Vuoden 2026 ensimmäinen täysi työviikko lähenee loppuaan ja katseet ovat kääntyneet vahvasti kohti tulevaa ja alkaneen vuoden tuomia mahdollisuuksia. Jotta osaamme valmistautua tulevaan, on hyvä vielä kertaalleen muistella, mitä mennyt vuosi 2025 piti sisällään.
Millainen oli vuosi 2025?
Kokonaisuudessaan viime vuosi piti sisällään opetusalalla paljon muutoksia ja niiden tuomaa epävarmuutta, mikä välittyi myös meille opeopiskelijoille.
Palataan nyt hetkeksi alkutalveen 2025, kun sosiaalisessa mediassa käytiin räväkkää keskustelua perussuomalaisten kuntavaalikampanjasta, jossa levitettiin virheellisiä väitteitä koulujemme opetuksesta ja vihjailtiin opettajien ammattitaidosta. Myöhemmin keväällä valtakunnallinen keskustelu siirtyi opettajien täydennyskoulutukseen tehtyihin leikkauksiin ja niiden lyhytnäköisyyteen.
Siirryttäessä kohti syksyä yksittäiset suurimmat teemat olivat uhka varhaiskasvatuksen johtajien kelpoisuuksien heikentämisestä, mikä on edelleen käsittelyssä sekä nopealla aikataululla tehty oppimisen tuen muutoksen toimeenpano.
Oppimisen tuen rakenteen muuttamisen vaikutuksia on vielä vaikea arvioida opettajankoulutuksen näkökulmasta. Näyttää kuitenkin, että nykyisen erityisopettajapulan lisäksi tarvitsemme muutoksen seurauksena erityisopettajia enemmän, kuin korkeakoulujen aloituspaikat ovat tuottaneet työelämään.
Meitä opeopiskelijoita syksyllä on koskettanut opiskelijoiden siirtyminen pois yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisän piiriin. Korkeakouluihin kohdistettujen leikkausten ja asumistuen muutoksen lisäksi opettajankoulutuksessa oli nähtävissä myös positiivisia signaaleja, kun OECD:n TALIS 2024 -tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä vastavalmistuneesta opettajasta piti opettajankoulutusta laadukkaana. Vaikka tilanne on OECD:n mukaan tällä hetkellä valoisa, investoimmeko koulutusleikkauksilla tulevaisuuden osaamattomuuteen? Vaikutukset näemme vasta tulevaisuudessa.
Mistä puhumme vuonna 2026?
Viime vuosi osoitti, että nopeiden muutoksien maailmassa tulevaisuuden ennustaminen on erittäin vaikeaa. Opetusministeri Adlercreutz kertoi joululomien alkaessa käynnistävänsä opetus- ja kulttuuriministeriössä selvityksen yhteisen katsomusaineen luomisesta. Alkaneen vuoden aikana näemme varmasti keskustelua selvityksen ympärillä, viimeistään selvityksen valmistuttua.
Tulevana syksynä voimme valmistautua jo lähes vuosittain mediassa kuohuttavaan PISA-tutkimuksen tulosten julkaisuun. Tällöin opetusalan huolet nousevat valtakeskusteluun, mutta harmittavasti keskustelusta puuttuu usein ratkaisukeskeisyys sekä sitoutuminen pitkäjänteiseen muutokseen.
Nuorten opettajien työssäjaksaminen nousi viime syksynä ilahduttavasti osaksi valtakunnallista keskustelua, vaikka syy siihen oli murheellinen. Toivottavasti jatkamme tätä keskustelua myös tänä vuonna. Onhan meillä keinoja, joilla voimme tukea työuransa alkuvaiheessa olevia opettajia.
Milloin otamme askeleen palkitussa koulutusjärjestelmässämme ja ylitämme OECD:n keskiarvon, jossa joka neljäs vastavalmistunut opettaja saa mentorointia? Tutkimusten mukaan mentorointi on koettu vahvistavaksi tekijäksi työuran alussa työssäjaksamiseen, minkä lisäksi mentorointia saaneet ovat olleet myös tyytyväisempiä työhönsä.
Aika näyttää, mitkä teemat nousevat valtakunnalliseen keskusteluun. Vaikka opeopiskelijoille tärkeistä asioista ei käytäisi kiivasta keskustelua valtamediassa, ei se tarkoita, ettei asioiden eteen tehdä töitä. Me SOOLissa teemme parhaamme, jotta voimme myös tulevaisuudessa sanoa opettajankoulutuksen olevan laadukasta.
Onko sinulla painavaa ja/tai ajankohtaista sanottavaa, josta haluaisit kirjoittaa SOOLin blogiin? Blogi on avoin uusille kirjoittajille. Kirjoitusten ei tarvitse myötäillä SOOLin kantoja tai joitain tiettyjä näkemyksiä, mutta julkaisusta päätetään aina tapauskohtaisesti. Katso ohjeet kirjoittajille täältä.