Opetuksesta karsitaan taas

Nousukaudella juhlapuheissa toitotettiin monesta suusta yhteen ääneen, kuinka yksi edellisen laman suurimmista virheistä oli säästää lapsista ja nuorista, siis koulutuksesta. Edelleen juhlapuheissa korostettiin, kuinka koulutukseen panostaminen myös vaikeina aikoina luo hyvinvointia ja lisää kansakunnan kilpailukykyä globaalissa maailmassa, mikä lienee valtionkin tavoite.

Vaan eipä edellisestä lamasta ole paljoa opittu. Nyt on käynnissä taas opetuksen säästötalkoot, mihin koulut, niin lapset kuin opettajatkin, tahtomattaan joutuvat osallistumaan.

Ylen kuntajohtajille tekemän tuoreen selvityksen mukaan 30 prosenttia kunnista vastasi opetuksen, kun kysyttiin, mistä aiotaan säästää eniten(!). Seuraaville sijoille asettuivat terveydenhuolto, vanhustenhoito, kirjasto- ja muut kulttuuripalvelut. Haluaisin tietää, millä logiikalla terveyspalveluista säästäminen oikeasti säästää pitkällä tähtäimellä – opetuksesta puhumattakaan.

Perusopetuksen järjestäminen on lain mukaan kuntien vastuulla. Jos  koulutuksesta nipistämisen trendi jatkuu tällaisena, pistää se ainakin allekirjoittaneen miettimään, miten suuressa määrin kunnille voidaan antaa autonomia päättää tarjoamansa koulutuksen resursseista. Myönnettäköön toki, että keksiessään uusia velvollisuuksia ja menoeriä valtio ei ainakaan helpota kuntien asemaa. Vaan ei se silti ole mikään syy nipistää tulevaisuudesta.

Tarmo Thorström