5.2.2019

Tärkein toimenpide kiusaamisen lopettamiseksi on tekemättä - eikä ketään tunnu kiinnostavan

Blogi | ALEKSI VEHMASSALO

Säännöllisen epäsäännöllisesti joudumme kuulemaan oppilaitoksissa esiintyvästä kiusaamisesta, häirinnästä ja syrjinnästä. Tämäkään lukuvuosi ei ole ollut poikkeus. Häiritsevää käytöstä esiintyy jatkuvasti niin oppilaiden kuin opettajien keskuudessa.

Kiusaamiseen liittyvät artikkelit ovat jo uutistoimitusten vakiokalustoa. Toinen toistaan kammottavammat otsikot kouluissa tapahtuvasta henkisestä ja fyysisestä väkivallasta saavat koko kansan haukkomaan happea. Mitä kovempaa Suomi puhisee ja paheksuu turvattomia oppimisympäristöjä, sitä enemmän lehtien sivuille ilmestyy lisää nasevia mielipidekirjoituksia, kolumneja ja pääkirjoituksia siitä, miten kiusaaminen on kansallinen ongelma. Liian usein joudumme lukemaan ihmiskohtaloista, joihin kouluaikoina koettu kiusaaminen on jättänyt lähtemättömät jäljet.

Kun kansallinen oikeudentuntomme ei enää kestä, toteamme yhdestä suusta ”jotain on tehtävä!” Tällöin joku perustaa #somekampanjan, jolla kiusaamiselle laitetaan stoppi. Yhteishenki kasvaa, saadaan hyvä somepöhinä ja problem solved! No more kiusaaminen!

Minkä takia me sitten luemme näitä uutisia vuodesta toiseen?

Eikö tämä kiusaaminen ollut kansallinen uhka hyvinvoinnille? Eikö me jokainen kimpassa taas sitouduttu siihen, että nyt on ehdottomasti pakko tehdä jotain, jottei näitä uutisia enää tule? Eikö me Suomessa oltu sitä mieltä, että lasten ja nuorten hyvinvointi on oppilaitosten prioriteetti numero yksi?

Mutta eiväthän ne toimenpiteet ole mielenkiintoisia. Ei asioiden parantuminen saa aikaan klikkauksia. Sen sijaan toisten pahoinvoinnissa rypeminen on nannaa ja siitä saa hyviä artikkeleita! Vielä kun saa jotakuta asiasta julkisesti syyllistää, etusivun juttu on valmiina. Kyllä siitä, kun joku sysmäläinen rehtori vähän huorittelee oppilaita, on paljon jännittävämpää lukea kuin siitä, ettei näin tapahtunut.

Toki jokainen hanke, jolla pyritään kitkemään kiusaaminen oppilaitoksista on tervetullut. Mutta mitä meidän tulisi konkreettisesti tehdä, jotta kiusaaminen vähenisi? Opettajilla tulisi olla oikeus puuttua tiukemmin kiusaamiseen? Opettajien pitäisi pystyä tehokkaasti tunnistamaan kiusaamistilanteet? Opettajilla tulisi olla osaamista kiusaamisen lopettamiseen? Keskiöön nousee aina opettaja ja hänen valmiutensa kohdata kiusaamistilanteita työssään. Opettaja on päivittäin tekemisissä lasten ja nuorten kanssa ja juuri hän luo turvallista oppimisympäristöä. Valmiudet on kaiken perusta.

Ensimmäisenä ja tärkeimpänä toimenpiteenä tulee siis tietenkin panostaa opettajien turvallisuusosaamiseen niin peruskoulutuksessa kuin perehdytyksessä.

Alla olevat kaaviot kertovat, kuinka hyvin tässä on onnistuttu.

Ensimmäisessä kaaviossa viime vuosina työnsä aloittaneet opettajat kertovat, miten hyvin kiusaamiseen puuttumista on käsitelty heidän perehdytyksessään. Tulokset ovat umpisurkeita. Yli puolet vastanneista ei ole saanut lainkaan tai on saanut erittäin vähän perehdytystä kiusaamiseen puuttumiseen.

