LIISA GONZALEZ
Opeopiskelija verkkojulkaisu
Vuonna 2026 Raumalla juhlitaan opettajankoulutuksen 130 vuotta. Raumalla järjestettävät SOOLin Talvipäivät kantavat nimeä Luannikast syndymbäev – hyvää syntymäpäivää Rauman giälellä. Rauman kaupungin slogan taas on Ol niingon gotonas, ja parhaimmat juhlat sekä syntymäpäiväjuhlathan on järjestetty kotona.
Rauman opettajankoulutuslaitoksen historiaan mahtuu yhtä sun toista jälkipolville kerrottavaa tarinaa, ja tähän legendaariseen jatkumoon haluamme mekin yhdennettätoista kertaa mukaan. Raumalla uskalletaan ajatella isosti, eikä opiskelijoiden pyörittämässä baarissa ole turhaan nimikkodrinkkinä Visionääriä.
Opettajaksi opiskelevien Talvipäivät on tätä ennen järjestetty Raumalla jo kymmenen kertaa, ja aiemmat kunniavuodet olivat 1948, 1958, 1968, 1970, 1981, 1988, 1996, 2004, 2013 ja 2019. Raumalla on todella rakastettu Talvipäiviä, ja erityistä hulluutta on tämän kokemuksen perusteella ollut se, että vuosien -68 ja -70 välissä ehti olla vain kaksi vuotta.
Talvipäivien hehkutus tulee meille jo fuksinmaidosta, sillä siitä kuullaan heti orientaatioviikolla. Joku voisi rienata, että ”Oi Rauma on” on meidän kansallislaulumme ja ”Tuu Mun Kaa” Finlandia-hymnimme.
World Wide Webin mukaan numero 11 symboloi opettajuutta, ja sehän meille sopiikin, sillä vuosi 2026 on raumalaisen opettajankoulutuksen krebavuos eli kreisibailuvuosi. Ensin Talvipäivien muodossa ja myöhemmin keväällä juhlimme 130-vuotiasta laitostamme.
Legendat elää
Talvipäiviin mahtuu tietysti kaikenlaista legendaa, ja tässä muutama kunniamaininta ennen kuin siirrytään nykyhetkeen. Vuosisadan Talvipäivillä 1996 herätys oli klo 7, rovaniemeläiset olivat kirjoittaneet hämmentävän paljon vitsejä raumalaisista, seminaarissa pohdittiin, onko saatananpalvonta ongelma kouluissa, ja Hartwall oli tehnyt Talvipäiville oman myyntitölkin.
Vuoden 2013 Talvipäiville (Punainen Mylly kutsuu) tilattiin osallistujille Kiinasta sukkanauhoja. Meillä on tällä hetkellä koko tiimissä 40 ihmistä, ja siksi tuntuukin käsittämättömältä, että vuoden 2019 Talvipäivät (Ol niingon gotonas) pyöri kuuden ihmisen voimilla. Kirjoittaja on kuitenkin suhteellisen varma siitä, että ajoittaista ärräpäiden heittelyä ja sadattelua mahtuu kyllä mukaan oli tekijöitä sitten kuusi tai 40.
Harmillisesti fyysisessä arkistossamme eli kellareissa ja kaappien perällä ei ole tietoa kaikista Talvipäivistä, mutta vuonna 2004 teemana oli Kolme päivää yhtä hullunmyllyä, ja tekoälyn mukaan osallistujille jaettiin sanastoja, jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuus keskustella paikallisten kanssa.
Tehdään se nyt tässä heti selväksi: ei ole olemassa mitään Rauman murretta. On vain ja ainoastaan Rauman giäl, ja näin digiaikana voipi puhelimeen laittaa kirjanmerkin, vaikka ”Rauman giäl sanakakiriin”, jos sillail oikke hassust kävis, et fiirates kävis klummist ja kipusysteri tarttis löytää.
Näin se tehtiin
Sitten nykyhetkeen. Jos olet varmasti ymmärtänyt, kuinka hyvin Talvipäivät ja Raum yhteen sopii ja kuinka siistiä olis ollut olla kärpäsenä katossa, niin ihan varmasti, kun seuraavan kerran SOOLin Talvipäivät palaa tänne Satakunnan helmeen, sitä harmitellaan, että voi voi, kun olisi saanut kokea nämä luannikkat Talvipäivät.
Tätä kirjoittaessa SOOLin Talvipäivät on antanut kirjoittajalle tukon harmaita hiuksia. Onhan se nyt vähän järjetöntä, että opettajaopiskelijat, jotka tietysti työelämässä pystyvät mihin vain, perustavat uuden yhdistyksen ja ryhtyvät tapahtumajärjestäjiksi. Toki kauppaan kuuluu perehdytys, mutta jokainen kaupunki on erilainen, ja kun tapahtumaan on nyt alle kuukausi, tekisin monta asiaa eri tavalla.
