Jokaisen yhdistyksen arkea ohjaavat yhdistyksen säännöt sekä yhdistyslaki. Seuraavasta löydät keskeisimpiä nostoja aiheeseen liittyen.
Yhdistyslaki
Yhdistyslaki ohjaa järjestötoimintaa. Siinä on säädetty yhdistystoiminnasta, kuten yhdistyksen jäseneksi kuulumisesta, päätöksenteosta ja hallinnosta sekä yhdistysrekisteriin merkittävistä asioista. Yhdistyksen hallituksessa on hyvä tuntea yhdistyslaki ja tarvittaessa palata tarkistamaan säädökset.
Yhdistyksen perustaminen
Oman yhdistyksen myötä yhteisö voi tuoda asioitaan kuuluvammin joukkovoiman avulla. Yleishyödyllinen yhdistys voi myös harjoittaa esimerkiksi erinäistä tapahtumatoimintaa jäsenistölleen, mikä toisaalta lisää esimerkiksi yhteisöllisyyttä opiskelijoiden joukossa. Opettajaopiskelijoiden keskuudessa yhdistykset ovat pääsääntöisesti tutkinto-ohjelmakohtaisia, joskin poikkeuksiakin löytyy.
Yhdistyksen perustamista varten on luotava nk. perustamiskirja. Perustamiskirjaan on liitettävä mm. yhdistyksen säännöt (kts. alempaa). Asiakirjan on oltava päivätty ja vähintään kolmen yhdistyksen jäsenen allekirjoittama. Yhdistyksen muodostaneita henkilöitä kutsutaan perustajajäseniksi.
Säännöt
Yhdistyksen säännöt ovat yhdistyksen toimintaa määrittelevä asiakirja. Säännöt ovat perusta, jolle yhdistyksen toiminta rakentuu. Yhdistyksen säännöistä voi lukea lisää patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta. Yhdistyslaki määrää säännöistä seuraavaa:
8§
Säännöt
Yhdistyksen säännöissä on mainittava:
1) yhdistyksen nimi;
2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta;
3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;
4) jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja;
5) yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien sekä toiminnantarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi;
6) yhdistyksen tilikausi;
7) milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat sekä toiminnantarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään;
8) miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle; sekä
9) miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan.
Kokoukset
Yhdistyksen ja yhdistyksen hallituksen kokoukset kutsutaan koolle sääntöjen määräämällä tavalla. Kokouksen avaa kokouksen koollekutsuja. Kokouksen kulkuun ja kokoustekniikkaan voi tutustua esimerkiksi TJS Opintokeskuksen sivuilta. Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksen päätöksistä laaditaan pöytäkirja.
Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokous käyttää ylintä päätösvaltaa yhdistyksessä. Kokouksessa jokaisella yhdistyksen jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen asioihin. Kokouksissa käsiteltävät asiat on kirjattu yhdistyksen sääntöihin ja yhdistyslakiin.
23 §
Kokouksessa päätettävät asiat
Yhdistyksen tai, jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa on päätettävä:
1) yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta;
2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
3) 30 §:ssä tarkoitetusta äänestys- ja vaalijärjestyksestä;
4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta;
5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
6) yhdistyksen purkamisesta.
Säännöissä voidaan määrätä, että hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
Toimintasuunnitelma
Toimintasuunnitelma on sääntömääräisessä kokouksessa hyväksyttävä, sääntöjen jälkeen toiseksi tärkein yhdistyksen arkea ohjaava asiakirja. Teoksesta tulee käydä ilmi yhdistyksen tarkoitus, ja siihen voidaan sisällyttää esimerkiksi konkreettisia yhdistystä hyödyttäviä toimenpiteitä suoritettavaksi hallituksen toimesta. Toimintasuunnitelman ulkoasu on vapaamuotoinen, mutta tarkista kuitenkin oman korkeakoulusi opiskelijakunnan vaatimukset sisällöstä avustuskelpoisuutta varten.
Toimintasuunnitelma toimii siis ohjaavana asiakirjana yhdistyksen toiminnalle. Tämän takia toimintasuunnitelman kirjauksia kannattaa pohtia tarkoin, koska ne ohjaavat suoraan yhdistyksen toimintaa seuraavalle vuodelle.
Toimintasuunnitelman ulkoasu ja sisältö on vapaasti suunniteltavissa, joskin yleisesti ottaen esimerkiksi seuraavat ovat löydettävissä:
- Yhdistyksen tarkoitus / Yleistä / Johdanto
- Yhdistyksen tarkoitusperä sääntöjen puitteissa
- Kokoonpano / Hallitus / Jäsenistö
- Toiminnan painopisteet
- Edunvalvonta
- Tapahtumatoiminta
- Koulutus
- Tiedotus
- Tavoitteet
- Keinot
- Talous
- Varain- & jäsenhankinta
- Toimintakalenteri / Projektit
Lähteet:
- http://www.yhdistystoimijat.fi/toiminnot/asiakirjat/toimintasuunnitelma/
- http://wiki.hyy.fi/index.php/Toimintasuunnitelma#Toimintasuunnitelman_sis.C3.A4lt.C3.B6
Talousarvio
Talousarviossa määritellään yhdistyksen toimintavuoden tulot ja menot sekä eritellään näistä esimerkiksi varainhankinta. Asiakirja on aina arvio, jossa varaudutaan esimerkiksi erilaisiin toiminnan aiheuttamiin kuluihin, sekä toisaalta asetetaan tavoitteet yhdistyksen varainkeruulle. Käytännön toteutuksesta näiden osalta vastaa toimintasuunnitelma, joskin talousarviolla voidaan ohjata yhdistyksen rahankäyttöä kohdentamalla sitä erilaisiin projekteihin. Talousarvion laadinnasta voivat vastata esimerkiksi rahastonhoitaja sekä puheenjohtaja yhdessä.
Talousarviosta tulee käydä ilmi, kuinka toimintavuoden menot saadaan katettua sekä onko talousarvio yli- vai alijäämäinen. Erittelyn osalta tulot ja menot voidaan jakaa esimerkiksi eri tiliöintinumeroin tai viitetekstein.
Esimerkki; " 1010 / Tapahtumatuotot… 100,57 "
Ulkoasultaan talousarvio on hyvä toteuttaa taulukkopohjaisesti noudattelemaan esimerkiksi tuloslaskelmaa, jotta näiden arvion toteutumisen seuranta on sujuvaa.
Hallitus
Yhdistyksen kokouksessa valitaan puheenjohtaja ja hallitus yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on hoitaa yhdistyksen asioita. Hallituksen päätöksentekoa ohjaa laki, yhdistyksen säännöt ja yhdistyksen kokouksissa tehdyt päätökset. Hallitus vastaa yhdistyksen kirjanpidon ja varainhoidon järjestämisestä. Hallitus edustaa yhdistystä ja on vastuussa toiminnastaan yhdistyksen kokoukselle. Hallitus voi määrittää toimihenkilöitä, jotka voivat osallistua toimintaan ilman sitoutumista hallituksen työskentelyyn tai velvollisuuksiin. Hallitus voi myös perustaa toimikuntia, jotka toimivat hallituksen alaisuudessa.
