19.3.2021

Halusin pysyä mahdollisimman kaukana yrittäjyydestä – kuinka kävi?

Blogi | PÄIVI OJALA


Päivi Ojala toimii projektipäällikkönä Suomen Yrittäjissä, joka on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö. 

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta yrittäjyyskasvatus? Särähtääkö korvaan, syttyykö silmissäsi uteliaisuuden liekki vai sivuutatko aiheen yhdentekevänä? Ymmärrän erilaiset reaktiot hyvin. Yrittäjäperheen lapsena halusin pysyä mahdollisimman kaukana yrittäjyydestä. Mutta kun näkökulma laajeni ja ymmärrys lisääntyi, kävi aivan päinvastoin. Minusta tuli yrittäjyyskasvatuksen sanansaattaja ja olen viimeiset kuusi vuotta kiertänyt Suomea ristiin rastiin ja järjestänyt opettajille ja opettajaksi opiskeleville koulutuksia yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta.

Yrittäjyyskasvatus on ollut osa opettajan työnkuvaa vuosikymmeniä, esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelmissa se on ollut 90-luvulta saakka. Matkallani olen huomannut, että pitkästä perinteestä huolimatta yrittäjyyskasvatus ei ole juurtunut pysyvästi, eikä se ole arkipäivää kaikissa kouluissa. Yhä edelleen yrittäjyyskasvatus taistelee tilastaan, perustelee toistuvasti olemassaoloaan ja saa osakseen väärinymmärrystä sekä vähätteleviä katseita. Usein sivuutuksen taustalla on väärinkäsitykset siitä, mitä yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan ja tavoitellaan.

Kun seuraan tutkimuksia ja keskustelua tulevaisuuden työstä, olen entistä vakuuttuneempi siitä, että yrittäjyyskasvatuksen satoa tarvitsee jokainen, toimiipa tulevaisuudessa työntekijänä, yrittäjänä tai opiskelijana. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ovat muun muassa yrittäjämäisen asenteen ja ajattelutavan vahvistaminen, työelämä- ja yrittäjyystaitojen oppiminen, kokonaishyvinvoinnin vahvistaminen sekä yritystoiminnan luominen. Yrittäjyyskasvatus on paljon muutakin kuin bisnestä ja monesti sillä ei ole mitään tekemistä bisneksen kanssa. Hyvän ja merkityksellisen elämän, työn ja tulevaisuuden kanssa sillä on paljonkin tekemistä.

Oppijoiden lisäksi yrittäjyyskasvatus tekee hyvää opettajalle itselleen. Näin kertovat opettajat. Oma opettajaurani tyssäsi aikanaan väsymykseen. Kun olin aikani vetänyt happea, löysin oman juttuni yrittäjyyskasvatuksesta. Peilasin aiempaa opettajuuttani yrittäjyyskasvatukseen ja sen pedagogiikkaan ja syttyi ymmärrys siitä, kuinka yrittäjyyskasvatus voi helpottaa ja rikastaa opettajan työtä. Sen sijaan, että opetustyö imee voimat, se voimaannuttaa. Tänä päivänä olen eri pedagogi kuin ennen ja siinä yrittäjyyskasvatuksella on tärkeä rooli.

Siksi harmittaa nähdä, että yrittäjyyskasvatus näkyy opettajankoulutuksessa vaihtelevasti. Olisi tärkeää, että opettajankoulutus liittyisi entistä tarmokkaammin uuden opettajan tukijoukkoihin. Erilaisia yrittäjyyskasvatuksen toteutustapoja, oppimisympäristöjä ja materiaaleja on runsaasti tarjolla. Yhteistä niille on kokemuksellisuus, toiminnallisuus ja yhteistyö yritysten ja työelämän kanssa. Kun aloittaa, voi kynnyksen asettaa matalalle ja säätää vaatimustasoa, kun taidot ja kokemus karttuvat. Tärkeintä olisi päästä harjoittelemaan jo hyvissä ajoin.


Haluaisitko sinä kirjoittaa SOOLin blogiin? Kirjoitusten ei tarvitse myöntäillä SOOLin kantoja tai joitain tiettyjä näkemyksiä, ja julkaisusta päätetään aina tapauskohtaisesti. Lähetä valmis kirjoitus tai tiedustelusi osoitteeseen blogi@sool.fi


 


Lisää aiheesta

25.3.2021

Sanoista teoiksi – kestävyyskasvatus konkretian tasolle

Vaadimme kestävyyskasvatuksen tuomista osaksi päiväkodin ja koulun rutiineja ja jokapäiväisiä valintoja. Kestävien valintojen tekemisen ei tule olla yksittäisten opettajien vastuulla, vaan koulun rakenteiden tulee mahdollistaa ja ohjata niiden tekemiseen. Ympäristökasvatus- ja opetusalan järjestöt ovat laatineet esityksen Kestävä koulu -ohjelmasta, jonka toteutumista kannatamme.

10.2.2021

Kansankynttilät norminpurkutalkoissa

Blogi | AINO YLIPIESSA

28.1.2021

Voiko sateenkaarilippua pitää koulun seinällä?

Sateenkaarilippuun liittyy vahvoja näkemyksiä, tunteita ja ennakkoluuloja, jotka tekevät lipusta poliittisen symbolin. Koulumaailmassakin esiintyy yhä pelkoa sitä kohtaan.

28.1.2021

Demokratiakasvatus 2020-luvulla - Pelkkää puhetta vai täyttä todellisuutta?

Suomalaisnuoret osaavat varsin mallikkaasti mekaanisesti kertoa, miten eduskunta toimii, mutta arjen vaikuttamisesta ja poliittisesta toiminnasta nuoret eivät paljon ymmärrä. Yksi demokratiakasvatuksen keskeisistä tehtävistä onkin kasvattaa ihmisiä ymmärtämään sitä, miten sosiaalinen ympäristö ja yhteiskunta laajemmin vaikuttavat meidän ajatteluumme ja toimintaamme.

28.1.2021

Opettajuuden ja kunnallispolitiikan yhdistäminen

Miten opettajan ammatin ja kunnallispolitiikan yhdistäminen onnistuu? Onko opettajan poliittisella taustalla merkitystä opetustyön näkökulmasta? Kannattaako opeopiskelijoiden tai opettajien lähteä mukaan kuntapolitiikkaan?

Jaa sivu somessa

Tweet