HENNI LAHTINEN
Opeopiskelija 4/25
Vuoden 2021 korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) näyttää, että totuus on toinen. Tutkimuksen mukaan seitsemän prosenttia kaikista korkeakouluopiskelijoista on kokenut kiusaamista toisten opiskelijoiden taholta satunnaisesti tai usein. Melko pian opintojen alkamisen jälkeen myös Iinaa alettiin kiusaamaan.
Opiskeluryhmästä muodostunut kaveriporukka sulki Iinan ulos, koska hän halusi juhlia vähemmän, ja nautti yksinolosta muita kavereita enemmän. Lopulta fuksisyksyn ajan kestänyt tilanne johti siihen, että Iinan kutsu kaveriporukan illanviettoon peruttiin. Kaverit tekivät uuden keskusteluryhmän ilman Iinaa vain illanviettoon kutsutuille henkilöille. Ryhmän nimessä pilkattiin Iinaa.
Yksinäisyyden kipu
KOTT-tutkimuksessa 2024 itsensä melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi koki 19,8 prosenttia vastaajista. On pysäyttävää, että lähes joka viides korkeakouluopiskelija kokee yksinäisyyttä useammin kuin satunnaisesti. Myös Iina sai pian huomata, mikä on ero yksinolon ja yksinäisyyden välillä.
– Porukasta ulos jättäminen alkoi loppusyksystä fuksivuonna. Ulkopuolelle jääminen tuntui tosi yksinäiseltä. Olin kaukana kotoa, jatkuvasti surullinen ja peloissani. Mietin usein, miten tätä tilannetta voi kestää, jos en löydä täältä [opiskelukaupungista] ketään.
Muutoksen keskiössä on ainejärjestöjen toimintakulttuurin tarkastelu.
On huolestuttavaa, kuinka nopeasti opiskelijayhteisön ulkopuolelle voi jäädä. Se saattaa tapahtua jo orientaatioviikkojen aikana. Uudet opiskelijat haluavat ryhmäytyä niin voimakkaasti, että tulevat sitä tehdessään sulkeneeksi osan opiskelijoista ulkopuolelle. Tätä voi tapahtua vahingossa ja tarkoituksenmukaisesti.
KOTT-tutkimuksen tulokset osoittavatkin, että 34,1 prosenttia eli yli kolmasosa vastaajista ei koe kuuluvansa opiskeluun liittyvään ryhmään, kuten vuosikurssiin, opiskeluryhmään tai ainejärjestöön.
Myös Iina arvelee syrjinnän kokemuksen vaikuttaneen siihen, kuinka hän kiinnittyi ainejärjestöönsä. Ainejärjestön tapahtumiin oli vaikea mennä, kun tiesi kiusaajienkin olevan siellä. Ainejärjestön hallitukseen hakemisesta Iina ei osannut opintojen alkuvaiheessa haaveilla, kun kiusaajat olivat sielläkin.
Iinan tilanne on onnekas siinä mielessä, että hän onnistui kokemuksensa jälkeen löytämään ainejärjestöstä uusia ystäviä. Monella tilanne ei ole sama.
Onkin valitettavan yleistä, että kiusaamistilanteissa juorut lähtevät leviämään ainejärjestön piirissä. Kiusatun eristäminen porukasta saa tällöin helposti uuden vaihteen silmään. Ulkopuolelle porukasta saatetaan jättää täysin kuulopuheen ja kiusaajien levittämän maineen perusteella. Silloin voi olla vaikeaa löytää ystävää monen kilometrin säteeltä.
Uusia ulottuvuuksia kiusaamiselle tuovat anonyymit keskustelupalstat, kuten Jodel. Keskustelupalstoilla voidaan anonymiteetin suojassa sanoa sellaisia asioita, joita ei koskaan sanottaisi kasvotusten.
Päättäväisyys pelon keskellä
Iina ei joutunut pelkäämään kiusaamista vain ainejärjestön tapahtumissa, vaan sitäkin useammin opinnoissa. Vuosien ajan ennen jokaisen kurssin alkua Iina pelkäsi joutuvansa kiusaajien kanssa samaan ryhmään.