Yhdistyksen nimenkirjoittajat
Yhdistyksen nimenkirjoittajalla tarkoitetaan henkilöä, jolle on myönnetty nimenkirjoitusoikeus. Yhdistyksen nimenkirjoittajalla on oikeus allekirjoittaa asiakirjoja yhdistyksen nimissä yksin tai, mikäli säännöissä niin määrätään, yhdessä toisen nimenkirjoittajan kanssa. Nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla ja yhdistyksen säännöissä nimetyillä toimijoilla. Nimenkirjoitusoikeuden muutoksista tulee aina tehdä ilmoitus patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään yhdistysrekisteriin.
Järjestäytyminen
Yhdistyksen järjestyminen on vapaamuotoista, joskin nimettyinä hallituksen sisältä tulee löytyä vähitään puheenjohtaja, jonka lisäksi jäsenistöstä sihteeri sekä rahastonhoitaja. Pääsääntöisesti paikallliset opiskelijajärjestöt kuitenkin järjestäytyvät hallituksena täyttäen erilaisia toimintansa vaatimia tehtäväjakoja. Järjestäytyessä on suositeltavaa pohtia kriittisesti vastuualueiden tasaista jakautumista. Jotkut yhdistykset järjestäytyvät ja valitsevat toimijoilleen todella tarkatkin raamit, ”pestit”, toiset saattavat jäljitellä erilaisia tiimi- tai sektorijakoja. Järjestäytymisestä ei kannata kuitenkaan tehdä suurta peikkoa – mikäli sisäinen työnjako ei toimi, voidaan järjestäytyä kauden aikana uudestaankin.
Tähän lukuun koottujen ohjeiden on tarkoitus auttaa erityisesti paikallisten opiskelijajärjestöjen uusia, mutta myös kokeneempia edunvalvojia.
Edunvalvonta jakautuu useimmiten koulutuspoliittisiin ja sosiaalipoliittisiin eli kopo- ja sopo-asioihin. Jos teksti tuntuu sinun lähtökohdistasi olevan täynnä niin sanottua peruskauraa, onnittelut! Edunvalvonnan saralla riittää kuitenkin aina tehtävää, eikä maailma tule koskaan valmiiksi. Kun peruspalikat ovat kasassa, voi alkaa kehittämään itseään ja sektorin toimintaa eteenpäin.
Tiivistetysti, edunvalvonta on opiskelijoiden edun valvomista ja opiskelijoiden näkökulman esiin tuomista erilaisissa työryhmissä niin korkeakouluissa, kaupungeissa kuin koko yhteiskunnassakin. Edunvalvojat jakautuvat joskus kopo- ja sopo-vastaaviin, tässä tekstissä kuitenkin puhutaan edunvalvojista mikäli asiat koskettavat molempia.
Lyhyesti sanottuna koulutuspolitiikka (kopo) keskittyy oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen, kun taas sosiaalipolitiikka (sopo) painottaa ihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Koulutuspoliittisia kysymyksiä ovat useimmiten opintoihin liittyvät tekijät kuten opintosuoritusten ajantasaisuus, opetussuunnitelmien paikkansapitävyys ja hyväksiluku, korkeammalla tasolla esimerkiksi koulutuksen rahoitus ja aloituspaikat. Sosiaalipolitiikan parissa taas huolehditaan esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvoinnista ja kuormituksesta, turvallisesta ympäristöstä, yhdenvertaisuudesta ja opiskelukyvyn ylläpitämisestä sekä suuremmassa kuvassa esimerkiksi opiskeluterveydenhuollosta ja opiskelija-asumisesta.
Edunvalvojalla on kolme tärkeää tehtävää:
1. Hallituksen jäsenenä toimiminen
Hallituksen jäsenenä edunvalvoja on yhtä lailla vastuussa hallituksen toiminnasta yleisesti, niin tapahtumien järjestämisestä kuin järjestön taloudesta. Hallitustoiminnassa edunvalvoja toimii yhdessä muiden hallituksen jäsenten kanssa järjestön toimintaa ylläpitäen ja kehittäen.
Edunvalvoja osallistuu kokouksiin ja estyneenä huolehtii siitä, että tiedot omasta toiminnasta ovat hallituksen tiedossa sekä selvittää etukäteen kokouksessa käsiteltävät asiat, kommentoi niitä tarvittaessa ja kokouksen jälkeen tarkistaa mitä päätöksiä hallitus on tehnyt. Kokousten välissä edunvalvoja valmistelee ja toteuttaa hallituksen päätösten mukaista toimintaa.
2. Koulutus- ja sosiaalipoliittisena vastaavana toimiminen
Edunvalvoja on perillä opiskelijoiden opintoihin liittyvästä tilanteesta kuunnellen herkällä korvalla ja kyselemällä kanssaopiskelijoiltaan opintoihin ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kopo tietää oman oppiaineensa, koulutuksensa ja laitoksensa/tiedekuntansa opintoasioista vastaavat johtajat ja hänellä on näihin hyvät yhteydet. Sopo taas tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi muiden järjestöjen ja ylioppilas- tai opiskelijakunnan kanssa.
Edunvalvojan tehtävä on pitää muu hallitus tietoisena opintoihin ja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvistä asioista omassa oppiaineessaan, laitoksellaan, tiedekunnassaan, ylioppilas- tai opiskelijakunnassaan, yliopistollaan/ammattikorkeakoulullaan, korkeakoulukentällä sekä opiskelupaikkakunnan ja valtakunnan politiikassa.
3. Alan opiskelijoiden edustajana toimiminen
Opiskelijajärjestöjen edunvalvojille tarjoutuu ja tarjotaan helposti mahdollisuuksia edustaa alansa opiskelijoita erilaisissa työryhmissä ja yliopistonsa/ammattikorkeakoulunsa, ylioppilaskuntansa/opiskelijakuntansa tai ammattiliittonsa työryhmissä. Nämä ovat kopolle mahtavia tilaisuuksia kehittää itseään ja omaa alaansa. Kopon tulee kuitenkin pitää kirkkaana mielessään, että hän ei niissä tapaamisissa edusta pelkästään itseään tai omaa järjestöään, vaan myös oman alansa opiskelijoita. Työryhmän opiskelijaedustajana kopo luo sen muille jäsenille vaikutelmaa itsensä lisäksi myös muista alan opiskelijoista.
