JANI SIIRILÄ
Opeopiskelija 4/25
AVATESSASI PERINTEISEN television tai puhelimestasi muun uutismedian pääset kiinni ajankohtaiseen uutisvirtaan milloin haluat. Harmittavasti nykypäivän uutisvirta kuitenkin sisältää paljon uutisointia negatiivisista teemoista, kuten globaaleista kriiseistä tai Suomen valtiontalouden pitkäaikaisesta heikkenemisestä. Näiden teemojen nostaminen uutisissa on itseoikeutetusti tärkeää, mutta sen seurauksena oma uutisvirta täyttyy uutisilla, jotka haastavat luottamustamme tulevaisuuteen.
Uutisvirran lisäksi opiskelijoihin kohdistuneet leikkaukset ja jatkuva muutos työelämän ympärillä aiheuttavat epävarmuutta ja luovat kysymyksiä tulevaisuudesta. Näiden keskellä pitäisi pyrkiä pysymään itse positiivisena, mutta entä jos ei aina jaksa uskoa?
SITRAN 2025 julkaisemassa tulevaisuusbarometrissa kerrotaan luottamuksen tulevaisuuteen laskeneen edellisistä mittauksista. Valtion nuorisoneuvoston uusimman nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuususko on laskenut huomattavasti aiemmasta mittauksesta.
Toisaalta nuorisobarometrin mukaan yli 80 prosenttia nuorista ajattelee koulutuksen parantavan mahdollisuuksia työllistyä tulevaisuudessa. Nuoret siis näkevät koulutuksen merkitykselliseksi ja mahdollisuutena vaikuttaa omaan tulevaisuuden suuntaan.
Suomessa voimme olla tyytyväisiä, että pystymme maksuttomalla koulutuksella tarjoamaan kaikille mahdollisuuden vaikuttaa omaan tulevaisuuteen. Maksuton koulutus pyrkii takaamaan kaikille yhdenvertaisen mahdollisuuden päästä vaikuttamaan omaan tulevaisuuteen sekä tavoittelemaan omia unelmia.
Huolestuttavia ovat keskustelut, joissa tätä järjestelmää haluttaisiin murtaa esimerkiksi korkeakoulun lukuvuosimaksuilla tai toisaalta avoimen yliopiston tutkinnonanto-oikeudella. Nämä tavoitteet ovat ongelmallisia yhdenvertaisuuden sekä koulutusalojen erityispiirteiden, kuten alalle soveltuvuuden, kannalta.
TULEVAISUUSUSKON LUOMISESSA koulutuksella on oma, merkittävä roolinsa. Koulutuksen ja opetusalan parissa työskentelevät opettajat ja opinto-ohjaajat ovat päivittäisessä työssään luomassa uskoa ja toivoa.
Tulevaisuususkon luominen ei kuitenkaan voi olla pelkästään yksittäisten toimijoiden, päiväkotien tai koulujen vastuulla, vaan se on koko yhteiskunnan vastuulla. Tulevaisuususkon rakentamisessa tärkeää on pitkäjänteisyys ja nykyisyydestä sekä tulevaisuudesta myönteisesti puhuminen.
Tärkeää on, kuinka me opettajaksi opiskelevat puhumme tulevasta ammatistamme, työympäristöstämme sekä tulevaisuudestamme. Yleistä tulevaisuususkoa on vaikea luoda, jos oma usko horjuu. Omalla toiminnallamme voimme kuitenkin olla edistämässä ja rakentamassa tulevaisuutta meidän näköiseksemme.