Vaikka nyt osaisinkin varmasti paremmin, niin parasta on jättää tämä kokemus ainutlaatuiseksi ja kerran elämässä tapahtuvaksi kokemukseksi. Olin alun perin kiinnostunut iltabileiden järjestämisestä, mutta lopulta sovittiin, että olen varapuheenjohtaja. Jaoimme puheenjohtajiston kesken tiimit niin, että minun vastuullani on ensisijaisesti olleet avajaiset, perjantain iltabileet, talvirieha ja lauantain iltabileet sekä viestintä.
Keväällä 2025 perustettiin talvipäiväyhdistys ja laitettiin vastuuhenkilöiden sekä tiimiläisten haku käyntiin. Keväällä tehtiin ensimmäiset tunnustelut artisteista sekä käytiin pohtimassa narikoiden sijaintia Kivikylän Areenalla. Lähtikö jollain vähän käsistä? Se joku etsi Tiktakin ja PMMP:n vanhoja keikkamyyjiä. Se joku myös tutkiskeli, millä hinnalla Pitbull saataisiin Suomeen sekä etsi inspiraatiota Helsinki City Festivalin ohjelmistosta.
Joku silti vähän harmittelee, että olisipa tiennyt Nylon Beatin tekevän paluun ja että mitäpä sitä olisi menettänyt, vaikka olisi lähettänyt Shakiran myynnille viestiä. Joku myös jännitti todella paljon, miten opiskelijat ottavat vastaan meidän artistimme. En tiedä miten muilla, mutta itse lähdin liikkeelle siitä, että isommin ja festarivaihteella kiitos.
Elokuussa lompsittiin lomilta, käärittiin hihat ja laitettiin uusi haku käyntiin ja houkuteltiin fukseja tulemaan mukaan järjestämään SOOLin Talvipäiviä. Syksyllä saatiin kokoukseen yksi edellisten Talvipäivien järjestäjistä kertomaan käytännön asioista, ja lokakuun järjestökurssilla tuli ensimmäinen väsynyt itku. Marraskuun alusta asti se oli noin kerran viikossa, mutta nyt tammikuussa tätä kirjoittaessa kaikki Talvipäiviin liittyvä yap on päivittäistä.
Puhukaa, puhukaa!
En ole ihmisenä erityisen järjestelmällinen, ja tämä on ollut itselle kasvun paikka mumista Excelin tärkeydestä ja suuren kokonaisuuden hahmottamisesta – ja että tulen ikuisesti muistamaan artistien keikkaraiderien toiveet ja että viettäisin lämpimän illan arvonlisäverolain kiemuroita lukiessani.
Rapatessa on roiskunut, eikä tehokkuus ole aina ollut tasaista, eikä kaikissa asioissa ole pysytty aikataulussa. Aikataulut ovat siitä metka juttu, että kannattaa laittaa varmuuden vuoksi pehmeä dl ja kova dl, koska toisinaan elämä maistuukin niin paljon, että tulee yllättäviä esteitä ja sitten asiat seisovat.
Tämän kokoluokan tapahtumassa valitettavaa on se, että osa joutuukin jättämään asiat kesken. En tiedä, miten voisin korostaa, kuinka tärkeää kommunikointi on. Puhukaa, puhukaa, puhukaa – ja puhukaa myös vaikeista asioista. Muiden on paljon helpompi ymmärtää ja auttaa, kun suurinpiirtein tiedetään missä mennään.
Kun tapahtumaan on alle kuukausi, ei ole hauska yllätys, että jäähallin varauksissa onkin epäselvyyttä aloitusajankohdan kanssa. Voihan kaikki luvat, jotka pitäisi hakea yli 30 päivää aikaisemmin. Jummijammi kaikki liikkuvat osat, joiden takia jotain dominoefektin loppupäässä olevaa asiaa ei voi edistää. Mutta eiköhän tämä tästä, ja ensi vuonna sitä arvostaa SOOLin Talvipäiviä ihan eri tavalla.
Kiitos tiimeille ja vapaaehtoisille, jotka annatte omaa aikaanne ja varmistatte, että on paperia millä pyyhkiä, koulut joissa nukkua, vapaaehtoisia narikassa ja jantusina, tekemässä visuaalista ilmettä ja miettimässä että jostain saadaan tähän rahat! Kohta nähdään Raumalla, pitäkää kambraateist huolta!
Kirjoittaja on SOOLin vuoden 2026 Talvipäivät järjestävän Luanikast ry:n varapuheenjohtaja.