Edunvalvonta ja yhteistyö
Edunvalvonta on opiskelijoiden etujen ajamisen lisäksi ennen kaikkea yhteistyötä. Yksinään taistelemalla on vaikea saada muutosta aikaan, joten olennaisinta on löytää niin sanottuja taistelutovereita. Oman ainejärjestön sisällä kannattaa yhteistyötä tehdä erityisesti kopo- ja sopo-sektoreiden välillä, mutta myös yhteistyö-, viestintä- ja kansainvälisyyssektoreiden sisältö menee usein edunvalvonnan kanssa limittäin ja näin ollen yhteistä osaamista ja työtä löytyy varmasti. Edunvalvonta ei saa pestinä koskaan jäädä pelkästään yhden tai kahden vastaavan varaan, vaan ainejärjestöjen tulee kantaa yhteisen edun valvomisesta huolta yhdessä. jokainen järjestötoimija on siis samalla edunvalvoja, halusi tai ei.
Omaa laitosta, tiedekuntaa, alaa tai opiskelupaikkakuntaa koskevissa asioissa kannattaa etsiä työpareja muiden järjestöjen edunvalvojista. Järjestöjen välisestä yhteistyöstä on koulutuspolitiikan saralla usein eniten hyötyä. Mitä laajempi joukko yhdistää asiassa voimansa, sitä todennäköisemmin vaikuttamisen kohde saadaan kuuntelemaan ja muutosta syntyy.
Kopon keskeisiä yhteistyötahoja:
- Toiset ainejärjestöt
- Laitoksen/tiedekunnan/alan järjestöt
- Ylioppilas- ja opiskelijakunta
- Yliopisto ja ammattikorkeakoulu
- SOOL ja oman alan ammattiliitto (esim. VOL, TAO)
Sopon keskeisiä yhteistyötahoja:
- Toiset ainejärjestöt
- Kansalaisjärjestöt, kuten opiskelijoiden mielenterveysjärjestö Nyyti ry
- Oman opiskelupaikkakunnan edustajat
- Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YT
- Ylioppilas- ja opiskelijakunta
- Yliopisto ja ammattikorkeakoulu
- SOOL ja oman alan ammattiliitto (esim. VOL, TAO)
Vaikuttamisen monet muodot
Jokainen edunvalvoja voi tehdä omasta pestistään omanlaisensa. Vaikuttamisen keinoja on melkein yhtä paljon kuin on vaikuttajiakin. Myös korkeakoulu ja opiskelupaikkakunta vaikuttavat paljon siihen miten ja missä opiskelijat pääsevät vaikuttamaan.
Usein kuitenkin opiskelijoilla on edustuspaikkoja erilaisissa työryhmissä ja toimielimissä - näitä voivat olla esimerkiksi ops-työryhmät, harjoittelujen kehittämistyöryhmät ja ylioppilas- tai opiskelijakuntien verkostot. Näissä on tärkeää tuoda opiskelijoiden ääntä kuuluviin, sillä työryhmätyöskentelyn vaikutukset kantautuvat usein hyvinkin pitkälle - esimerkiksi tuleviin opetussuunnitelmiin ja koulutuksen käytänteisiin. Opiskelijoiden näkökulma on hyvin helppoa sivuuttaa mikäli opiskelijoiden edustus ei ole aktiivista - muista siis perehtyä ja ottaa selvää käsiteltävistä asioista etukäteen, tee yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa ja kokouksessa ole läsnä ja ota rohkeasti kantaa keskusteluun.
Vaikuttamisen tueksi on hyvä kerätä myös itse tietoa ja lähteitä. Esimerkiksi vuosittainen opetusharjoittelujen kysely antaa edunvalvonnalle elintärkeää dataa, jota voi käyttää niin työryhmätyöskentelyssä kuin muussakin edunvalvonnassa kirjallisena todisteena opiskelijoiden kokemuksista. Usein myös mahdollisista kirjelmistä ja kannanotoista saa enemmän irti, jos ne on perusteltu “mutuilun” sijasta numeroilla ja selkeillä tuloksilla opiskelijoiden kokemuksista. Esim “opiskelijat kokevat opetusharjoittelut työläiksi” vs. “opeopiskleija ry:n opetusharjoittelukyselyyn vastanneista 98 toisen vuosikurssin opiskelijasta 80% koki että opetusharjoittelun työmäärä on liiallinen opetusharjoittelusta saatavaan opintopistemäärään nähden”.
Edunvalvontaa voidaan tuoda näkyväksi sosiaalisessa mediassa, mutta myös järjestämällä edunvalvontatapahtumia. Tapahtumat ovat loistava tilaisuus päästä keskustelemaan ja kuulemaan jäsenistöä puhututtavia edunvalvonnallisia asioita. Edunvalvontaa voidaan tuoda lähemmäs jäsenistöä järjestämällä esimerkiksi matalan kynnyksen kahvihetkiä, missä edunvalvojat ovat paikalla keskustelemassa pohdituttavista aiheista. Tapahtumia järjestettäessä vain mielikuvitus on rajana!
Lähteiden käyttö ja vuorovaikutus
Kun edunvalvoja lähtee korjaamaan vääryyttä ja puolustamaan opiskelijoiden oikeuksia, ei riitä, että huutaa asioiden olevan väärin tai perustelee kantansa mututuntumalla. Lähteiden on oltava kunnossa ja vääryys on pystyttävä osoittamaan. Edunvalvonnassa korostuu se, että asioista on oltava mustaa valkoisella ja se pitää pystyä todistamaan.
Tämä johtuu siitä, että edunvalvonnassa tulee harvoin vastaan pelkästään positiivisia ja kivoja asioita. Henkilökunta ei välttämättä suhtaudu pelkästään positiivisesti edunvalvonnan yhteydenottoihin, ja se on myös ymmärrettävää - harva nauttii siitä, että saa harvakseltaan kuulla, että tekee työnsä huonosti tai toimii väärin. Puolustuskannalle meno on siis ymmärrettävää, ja siksi on olennaista, että pystyy kantansa perustelemaan.
Edunvalvonnassa korvaamattoman tärkeää onkin erityisesti oman oppiaineen kanssa jaettu molemminpuolinen luottamus ja hyvät yhteistyösuhteet. Mikäli edunvalvonta tulee aina esiin vain negatiivisten asioiden äärellä, on ymmärrettävää ettei suhtautuminen edunvalvontaan ja edunvalvojiin ole positiivisinta mahdollista. Oppiaineen kanssa onkin kannattavaa pitää tapaamisia myös positiivisemmissa merkeissä, esimerkiksi yhteisten kahvien ja mukavan jutustelun merkeissä. Kun sekä opiskelijajärjestö että oppiaineen henkilökunta tulevat tutuiksi keskenään, on yhteistyön tekeminen helpompaa kuin täysin vieraiden ryhmien välillä.
