perusopetus

You are currently browsing articles tagged perusopetus.

Kunnallinen päätöksentekojärjestelmä on omituinen. Kansa valitsee avoimilla, demokraattisilla vaaleilla omia arvojaan edustavat päättäjät. Parhaillaan Espoossa virkamiehet esittävät historiallisen suurta kymmenen prosentin leikkausta perusopetuksen tuntikehyksestä (lähde: HS.fi 25.9.2009). Lukioiden tunneista leikattaisiin virkamieskoneiston ehdotuksena seitsemän prosenttia. Etsipä siis ristiriita seuraavan lausunnon ja kuntapäättäjien valintajärjestelmän välillä:

“Se on jytky leikkaus, mutta meillä ei ole vaihtoehtoja. Tiedämme, että kuntalaiset vastustavat tätä, mutta pakko on säästää”, opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen sanoo.

Jos kuntalaiset vastustavat asiaa, luulisi heidän valinneen kuntapäättäjiä, jotka eivät tuota hyväksyisi. Jää nähtäväksi, miten Espoon tapauksessa käy: lyökö kuntalaisten tahto läpi valtuutettujen kautta vai jyrääkö virkamieskoneisto kansalaismielipiteen ylitse.

Erityisen omituista asiassa on se, että näin paljoa ei supistettu edes 1990-luvun laman aikaan. Tämä taantuma on kaikesta huolimatta pientä verrattuna 1990-luvun lamaan.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja  Marika Niemi sentään totesi, ettei opetuksen laadusta saa missään nimessä tinkiä. Tämä tapaus jos jokin näyttää, kuka kaupungissa oikeasti päättää: kasvoton virkamieskoneisto vai vaaleilla valitut päättäjät. Kolmas vaihtoehto on, että asia käsitellään kabineteissa suljetuin ovin ja nuijitaan valtuustossa läpi, oli yleinen mielipideilmasto valtuutettujen keskuudessa mikä tahansa.

Jotenkin asiassa paistaa härski taktikointi läpi. Virkamieskoneisto haluaa säästöjä hinnalla millä hyvänsä. Edelleen sama koneisto tietää, että kun jotain vaatii, siitä käydään kauppaa ja lopulta summa tingataan alemmaksi. Kannattaa siis alusta asti esittää jo pöyristyttävän isoa summaa, jotta tinkaamisen jälkeenkin jäisi jäljelle sievoinen summa supistettavaa. Alun perin virkamiehet esittävät 9,7 miljoonan euron säästöä suomalaisesta opetuksesta. Opetuslautakunta tinki ensi vuoden säästösumman 4,2 miljoonaan euroon. Luultavasti kaiken takana oleva taho hykertelee käsiään jo tuostakin summasta.

Jotain asiasta kertoo myös se, että sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä totesi lautakunnan päätöksen olevan kannanotto, jota budjettia suunnitteleva kaupunginjohtaja ei välttämättä ota edes huomioon.

Tarmo Thorström

Tags: , ,

Nousukaudella juhlapuheissa toitotettiin monesta suusta yhteen ääneen, kuinka yksi edellisen laman suurimmista virheistä oli säästää lapsista ja nuorista, siis koulutuksesta. Edelleen juhlapuheissa korostettiin, kuinka koulutukseen panostaminen myös vaikeina aikoina luo hyvinvointia ja lisää kansakunnan kilpailukykyä globaalissa maailmassa, mikä lienee valtionkin tavoite.

Vaan eipä edellisestä lamasta ole paljoa opittu. Nyt on käynnissä taas opetuksen säästötalkoot, mihin koulut, niin lapset kuin opettajatkin, tahtomattaan joutuvat osallistumaan.

Ylen kuntajohtajille tekemän tuoreen selvityksen mukaan 30 prosenttia kunnista vastasi opetuksen, kun kysyttiin, mistä aiotaan säästää eniten(!). Seuraaville sijoille asettuivat terveydenhuolto, vanhustenhoito, kirjasto- ja muut kulttuuripalvelut. Haluaisin tietää, millä logiikalla terveyspalveluista säästäminen oikeasti säästää pitkällä tähtäimellä – opetuksesta puhumattakaan.

Perusopetuksen järjestäminen on lain mukaan kuntien vastuulla. Jos  koulutuksesta nipistämisen trendi jatkuu tällaisena, pistää se ainakin allekirjoittaneen miettimään, miten suuressa määrin kunnille voidaan antaa autonomia päättää tarjoamansa koulutuksen resursseista. Myönnettäköön toki, että keksiessään uusia velvollisuuksia ja menoeriä valtio ei ainakaan helpota kuntien asemaa. Vaan ei se silti ole mikään syy nipistää tulevaisuudesta.

Tarmo Thorström

Tags: ,