Kirjoittaja opiskelee aineenopettajaksi Turun yliopistossa ja toimii SOOLin puheenjohtajana kaudella 2020–2021.

Toisin kuin luullaan, koulu ei ole syrjinnästä vapaa tila, vaikka sen pitäisi olla

Vuoden 2014 nuorisobarometrin teemana oli “Ihmisarvoinen nuoruus” ja aihetta lähestyttiin nuorten syrjintään liittyvien kokemusten kautta. Yli puolet nuorista oli kohdannut syrjintää ja esimerkiksi sateenkaarinuorten kohdalla lukema oli hälyttävä, nimittäin kolme neljästä sateenkaarinuoresta oli kohdannut syrjintää. Yleisin paikka, jossa nuoret kokivat syrjintää, oli koulu. Sinällään se ei yllätä, sillä lähes jokainen nuori osallistuu koulutukseen. Näin ei kuitenkaan saisi olla. Koulu on paikka, jonka kuuluisi olla turvallinen tila jokaiselle nuorelle. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) on vuonna 2019 julkaissut tutkimuksen ulkomalaistaustaisten opiskelijoiden osallistumisesta korkeakouluopiskeluun. Suosituksiksi Karvi listasi muun muassa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tunnistamisen, positiivisen erityiskohtelun, eli aikaisemman eriarvoistavan tai syrjivän käytännön poistamisen, tarpeen tunnistamisen sekä korkeakoulujen kieliopintojen kehittämisen sellaiseksi, että ne tukevat akateemista opiskelua. Lisäksi Tilastokeskuksessa ja Opetus- ja kulttuuriministeriössä on tutkittu muun muassa sosioekonomisen taustan vaikutusta korkeakouluopiskeluun ja huomattu paitsi vanhempien koulutustaustan vaikutus lasten valintoihin, myös perhetaustasta riippuvaisia vaikutuksia korkeakouluyhteisöön sopeutumisessa. 

Korkeakouluissa esiintyvät syrjivät rakenteet eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan ne vastaavat koko yhteiskunnassa esiintyviä rakenteita, jotka itseasiassa muodostuvat koko koulupolun aikana. Jotta korkeakoulutukseen osallistuminen olisi mahdollista jokaiselle nuorelle, tulee tiedostaa esiintyvät syrjivät käytänteet ja rakenteet sekä purkaa niitä aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti. 

Vuonna 2015 Eurobarometrissa mitattiin käsityksiä syrjinnästä yhteiskunnassa. Suomessa yleisimpinä syrjinnän “syinä” pidettiin etnistä alkuperää, seksuaalista suuntautumista sekä sukupuoli-identiteettiä. Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan muita syitä olivat esimerkiksi vammaisuus ja ikä. Syrjintä vaikuttaa nuorten omakuvan kehittymiseen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan nuorten terveyteen. Omakuva ja terveys ovat asioita, joita kouluissa tulisi vahvistaa ja edistää, ei vahingoittaa. 

Koulu intersektionaalisen feminismin edistäjänä 

Kesäkuussa 2020 vietettiin SOOLin liittokokousta. Liiton koulutuspoliittisessa linjapaperissa linjattiin SOOLin kannattavan feministisiä arvoja ja edistävän jokaisen oikeutta tulla kohdatuksi ja kohdelluksi yhdenvertaisesti. Lisäksi liittokokous linjasi SOOLin ajavan koulutuspolitiikkaa, joka edistää yhdenvertaista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Liiton mukaan edellytyksenä näille on opettajien kyky tiedostaa ja tunnistaa syrjivät käytänteet ja rakenteet sekä aktiivisesti edistää niiden purkamista. 

Yhdenvertaisuuden edistäminen lähtee aina varhaiskasvatuksesta ja jatkuu koko koulupolun ajan. Merkitystä on paitsi koulutuksen laadulla myös esimerkiksi varhaiskasvatuksen osallistumisasteella. Yhdenvertaisuus on kantava teema opetussuunnitelmien perusteissa.