Sen lisäksi, että pystyy perustelemaan kantansa, pitää myös miettiä tarkkaan, miten sanansa asettaa. Epäkohdat pitää osoittaa ja niistä pitää pystyä sanomaan, mutta se ei oikeuta sanomaan mitä vain. Olipa asia kuinka vakava tahansa, on asiansa pystyttävä siitä huolimatta ilmaisemaan fiksusti ja diplomaattisesti. Siltojen polttaminen on monin kerroin helpompaa kuin niiden rakentaminen uudestaan.
On myös usein kannattavaa tarjota pelkän ongelman esiin tuomisen sijasta myös ratkaisuja. Kun pystyy osoittamaan, että edunvalvonnassa pyritään tekemään töitä nimenomaan yhteisen asian eteen, tulee edunvalvonnan kivikkoisesta polusta usein hieman tasaisempi.
Edunvalvonta on monesti tahtojen taistoa. Siksi tärkein asia, jonka kopona voi oppia, on se, että osaa valita, mitkä taistelut ovat taistelemisen arvoisia. Maailma ei muutu hetkessä, eikä kaikkia uudistuksia saa välttämättä heti ajettua läpi, vaikka kuinka yrittäisi. Siksi kannattaa miettiä perusteellisesti, onko käsillä sellainen asia, josta ei suostu joustamaan senttiäkään, vai olisiko parempi antaa jonkin aikaa olla ja yrittää uudestaan jonkin ajan kuluttua.
Edunvalvonnan lähteet voivat olla yhtä moninaisia kuin edunvalvonnan ongelmatkin. Usein selkeitä vastauksia kannattaa kuitenkin pyrkiä löytämään esimerkiksi korkeakoululainsäädännöstä tai korkeakoulujen johtosäännöistä. Tähän alle on lueteltu lisää lähteitä tai lähdekirjallisuutta, joista voit löytää lisää kättä pidempää edunvalvontaan.
Yhteistyötä tapahtuu kaikkialla
Tälle sivulle on kerätty yhteistyön erilaisia muotoja. Yhteistyö on jaettu painopisteiden mukaan yritysyhteistyöhön sekä edunvalvonnassa tehtävään yhteistyöhön. Näiden lisäksi on olemassa toki muitakin yhteistyön muotoja, mutta haluamme korostaa erityisesti näiden merkitystä osana yhdistyksen toimintaa.
Tulevassa ammatissamme opettajana vuorovaikutustaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Nämä samaiset taidot korostuvat jo opiskeluaikana eri toimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Toimiessasi muiden kanssa muista kuunnella toista ja kunnioittaa häntä. Kerro oma asiasi perustellen ja pyri ymmärtämään myös eriävä kanta. Vain keskustellen voitte saavuttaa yhteisymmärryksen.
Edunvalvonta ja yhteistyö
Edunvalvonta on opiskelijoiden etujen ajamisen lisäksi ennen kaikkea yhteistyötä. Yksinään taistelemalla on vaikea saada muutosta aikaan, joten olennaisinta on löytää niin sanottuja taistelutovereita. Oman ainejärjestön sisällä kannattaa yhteistyötä tehdä erityisesti kopo- ja sopo-sektoreiden välillä, mutta myös yhteistyö-, viestintä- ja kansainvälisyyssektoreiden sisältö menee usein edunvalvonnan kanssa limittäin ja näin ollen yhteistä osaamista ja työtä löytyy varmasti.
Omaa laitosta, tiedekuntaa, alaa tai opiskelupaikkakuntaa koskevissa asioissa kannattaa etsiä työpareja muiden järjestöjen edunvalvojista. Järjestöjen välisestä yhteistyöstä on koulutuspolitiikan saralla usein eniten hyötyä. Mitä laajempi joukko yhdistää asiassa voimansa, sitä todennäköisemmin vaikuttamisen kohde saadaan kuuntelemaan ja muutosta syntyy.
Kopon keskeisiä yhteistyötahoja:
- Toiset ainejärjestöt
- Laitoksen/tiedekunnan/alan järjestöt
- Ylioppilas- ja opiskelijakunta
- Yliopisto ja ammattikorkeakoulu
- SOOL ja oman alan ammattiliitto (esim. VOL, TAO)
Sopon keskeisiä yhteistyötahoja:
- Toiset ainejärjestöt
- Kansalaisjärjestöt, kuten opiskelijoiden mielenterveysjärjestö Nyyti ry
- Oman opiskelupaikkakunnan edustajat
- Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS
- Ylioppilas- ja opiskelijakunta
- Yliopisto ja ammattikorkeakoulu
- SOOL ja oman alan ammattiliitto (esim. VOL, TAO)
Yritysyhteistyö
Yritysyhteistyö on järjestön ja kaupallisten toimijoiden välillä tapahtuvaa toimintaa. Yhteistyön kautta järjestö voi esimerkiksi lisätä näkyvyyttään saamalla viestintäänsä kuuluviin uusia kanavia pitkin, tai esimerkiksi luoda hyötyjä jäsenistölleen muiden etujen muodossa.
Yritysyhteistyöhön lähtiessä on aina syytä kartoittaa etukäteen paikkakuntakohtaisesti houkuttelevia toimijoita – yhteistyön tulee hyödyttää kumpaakin osapuolta. Ole aina henkilökohtaisesti yhteydessä yritykseen, ja valmistaudu aloitteinesi myötä huolellisesti. Pyrkikää tekemään yhteistyöstä aina virallinen sopimus. Parhaimmillaan yritysyhteistyö on joustavaa, osapuolia hyödyttävää toimintaa, joka tuo kohdennettuja hyötyjä järjestön kuin jäsenistönkin käyttöön.
Keskeistä yritysyhteistyössä on kyetä näyttäytymään ulkopuolista toimijaa hyödyttävänä tekijänä. Yhteistyö järjestön kanssa voi esimerkiksi tuoda näkyvyyttä yritykselle tai kokonaan uusia asiakasryhmiä. Tapahtumatoiminnan osalta vakiintuneet ja sovitut käytännöt esimerkiksi tilojen käytöstä voivat vapauttaa yrityksen resursseja ja selkiyttää tapahtumajärjestämistä tuoden ajallista ja rahallista hyötyä kummallekin osapuolelle. Mitä konkreettisempia hyötyjä järjestö voi tarjota ulkopuoliselle toimijalle, sitä moninaisimpia etuja on neuvoteltavissa takaisinpäin.
- Minkälaisesta yhteistyöstä järjestömme ja jäsenistömme hyötyisi?
- Minkälaiset ja -kokoiset toimijat tekevät yhteistyötä opiskelijoiden kanssa?
- Miten markkinoida yrityksen hyötyminen yhteistyöstä järjestön kanssa?