Onneksi Iinan opettajat olivat ymmärtäväisiä tilannetta kohtaan. He antoivat Iinan aina tarvittaessa vaihtaa ryhmää siten, että hän ei joutunut työskentelemään kiusaajiensa kanssa. Tilanteesta kertominen opettajille ei ollut kuitenkaan helppoa. Kiusattuna on jo valmiiksi hyvin haavoittuneessa tilanteessa, jossa luottamus ympärillä oleviin ihmisiin on heikentynyt.
Joku toinen olisi saattanut Iinan tilanteessa jättää opinnot kesken. Iinan motivaatio opiskelualaa kohtaan oli niin voimakas, että hän päätti jatkaa.
Hän päätti lopettamisen sijaan suorittaa opinnot niin nopeasti kuin mahdollista. Iina ajatteli, että tästä kaupungista on pakko päästä pois. Aika, jonka opiskelukaverit käyttivät juhlimiseen, hän käytti opiskeluun.
– Jälkeen päin olen miettinyt, mistä kaikesta olen jäänyt paitsi suorittaessani opintoja näin nopeasti.
Rikkinäinen yhteisö
Iina ei syytä ainejärjestöään kiusatuksi tulemisesta, vaan toteaa kiusaamisen olevan ensisijaisesti kiusaajan vastuulla. Jotakin yhteisöissämme kuitenkin on rikki, kun kiusaamista tapahtuu. Iinan näkemyksen mukaan opiskelijayhteisöjä ohjaa se, että opiskelijat hyväksyvät jonkun jäävän ulkopuolelle, kunhan ei joudu siihen rooliin itse.
On kuitenkin täysin kestämätöntä, että alallamme kiusataan, olemmehan tulevia kollegoita.
Muutos syntyy avoimessa vuorovaikutuksessa, ei hiljaisuudessa.
Koko opettajankoulutusta läpileikkaa yhdenvertaisuuden arvo. Opinnoissamme puhutaan empatiasta ja kiusaamisesta. Tulevan ammattimme keskiössä tulisi olla kiusaamista, syrjintää ja häirintää vastustava työ. Näitä arvoja ei silti aina eletä todeksi opiskelijayhteisöissä, ja juuri siksi kiusaaminen opettajaopiskelijoiden kesken on erityisen satuttavaa ja vaikeasti ymmärrettävää. Ilman konkreettisia tekoja arvoista tulee vain iskulauseita, jotka eivät korjaa rikkinäistä yhteisöä.
Kissa pöydälle
Opeopiskelijayhteisö kaipaa muutosta. Tähän tarvitaan ainejärjestöjä ja jäsenistöä. Muutoksen keskiössä on ainejärjestöjen toimintakulttuurin tarkastelu. On mahdotonta lähteä purkamaan kiusaamista aiheuttavia rakenteita ilman, että ongelmalliset rakenteet ensin tunnistetaan. Keskeistä on lisäksi kitkeä kiusaamisen kulttuuri heti opintojen alusta lähtien, jolloin tuutoroinnin merkitys on suuri.
Toimintakulttuurin muutostyössä on merkittävää saada ja antaa palautetta. Opeopiskelija, sinä voit olla osa ratkaisua antamalla palautetta ainejärjestösi toiminnasta. Järjestötoimija, sinä voit olla osa ratkaisua vastaanottamalla palautetta avoimin mielin. Muutos syntyy avoimessa vuorovaikutuksessa, ei hiljaisuudessa.
Ongelmallisia rakenteita purkaakseen järjestössä saatetaan joutua aluksi epämukavuusalueelle, sillä muutokset aiheuttavat usein vastarintaa. Jos hetken epämukavuudesta kuitenkin on palkintona ainejärjestön yhteisöllisyyden lisääntyminen, on se sen arvoista.
Myös Iina näkee, että tilanne kiusaamisen suhteen on menossa hiljalleen parempaan suuntaan hänen ainejärjestössään. Muutos alkaa siitä, että uskallamme katsoa rikkinäistä yhteisöämme silmiin.
– Kissa on nyt nostettu pöydälle ja kiusaamiseen puututaan.
Arvot teoiksi!1. Kohtele kaikkia kunnioittavasti |