Suomalaiset opetussuunnitelmien perusteet ovat todella upeita asiakirjoja, joihin jokainen voi perehtyä. Ne löytyvät Opetushallituksen nettisivuilta. Haluan nostaa esiin muutamia otteita niiden edustamasta arvopohjasta: ​

“Varhaiskasvatus edistää suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaan ja tehdä valintoja esimerkiksi sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöön liittyvistä syistä riippumatta.” Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018

“Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.” Perusopetuksen opetussuunnitelma 2014

“Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja arvostamista. Opetus on sukupuolitietoista ja jokaisen yksilöllisyyttä kunnioittavaa.” Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Koulun arvopohja edistää intersektionaalista feminismiä eli yhdenvertaisuutta riippumatta perhetaustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta, varallisuudesta, terveydentilasta, vammaisuudesta tai muusta syystä. On koulumaailman aikuisten vastuulla toteuttaa opetussuunnitelman määrittelemää arvopohjaa koulussa ja sitä kautta edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Meillä on mahdollisuus saada se aikaan, jos vain tartumme tuumasta toimeen. 

Keinoja edistää yhdenvertaisuutta kouluarjessa

Opettajalla on käytössään moninaiset keinot edistää yhdenvertaisuutta ja purkaa syrjiviä rakenteita koulussa. Kaikista tärkeintä opettajalle on kohdata oppilaat kunnioittavasti ja tukea heitä yksilöllisesti heidän kasvussaan. Haluan tuoda esiin kolme yhdenvertaisuutta edistävää keinoa, joita moni opettaja jo toteuttaa. 

1. Tiedosta oma toimintasi, sitä kautta voit muuttaa sitä

Omaan toimintaan tulee pystyä suhtautumaan kriittisesti. Tiedostaminen lähtee omien ennakkoluulojen tunnistamisesta. Ennakkoluulottomuus on vaikeaa, sillä maailmaa on helpompi käsitellä asioita ja ihmisiä lokeroiden. Kun tiedostaa omat ennakko-oletuksensa, pystyy niistä pyristelemään irti. Samalla voi tarkastella kohteleeko jokaista yhdenvertaisesti huolimatta omista ennalta tehdyistä oletuksista.

2. Puutu syrjivään kieleen ja toimintaan

Itsestään selvältä kuulostava neuvo, jonka noudattamisen voin itsekin myöntää toisinaan olevan vaikeaa. Myös puuttumisen tavat ovat vaihtelevat. Auttaako, jos kiellän tietyt sanat? Pitäisikö vaikeista asioista keskustella oppilaiden kanssa? Entä jos sanon jotain väärin? Opettajakin on vain ihminen. Väärin sanottaessa, on tärkeää pyytää anteeksi ja korjata käsitteet. 

Puuttuminen jälkikäteen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on puuttua ennalta. Voisiko luokassani olla yhteiset turvallisemman tilan periaatteita mukailevat säännöt, joiden kautta edistämme turvallisempaa ympäristöä? 

3. Edistä oppilaiden osallistumismahdollisuuksia 

Jos nuoret kokevat heillä olevan mahdollisuuksia osallistua ja olla aktiivinen luokassa, se vahvistaa nuorten osallisuuden tunnetta. Osallisuutta voi vahvistaa muun muassa huomioimalla jokaisen oppilaan luokassa ja luomalla heille mahdollisuuden osallistua omalla tavallaan heidän osaamisensa mukaisesti. Myös oppituntien ulkopuolella kouluarjessa on useita tapoja osallistaa oppilaita. Esimerkiksi oppilastoimikunnat ovat toimiva käytäntö nuorten osallisuuden vahvistamisessa.

Työtä yhdenvertaisuuden eteen tarvitaan joka päivä. Yhdenvertaisuutta voidaan edistää esimerkiksi antirasistisella pedagogiikalla sekä sukupuolisensitiivisellä ja seksuaalikasvatuksella. Ne yksistään eivät kuitenkaan riitä. Tärkeää on, että syrjivät rakenteet tunnistetaan myös päätöksiä tehtäessä. Rakenteiden poistaminen vaatii resursseja koulutukseen. Politiikassa tulisi huomioida koulun tehtävä yhdenvertaisuuden edistäjänä ja tehdä sellaista koulutuspolitiikkaa, joka edistää yhdenvertaista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. 

---

Haluaisitko sinä kirjoittaa SOOLin blogiin? Kirjoitusten ei tarvitse myöntäillä SOOLin kantoja tai joitain tiettyjä näkemyksiä, mutta julkaisusta päätetään aina tapauskohtaisesti. Lähetä valmis kirjoitus tai tiedustelusi osoitteeseen blogi@sool.fi

---