Yritykset voivat esimerkiksi sponsoroida yhdistystä rahallisesti, tarjota tuotteita ilmaiseksi tai antaa alennuksia sovituista tuotteista. Yritysyhteistyö voidaan kohdentaa myös esimerkiksi alumneille tai muille yhdistyksen ryhmille. Vastineeksi opiskelijat voivat antaa yritykselle näkyvyyttä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai käyttää yrityksen palveluita. Yksityiskohdat yhteistyöstä sovitaan aina yksilöllisesti yrityksen kanssa. Kaikki sopimukset on hyvän tavan mukaista hyväksyttää erikseen hallituksen kokouksissa, mikä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä.
Kuten jo aiemmin mainittiin ovat suulliset ja kirjalliset sopimukset teknisesti yhtä päteviä, mutta pyrkikää kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tekemään aina kirjallinen sopimus. Kirjallinen sopimus toimii turvana, jos kaikki ei mene kuten suunniteltiin. Suuremmissa yhteisöissä erityisesti kannattaa suosia kirjallisia sopimuksia, mitä myös yritykset usein haluavat tehdä.
Viestinnän avulla välitetään tietoa yhdistyksen toiminnasta jäsenistölle, yhteistyötahoille ja muille ulkopuolisille. Suunnitelmallisella ja ajanmukaisella toiminnalla voidaan varmistaa, että viestintä tavoittaa kohderyhmänsä ja haluttu viesti leviää yhdistyksen seuraajien tietoisuuteen.
Viestintä on järjestön elinehto ja toiminnan näkyväksi tekemistä. Jos ette viesti,
- kukaan ei tiedä, että olette olemassa
- ette saa uusia jäseniä
- ette saa rahoitusta
- ette saa menestyviksi asettamianne tavoitteita
Käytä kaikki tilaisuutesi viestiä. Ei tarvitse odottaa sitä, että jotain suurta ja ihmeellistä tapahtuu. Voitte viestiä hyvistä uutisista, ratkaisuista ja erilaisista saavutuksista. On lupa kokeilla ja heittäytyä! Olkaa rohkeita ja yrittäkää, vain siten löydätte yhdistykselle oman tavan toimia.
Hyvä viestintä lähtee asenteesta, ette tarvitse mitään erityisiä taitoja tai teknologiaosaamista. Yhdistyksen kannattaa miettiä suunnitelmallisesti, miten jäsenistölle kannattaa mistäkin asiasta viestiä. Asiasta kannattaa kirjoittaa yhdistyksen suosituimmille sosiaalisen median kanaville, kuten sähköpostilistoille, Instagramiin, nettisivuille tai jopa tarjota juttua medialle. Jos ei onnistu – ei saa lannistua, ei haittaa, sillä on ihan okei peruuttaa ja todeta, ettei tämä toiminut meillä → kokeillaan jotain muuta. Muistakaa, että ainoastaan aktiivisella viestinnällä, yhdistyksellä on väylä tulla tunnetuksi ja saavuttaa uskottava asiantuntija-asema. Sitä kautta viestintä on myös tärkeä tukipilari varainhankinnalle.
Pelkkä hyvä viestintä ei tee yhdistyksestä vetovoimaista ja näkyvää, myös taustalla oleva ilmapiiri vaikuttaa. Epämuodollinen viestintä (kahvipöytäkeskustelut, viestit) on myös tärkeää näkyvyyttä yhdistykselle. Viestintään kannattaa pyrkiä ottamaan myös jäsenistö mukaan.
Pienen yhdistyksen viestinnän ei tarvitse olla vaikeaa, sen voi suunnitella huolella ja ottaa huomioon myös kaikki pienetkin vaikuttamisen mahdollisuudet. Koko viestinnän kenttää ei tarvitse ottaa haltuun kerrallaan, yhdistys voi keskittyä aluksi yhteen ja sitten laajentaa. Resurssien ollessa pieniä, kannattaa viestinnässäkin priorisoida. Mikä on tärkein asia, mistä viestiä atm?
Tiedosta tarinaksi
Eräs vaikuttavimmista viestinnän tehokeinoista on tarinallistaminen. Hyvä tarina jää paremmin mieleen, kuin pelkkä tieto, esim. tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa.
Tarinallista esimerkkiä kampanjointiin esimerkkinä #kutsumua -kiusaamisenvastainen kampanja Suomen Lukiolaisten Liitolta, missä yksityishenkilö oli julkaissut ainoastaan #kutsumua -häsärillä kuvan itsestään. SLL tarttui siihen ja lanseerasi kyseisen häsärin kampanjan kanssa. Tässä kampanjassa jaettiin tuhansia kuvia ja toi tunnepitoisuutensa kanssa SLL:lle paljon positiivista näkyvyyttä. Viestintää rakennetaan hyvin kuvien, videoiden ja tempausten avulla.
Tarinallisuutta voi hyödyntää yhdistyksen viestinnässä niin tiedon muotoilussa kuin julkisuuskuvan luomisessakin. Aloittaa voi laatimalla napakat ydinviestit “pitchin” (hissipuheen, eli muutaman virkkeen mittainen ydinviesti yhdistyksestä), jonka jälkeen voi miettiä, minkälaista kuvamaailmaa rakentaa viestinnän tueksi.
Ihmisiä kiinnostaa toiset ihmiset, joten antakaa kasvot ilmiölle, josta aiotte puhua ja nostakaa reippaasti oma väkenne esiin. Yhdistyksen julkaisuja voi elävöittää aidoista tilanteista otetuilla kuvilla, jotka korostavat tarmokkuutta ja hyvää yhteishenkeä. Esimerkiksi toimintakertomusta voi elävöittää liittämällä kuvia mennen kauden varrelta.
Visuaalinen viestintä
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva myös tuo tekstille tukea ja kiinnostusta.
Viestinnän visuaalisuudella tarkoitetaan valokuvia, videoita, logoja ja värejä ja kaikkea, mitä näkyy ulospäin. Parasta kuvamateriaalia saatte yhdistyksenne käyttöön aidoista tilanteista, joissa ihmiset kohtaavat.
- Koulutuksesta, mitä vedätte
- Yhteistyöpalaveri toisen järjestön kanssa
Visuaalisuuden peruspilarit
- Logot, bannerit ja värit
- Kannattaa olla esillä jokaisessa yhdistyksen viestintäkanavassa ja somessa
- Toistuvat visuaaliset elementit luovat tunnistettavuutta
- Ihmiset bongaa heti, kenestä ja mistä on kyse
- Johdonmukainen ja yhteinäinen visuaalinen ja tekstuaalinen ilme vahvistavat yhdityksen brändiä
- Some
- Sosiaalisen median julkaisuihin kannattaa aina liittää kuva, jolloin tilanne erottuu uutisvirrassa ja näyttää kutsuvammalta.
- Voi miettiä, julkaiseeko jonkun viestin sijaan pelkän videon vai vaan kuvan saatesanoilla
- Sitaatit ja infograafit ovat erittäin toimivia
- Infografiikka on tapa esittää esim “nämä on meidän somekanavat”
- Kutsuna > kuva tilanteesta, kun esim tapahtumaa valmistellaan
- Esim messut > reipashenkinen pystytyskuva messujen järkkäilyistä ja saatesanoiksi vielä kutsuva tervehdys ja lokaatio.