Kaavio 1: ”Arvioi kuinka hyvin sinut perehdytettiin”, Kiusaamiseen puuttuminen (N=828, KA 2,46 / 6), Selvitys opettajien perehdytyksestä.

Seuraavat kaaviot on otettu selvityksestä (SOOL & Otus 2018), jossa selvitettiin opettajankoulutuksen antamia työelämävalmiuksia. Tulokset ovat vain marginaalisesti parempia – tai ehkä kuvaavammin sanottuna hieman vähemmän huonoja. Jopa kaksi kolmasosaa opettajaksi opiskelevista kallistuu siihen, että opettajankoulutus on tarjonnut puuttellisesti valmiuksia kohdata kiusaamistilanteita.

Kaavio 2: "Miten hyvin opettajankoulutus on mielestäsi kehittänyt kyseisiä osaamisia?” Kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen (N=937, KA 2,99 / 6), Selvitys opettajankoulutuksen antamista työelämävalmiuksista.

Kolmannessa kaaviossa opettajaksi opiskelevilta on kysytty, kuinka keskeisenä taitona he kokevat kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen opettajan työn kannalta. Nämä lukemat ovat siis tavoitteita edellisten kaavioiden luvuille.

Kaavio 3: ”Kuinka tärkeitä seuraavat osaamiset ovat mielestäsi opettajan työssä?” Kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen (N=937, KA 5,8 / 6), Selvitys opettajankoulutuksen antamista työelämävalmiuksista.

Kauas on jääty.

Tärkeintä toimenpidettä kiusaamisen lopettamiseksi – opettajien riittävää kouluttamista kiusaamisen kohtaamisesen – ei siis käytännössä ole tehty. Kun kiusaamisesta on puhuttu vuosikymmeniä, tulisi edeltävien kaavioiden olla toisenlaiset.

Moni työnantaja ja opettajankouluttaja saattaa tässä vaiheessa pohtia, että ”kyllä meillä näistä asioista puhutaan” tai ”tämähän on enemmän työnantajan/opettajankoulutuksen vastuulla!”  Voi olla, mutta tämä omien käsien pesu asiasta ei paljoa lohduta sitä oppilasta, joka odottaa kauhulla taas seuraavaa koulupäivää. Ennen kuin opettajat kokevat aidosti osaavansa puuttua kiusaamiseen, ja kiusaamisesta – henkisestä ja fyysisestä väkivallasta – päästään eroon, on suorastaan noloa keksiä syitä, miksi ”meillä ei nyt tarvitse tähän puuttua”. Kun puhutaan oppilaitoksissa tapahtuvasta väkivallasta, ei selittelyille ole sijaa.

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL on viime aikoina puhunut aktiivisesti siitä, että turvallisuustaitoja tulee välittömästi lisätä opettajille. Tässä on sen keskustelun keskeinen syy. Tätä muutosta ei kuitenkaan kukaan voi yksin tehdä. Meidän kaikkien on vaadittava lapsille ja nuorille turvallista kasvuympäristöä. Meidän on vaadittava, että lasten ja nuorten kanssa työskenteleville tarjotaan valmiudet puuttua kiusaamiseen.

En halua lukea enää yhtään lööppiä siitä, kuinka joillekin oppilaille koulunkäynti on yhtä  helvettiä. Seuraavan lööpin haluan lukea siitä, kuinka kiusaamisen lopettamiseksi on tehty aitoja toimenpiteitä opettajankoulutuksessa ja opettajien perehdytyksessä.

Kun puhumme kiusaamisesta, meidän on puhuttava myös niistä toimenpiteistä, joilla kiusaaminen kitketään. Mutta ennen kaikkea meidän on pidettävä ääntä silloin, kun näitä toimenpiteitä ei ole tehty.

Kirjoittaja on SOOLin puheenjohtaja 2018–2019 ja opiskelee varhaiskasvatuksen opettajaksi Helsingin yliopistossa.


SOOL: Selvitys opettajien perehdytyksestä (2019)

SOOL & Otus: Selvitys opettajankoulutuksen antamista työelämävalmiuksista (2018)

OAJ: Työolobarometri 2017


 


Lisää aiheesta

Jaa sivu somessa

Tweet