteen kun postin mukana saapui tavallista paksumpi kirjekuori, jota hypistellessäni ja silmäillessäni ymmärsin päässeeni opiskelemaan opettajaksi. Voi sitä pääkopassa surisevan ilon ja vatsanpohjassa kutkuttavan odotuksen määrää!

Olen kuullut monta kertaa sanottavan, että opiskelu on elämän parasta aikaa. Kulunut fraasi kaipaa mielestäni pientä viilausta seuraavasti: opettajaksi opiskelu on elämän parasta aikaa. Opettajaksi opiskeleminen alkaa fuksivuonna siitä hetkestä, kun uudet opiskelijat astuvat sisään kasvatustieteiden ihmeelliseen maailmaan samassa tilanteessa olevien tulevien kollegoidensa kanssa. Siinä hetkessä on jotain maagista, aivan kuin voisi tuntea tulevien vuosien kasvun paikat, oppimiskokemukset ja oivalluksen hetket kihelmöintinä iholla. Opettajankoulutuksen alkupiste on siis selvä, mutta se, mihin opettajankoulutus ja samalla opettajaksi opiskelu loppuu, ei olekaan niin yksiselitteistä. Ainakaan se ei lopu vielä valmistumiseen eikä vielä työelämässä. Ehkä se loppuu sitten, kun muutaman vuoden eläkkeellä oltuaan sisäistää vihdoin sen tosiasian, ettei koululle tule enää palattua.

Opettajankoulutus tulee nähdä peruskoulutuksen, perehdytyskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen jatkumona. Peruskoulutuksen tulee olla joustavaa niin, että jokainen valmistunut opettaja voi työhön suunnatessaan tuntea olonsa varmaksi ja asiantuntevaksi. Opettajaksi kasvaminen vaatii aikaa; kaikessa opiskelutohinassa pitää olla aikaa itsereflektiolle, kriittisen ajattelun kehittämiselle sekä omien vahvuuksien ja kehityskohtien löytämiselle. Toisaalta aikaa tulee olla myös verkostoitumiseen, ajatuksien jakamiseen, uusien näkökulmien löytämiseen ja keskustelujen kautta asioiden oivaltamiseen. Peruskoulutus ei kuitenkaan kanna opettajaa työuran loppuun saakka, vaan työssä kehittymiseen tarvitaan lisää polttoainetta: perehdytystä ja täydennyskoulutusta.

Opettajuuteen kasvuun löytyy lisää ajatuksia tämän lehden sivuilta. Saamme lukea opintojensa alkuvaiheessa olevan mietteitä ensimmäisestä opiskeluvuodestaan sekä vastavalmistuneen ajatuksia opettajan ensimmäisistä työvuosista. Uskon, että molemmat voivat erilaisista tilanteistaan huolimatta todeta oppineensa kuluneen vuoden aikana paljon uutta. Toivottavasti sinäkin saat jutuista jotain vinkkejä tulevaa varten, olitpa sitten fuksi tai gradua vaille valmis.

Opettajankoulutuksessa vietetyt vuodet ovat olleet elämäni parasta aikaa – nautitaan opettajaksi opiskelemisesta, oppimisesta ja oivaltamisesta myös alkavana lukuvuonna. Antoisaa syksyä!


Lisää aiheesta

21.4.2024

Kannattaako opettajaksi opiskella tulevaisuudessa?

Opettajaopiskelijoiden toimeentulo on aina ollut niukkaa ja tulevaisuudessa tilanne tulee vielä heikkenemään entisestään. SOOLin liittokokous vaatii, että päättäjät arvostavat Suomen tulevien opettajien työpanosta ja huomioivat heikennysten yhteisvaikutukset opettajaopiskelijoihin.

21.4.2024

Mira Laurinantti SOOLin puheenjohtajaksi

Viikonloppuna 20.–21. huhtikuuta pidetty Opettajaksi Opiskelevien Liiton liittokokous päätti muun muassa liiton koulutuspoliittisista linjauksista ja jäsenmaksun korotuksesta. Lisäksi valittiin uusi puheenjohtajisto ja hallitus vuoden mittaiselle toimikaudelle.

18.4.2024

”Aina voi kouluttautua uudelleen” - Jatkossa et voi

SOOL ei hyväksy ammatilliseen aikuiskoulutukseen kohdistuvia leikkauspäätöksiä. Ristiriita hallituksen tavoitteiden ja toimien välillä on ilmeinen.

12.4.2024

Lakkovaroitus yksityiselle opetusalalle – koskee myös SOOLin jäseniä

Mikäli yksityisen opetusalan työehtoneuvotteluissa ei päästä sopuun, seurauksena on kahden vuorokauden mittainen lakko 23.–24. huhtikuuta. Työnantaja pidättää palkan lakon ajalta, mutta OAJ:ltä voi hakea lakkoavustusta.

11.4.2024

SOOLin vetoomus OKM:lle: Pedagogiikan toteutumisen voi taata vain koulutettu pedagogiikan ammattilainen

SOOLin mukaan päiväkodin johtajilta tulee edellyttää kasvatustieteen maisterin tutkintoa. Laadukas varhaiskasvatus vaatii laadukasta, tutkimusperustaiseen koulutukseen pohjautuvaa johtamista taustalleen.

Jaa sivu somessa

Tweet