- Muista myös aihetunnisteet, eli hashtagit, #
- Videot
- Mahdollisuus tehdä ja jakaa monessa somessa
- Youtube, Instagram ja TikTok varmaankin tunnetuimmat jakokanavat
- Suorat lähetykset: esim. Instagram live
- Kuvat
- Löytyykö jäsenistöstä sellaista henkilöä, joka harrastaa valokuvausta, jonka voisi pyytää mukaan kuvaamaan. > tottunut kuvaaja keksii näkökulmia, mitä ei itse ehkä ajattelisi.
- Verkkosivuilla ja painomateriaaleissa kannattaa suosia hyvälaatuisia kuvia
- Kuva-aiheet riippuu pitkälti yhdistyksen toiminnasta ja tavoitteista
- LUVAT! > varmistakaa, että yleisöä saa kuvata. Pelkkä ilmoitus riittää, kuten “Tulkaa ilmoittamaan, jos teitä ei saa kuvata”. Muistakaa varmistaa, että teillä on oikeudet käyttämiinne kuviin
Pienen yhdistyksen kannattaa nimetä x henkilö(ä) vastaamaan viestinnästä ja sen suunnittelusta. Vaikka viestintä on kaikkien yhteinen projekti, on viestintävastaavan homma varmistaa että suunnitelmissa edetään ja kannustaa muita viestimään. Kannattaa myös miettiä ja selvittää, millaisia yhteyksiä ja osaamistaitoja jäsenistöllä on. Yhdistyksen riveissä saattaa olla toimittajia tai graafisen alan osaajia tai muita viestinnän ammattilaisia, jotka auttavat mielellään viestinnän toteutuksessa.
Vinkit
- Panostakaa sähköiseen viestintään
- Luokaa yhdistykselle selkeät ja raikkaat verkkosivut jotka pidetään ajan tasalla
- Kotisivut on käyntikortti, josta tulisi tulla ilmi, keitä olette, mitä teette ja miksi
- Blogi/uutiskirje/some-profiili
- Useamman kanavan samanaikanen käyttö tehostaa viestintää ja antaa siten julkaisullenne mahdollisimman laajan yleisön
- Tarinallisuus
- Hyödyntäkää tarinallisuutta
- Käyttäkää valokuvia ja videoita, jotka herättävät tunteita ja elävöittävät viestintää
- Toimintakehotukset
- Käyttäkää viestinnässä selkeitä toimintakehotuksia
- Jos tavoittelette uusia jäseniä, liittäkää viestin loppuun kehoitus liittyä jäseneksi ja vielä ohjeet perään
- Kokeileminen
- Kokeilkaa uusia juttuja rohkeasti, olkaa aitoja ja heittäytykää
- Voitte alkuun käydä tutustumassa erilaisiin viestintävälineisiin ja seurata muita, mutta oma tyyli ja omat sopivat tavat löytyy kokeilemalla
...ja mieti vielä näitä
- Painettu materiaali
- Painetun materiaalin tuottaminen vaatii aikaa ja rahaa, siihen tarvitsee jonkin verran osaamista ja usein tapahtumissa jaetut esitteet päätyvät roskiin jo ennen kun tapahtuma on ohi. Käytä siis harkintaa, kun mietit painetun materiaalin käyttämistä
- Rönsyily
- Ei kannata yrittää kaikkea samanaikaisesti, vaan keskittyä kunnolla siihen, mitä tekee
- Vaikka monikanavaisuus tuo viestintään monenlaista hyötyä, se ei ole itseisarvo. Voitte tarvittaessa keskittyä esim yhteen tai kahteen kanavaan kerrallaan, jotta kokonaisuus säilyy selkeänä
- Pelko pois
- Viestintää ei kannata pelätä, eikä ottaa liian vakavasti > yleisö huomaa kyllä, jos viestintä on teille vain ikävä velvollisuus. Kannattaa siis olla oma itsensä ja antaa hyvän hengen näkyä
- Mitä ja kenelle puhut
- Viestit aina, vaikka et sitä tarkoittasikaan. On tärkeää keskustella ja purkaa tuntojaan, jos yhditystoiminta käy raskaaksi. Mieti kuitenkin mitä asioita nostat kenellekin esille.
Mitä asioita on otettava huomioon tapahtumaa järjestettäessä? Tähän on koottu neuvoja muistilistan laatimiseen, käytännön toteutukseen sekä uusia ideoita paikallisille tapahtumille.
Kun aloitat...
Tapahtumaa järjestäessä on hyvä aloittaa järjestelyt ajoissa. Ensimmäisiä asioita on miettiä mitä, missä, milloin ja miksi, eli valita aika ja varata tapahtumalle tilat, sekä sopia tapahtuman budjetista, kenelle suunnattu ja mikä on tapahtuman tarkoitus. Tärkeää on myös miettiä kenelle tapahtuma on suunnattu ja minkälainen tapahtuma on kyseessä. Kannattaa ottaa huomioon, että tilojen olisi hyvä olla esteettömiä.
Kun tapahtumaa aletaan suunnittelemaan ja organisoimaan, kannattaa miettiä työnjaosta, että vastuu jakautuu mahdollisimman tasaisesti kaikkien kesken, eikä työt kasaannu yhdelle ihmiselle. Tällä pystytään takaamaan se, ettei kukaan kuormitu liikaa yhden tapahtuman järjestämisestä. Ainejärjestöillä on erilaisia käytänteitä, millaisella porukalla tapahtumia järjestetään. Tähän vaikuttaa muun muassa ainejärjestön koko sekä aktiivisuus.
Yksi keino on muodostaa tapahtumaa varten tiimi, jossa voi olla myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä. Näin taataan, että tapahtumasta tulee koko opiskelijajärjestön näköinen. Toisaalta ainejärjestöllä voi myös olla tapahtumatoimikunta, mikä toimii tiimin tavoin, mutta ympärivuotisesti.
Budjetointi
Tapahtuman budjettia suunniteltaessa kannattaa miettiä, kuinka paljon on pakollisia menoja (esim. tilat) ja kuinka paljon tehdään itse, sekä kerätäänkö tapahtumassa osallistumismaksu. Myös onko tapahtumalla tarkoitus tehdä voittoa, vai tarjotaanko jäsenistölle matalan kynnyksen ja budjetin tilaisuuksia yhdessä hengailuun.
Tapahtuman budjetointi on edellytys tapahtuman järjestämiselle. Näin voidaan varmistua, että tapahtuma on taloudellisesti kestävä. Toisaalta budjetointi auttaa määrittämään taloudellisia realiteetteja, jotka ohjaavat järjestämisessä tehtäviä valintoja. Tapahtumien realistinen budjetointi hyödyttää kaikkia ja on vastuullinen teko!
Tästä voit ladata järjestölle malliksi valmiin budjettilaskurin, minkä avulla voit budjetoida tapahtumia tai ottaa vinkkejä budjetointiin. (LISÄÄ TIEDOSTO TÄHÄN)
Esimerkki tapahtuman budjetoinnista
Yritysyhteistyö
Opiskelijajärjestöjen on mahdollista solmia yhteistyösopimuksia paikallisten yritysten kanssa. Tapahtuman koosta sekä tyylistä riippuen on mahdollista hyödyntää myös valtakunnallisia yrityksiä. Yritysyhteistöitä on mahdollista tehdä suuremmissa tapahtumissa kuten vuosijuhlilla, mutta niitä kannattaa rohkeasti harkita myös pienemmissä tapahtumissa.
Yritykset voivat esimerkiksi sponsoroida yhdistystä rahallisesti, tarjota tuotteita ilmaiseksi tai antaa alennuksia sovituista tuotteista. Vastineeksi opiskelijat voivat antaa yritykselle näkyvyyttä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai käyttää yrityksen palveluita. Yksityiskohdat yhteistyöstä sovitaan aina yksilöllisesti yrityksen kanssa. Kaikki sopimukset on hyvän tavan mukaista hyväksyttää erikseen hallituksen kokouksissa, mikä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä.
Suulliset ja kirjalliset sopimukset ovat teknisesti yhtä päteviä, mutta kannattaa kuitenkin mahdollisuuksien mukaan aina kirjallinen sopimus. Kirjallinen sopimus toimii turvana, jos kaikki ei mene kuten suunniteltiin. Suuremmissa yhteisöissä erityisesti kannattaa suosia kirjallisia sopimuksia, mitä myös yritykset usein haluavat tehdä.
Sopimukset
Tapahtumia varten täytyy varautua myös muilla sopimuksilla . Esimerkiksi tietyt tilat vaativat järjestyksenvalvojia, joillakin tiloilla on anniskeluluvat ja live-musiikkia soitettaessa täytyy siitä ilmoittaa Teostolle. Jos tapahtumissa otetaan kuvia, täytyy siitä kaikille osallistujille ilmoittaa ja kysyä kuvankäyttölupa. Jos käytetään netistä otettuja kuvia, niillä täytyy olla kuvankäyttölupa (esim. Googlen asetuksista voi sen valita) tekijänoikeussuojan takia. Mikäli julkaistaan muiden ottamia kuvia, muistetaan mainita kuvaajan nimi. Nämä asiat kannattaa selvittää, mutta niistä ei kannata tapahtumaa järjestäessä ottaa ylimääräistä painetta.
Markkinointi
Järjestittekö tapahtuman mihin kukaan ei saapunut. Tiesivätkö ihmiset, että tällainen tapahtuma oli tulossa? Tapahtuman mainostaminen on hyvä aloittaa ajoissa ja kohdentaa halutulle ryhmälle. Tapahtuman kohderyhmä määrittää paljon, missä kanavissa tapahtumaa kannattaa markkinoida. Mainostuksessa kannattaa huomioida, että kaikki mahdolliset osallistujat eivät ole esim. Instagramissa, joten mainostusta kannattaa tehdä myös muualla. Kannattaa löytää omalle jäsenistölle sopiva mainosväylä ja miettiä millä tahdilla tapahtumaa halutaan mainostaa. Sosiaalisen media alustojen lisäksi viikko- tai kuukausikirjeet ovat mahdollistavat suoran jäsenistön tavoittamisen.
Mainoksista olisi hyvä löytyä kaikki mahdollinen tieto tapahtumasta: aika, paikka, maksut, mitä tarvitset yms. Tällöin tapahtuma on saavutettavampi. Jos ainejärjestönne/yhdistyksen jäseninä on myös esimerkiksi vaihto-opiskelijoita, ilmoittakaa tapahtuman kuvauksessa, järjestetäänkö tapahtuma esimerkiksi kaksikielisesti FI/EN. Kiinnitä huomioita myös fonttiin sekä mitä värejä käytät mainoksessa. Sisällöllisesti hyvä mainos voi olla huono, jos ihmiset eivät näe siitä värimaailman takia olennaisia sisältöjä. Pohtikaa myös, miten huomioitte kansainväliset opiskelijat mainoksissa. Myös puskaradio ja kasvokkain tapahtumien hypettäminen kannattaa. Usein tapahtumiin lähdetään porukalla. Varsinkin ensimmäistä vuotta opiskelijoille kannattaa kertoa tapahtumista perin pohjaisesti.
Tapahtuman aikana
Tapahtumien aikana järjestäjänä olette vastuussa, että kaikki toimii hyvin. Jo ennen tapahtumaa on hyvä sopia ja varmistaa, että kaikki tietävät omat vastuunsa tapahtumassa. Tällä voidaan välttää työmäärän kasaantuminen itse tapahtumassa sekä tehdä tapahtumaan osallistuville selväksi ketkä ovat tapahtuman järjestäjät.
Huomioikaa tapahtuman aikana, että ihmiset tietävät kuka/ketkä toimivat turvahenkilöinä sekä että heidät löytää tapahtuman aikana. Tapaturman sattuessa tietäkää mistä löytyy ea-laukku tai miten toimitte tapaturmatilanteessa?
Tapahtuman jälkeen...
Tapahtuman jälkeen on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä asiat onnistuivat ja mihin täytyy kiinnittää seuraavalla kerralla enemmän huomiota. Erityisesti kun järjestätte tapahtuman ensimmäistä kertaa huomioikaa, että kaikkea ei voi ennakoida!
Hallitukselle kirjoitetaan raportti tapahtuman kulusta ja reflektoidaan, miten valmistelut ennen tapahtumaa sujuivat ja miten itse tapahtuma onnistui. Näin on helppo tehdä myös näkyväksi koko hallitukselle, kuinka paljon tapahtuman järjestelyihin on käytetty aikaa, ketä on kontaktoitu, kuka on ollut yhteistyössä, kuinka suuri tiimi on tarvittu, onko pysytty budjetissa ja mitkä ovat mahdolliset kehityskohteet jatkossa. Raportit (testamentit) kannattaa säilyttää ja niihin voidaan palata aina myöhemmin, esim. uuden hallituksen aloittaessa, he voivat ottaa mallia edellisen vuoden tapahtumien raporteista. Isoja tai monivuotisia tapahtumia järjestettäessä kannattaa myös osallistujilta pyytää palautetta tapahtuman onnistuneisuudesta.
Askeleet onnistuneeseen tapahtumaan
- Tapahtuman ideointi ja suunnittelu
- Mitä, missä, milloin, kenelle ja miksi
- Tapahtuman organisointi, toimintasuunnitelma ja aikataulutus
- Työnjako
- Budjetointi
- Luvat: esimerkiksi järjestyksenvalvoja (tarvittaessa)
- Yleistä: esimerkiksi turvahenkilöt, EA-laukku yms.
- Markkinointi ja yritysyhteistyö
- Tapahtumassa paikan päällä
- Kuka tekee mitä tapahtumapaikalla
- Muistakaa myös itse nauttia
- Tapahtuman purkaminen
- Tilat kuntoon (parempaan kuin tullessa)
- Palautteen kerääminen
- Testamentti jatkoa ajatellen
Esimerkki-ideoita erilaisista tapahtumista
|
KULTTUURIAPPRO = APKU Mitä?
Kohderyhmä
Miten?
Miksi?
Sitten?
|
||
|
FOOD AND CHILL -ILLAT Mitä?
Missä?
Miten?
Sitten?
|
||
|
LIIKUNTA-APPROT Organisointi
Mainonta
Toteutus
Lipunmyynti
Siivoaminen!!! Palaute ja testamentti
Palkkiot ja tilitys selvitetään |
||
|
ALUMNIPANEELI Missä?
Miksi?
Budjetti?
Milloin?
Mitä?
|
Seuraavasta löydät keskeisimpiä käsitteitä sekä oheismateriaaleja liittoomme ja OAJ:hin liittyen.
Aluetoimija = Kampuksien paikallisia SOOL-kasvoja, joiden koulutuksiin ja tapahtumiin kaikki opeopiskelijat ovat tervetulleita. Aluetoimijan tunnistaa sinisestä takista valkoisilla hihoilla.
Akava = Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, joka yhdistää ammattiliitot toisiinsa. OAJ on Akavan suurin jäsenliitto, ja SOOLin jäsenenä olet myös itse Akavan opiskelijajäsen. Muita Akavalaisia liittoja ovat esimerkiksi TEK, Tradenomit ja Psykologiliitto.
Educa = Valtakunnallinen opetus- ja kasvatusalan tapahtuma, joka järjestetään vuosittain tammikuussa Helsingin Messukeskuksessa. Myös opettajaopiskelijat ovat tervetulleita Educaan.
Järkkäkurssi = Järjestökurssi, OAJ:n ja SOOLin toteuttama koulutusviikonloppu jäsenyhdistyksille.
Liittokokous (Liko) = Huhtikuussa järjestettävä jäsenyhdistykset kokoava sääntömääräinen liiton kokous, jossa valitaan mm. puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä uusi hallitus. Lisäksi käsitellään ja päätetään liiton toimintaa ohjaavat asiakirjat kuten toimintasuunnitelma.
Member+ = Verkkopalvelu, johon on koottu kaikki Akavan liittojen jäsenedut. SOOLin jäsenet ovat Akavan opiskelijajäseniä ja oikeutettu Akavan jäsenetuihin.
OAJ = Opetusalan Ammattijärjestö, joka hoitaa opetusalan edunvalvontaa varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.
OAJ-YSI = OAJ:n yleissivistävät opettajat. OAJ:n yleissivistävien opettajien OAJ-YSI:n ryhmään kuuluvat peruskoulujen ja lukioiden sekä osa vapaan sivistys- ja kasvatustyön opettajista.
OAO = OAJ:n ammatilliset opettajat. OAJ:n ammatillisiin opettajien kuuluvat nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen osaamisen ja sivistyksen opetushenkilöstö.
Katarina Murto = OAJ:n puheenjohtaja.
Kopo = koulutuspolitiikka. Käytetään useimmiten edunvalvonnan yhteydessä. Kopo keskittyy oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen, koulutuspoliittisia kysymyksiä ovat useimmiten opintoihin liittyvät tekijät kuten opintosuoritusten ajantasaisuus, opetussuunnitelmien paikkansapitävyys ja hyväksiluku, korkeammalla tasolla esimerkiksi koulutuksen rahoitus ja aloituspaikat.
Opeopiskelija = Opettaja-lehden mukana ilmestyvä opetusalan opiskelijalehti.
SOOLin Talvipäivät = Kaikki opeopiskelijat kokoava vuosittain järjestettävä megatapahtuma, joka kannattaa kokea vähintään kerran opiskeluaikana. SOOLin jäsenille puoleen hintaan.
SOOLin yhdenvertaisuusohjelma = Opettajaopiskelevia koskevia yhdenvertaisuuskysymyksiä kokoava julkaisu. Tavoitteena auttaa mm. osallisuuden edistämisessä sekä syrjinnän vastustamisessa opiskeljoidemme sekä opintojemme keskuudessa.
SOOLin hallitus = Valitaan vuoden välein liittokokouksessa. Koostuu opeopiskelijoista ympäri Suomen. Hallituslaisen tunnistaa mustasta takista valkoisilla hihoilla.
Sopo = Sosiaalipolitiikka. Käytetään usein edunvalvonnassa. Sopo käsittelee opiskelijoiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta, turvallista ympäristöä, opiskeluterveydenhuoltoa ja opiskelija-asumista.
Suositukset ohjatulle opetusharjoittelulle = SOOLin ja sidosryhmien kanssa yhteistyössä tehty julkaisu. Suositukset ohjatulle opetusharjoittelulle on tarkoitettu kaikkien opetusharjoittelijoiden ja harjoittelun ohjaajien käyttöön. Julkaisu tukee myös SOOLin jäsenyhdistysten tekemää paikallista edunvalvontaa ja opettajankoulutusyksiköiden harjoittelusta vastaavan henkilökunnan työtä.
Sun soolilaiset=Jokaiselle SOOLin aluetoimijalle on nimetty SOOLin hallituksesta yhteistyöpari, joka toimii koulutuspoliittisena ja edunvalvonnallisena yhteyshenkilönä SOOLin hallituksen ja jäsenyhdistyksen välillä.
Tavoitteet opettajankoulutukselle = Opettajankoulutuksen perustaa luova edunvalvontatyökalu. Sisältää keskeisimpiä tavoitteita opettajankoulutuksen suhteen. Dokumenttia päivitetään tarpeen mukaan
Troikka = Yhteisnimitys SOOLin puheenjohtajistolle sekä toiminnanjohtajalle
Turva = Opeopiskelijoiden vakuuttaja, jäsenetu.
Työttömyyskassa = Turvaa työttömyyden varalle luo Opetus ja tiede -työttömyyskassa. Työttömyyskassan jäseneksi voit liittyä jo opiskeluaikana lyhyenkin palkallisen työ- tai virkasuhteen, esim. sijaisuuden perusteella. Liittymisen jälkeen työssäoloehtoa kerryttää myös muu kuin opetusalan työ.
VOL = Varhaiskasvatuksen opettajien liitto on varhaiskasvatuksen asiantuntijajärjestö, joka tekee työtä varhaiskasvatuksen opettajien sekä varhaiskasvatuksen arvostuksen ja lapsen oikeuksien puolesta.